Larissa
Tietävä tietäjä
Lucky, mietin että avaanko sanaista arkkuani ollenkaan, mutta kommentoin nyt kuitenkin. Olen nyt tässä vuoden verran seurannut tätä sun ja sun miehen tilannetta. Suoraan sanoen huolestuttaa, sillä kuulostaa liiankin tutulta. Kuulostaa siltä, että et voi olla omassa kodissasi oma itsesi vaan joudut koko ajan olemaan varpaillaan ja puolustuskannalla. Normaalia läheisyyttä, haleja ja huomioimista et saa niin kuin parisuhteessa yleensä eikä miehesi kuulosta pitävän sinua niin tärkeänä kuin hän pitää itseään. Alkoholi kuulostaa myös olevan sun miehelle ainakin jonkinlainen ongelma ja itse reagoit varmaan siihen herkästi omien vanhempiesi takia. Saan myös sellaisen kuvan, että miehesi jotenkin vääntelee ja kääntelee sanomisiasi ja eleitäsi (tai ihan vaan sitä että olet) ihan muuksi kuin mitä olet tarkoittanut ja tällä tavalla provosoi sua. Nämä on siis minun huomioita mitä sun teksteistä on voinut päätellä eli asia voi olla toisinkin.
Kaikki toi kuulostaa mun korvaan aivan liian tutulta. Mun edellinen mies oli narsistinen tyyppi, jolla oli ollut vaikea ja rikkonainen lapsuus. Hänellä oli ajoittain ongelmia alkoholin käytön kanssa, hän petti minua useampien naisten kanssa ja tasaisin väliajoin jaksoi muistuttaa, että musta ei ole mihinkään. Hän myös jankkasi samalla tavalla "onko joku huonosti" ja "mikä nyt on kun olet naama norsun vitulla" vaikka olin ihan normaalisti. Ja jankaamista jatkoi niin pitkään, että sai riidan aikaiseksi tyhjästä vaikka siihen asti olin ollut hyvällä tuulella. Toisaalta, kun hyvälle päälle sattui niin hän oli mitä ihanin eli huomioi, jakeli rahojaan, kokkasi, osti lahjoja, vei matkoille yms. mutta aina tuli ne huonot ajat taas, kun sai pelätä. että mitä se seuraavaksi keksii. Lopulta osasin lähteä ja kun löysin nykyisen mieheni, tajusin miten harmoonista ja normaalia parisuhde voi olla. Asioiden ei tarvitse olla vaikeita ja draamaa meillä ei vaan ole, kun kumpikin ollaan niin rauhallisia ihmisiä, että riidan tullessa ensin mökötetään, sitten keskustellaan ja lopuksi halataan (ja peuhataan) riidat pois
Seksiä on silloin kun ehditään, mutta jonkinlaista läheisyyttä ja flirttiä on joka ikinen päivä! Joka päivä muistetaan myös jollakin tavalla sanoa miten tärkeä ja erityinen toinen on.
Kysyisin nyt sulta Lucky, että mitä SINÄ haluat jatkon kannalta? Kuulostaa siltä, että sinä ymmärrät että teissä molemmissa, kommunikaatiossa, hellyyden osoittamisessa yms. on vikaa, mutta miehesi ehkä ei? Saisitko suostuteltua hänet lähtemään jonnekin keskustelemaan asioista ulkopuolisen avun kanssa vaikka jonnekin parisuhdeneuvontaan yms.? Haluaisin NIIN KOVIN, että saisitte asiat kuntoon ja toimimaan viimein. Eihän tuollaisesta elämisestä tule yhtään mitään pidemmän päälle!
Iso halaus nyt sinne ja tsemppiä työpäivään. Toivottavasti et pahoittanut mieltä tästä mun kirjoituksesta, pahalla en tarkoittanut vaan ainoastaan rakkaudella!
Kaikki toi kuulostaa mun korvaan aivan liian tutulta. Mun edellinen mies oli narsistinen tyyppi, jolla oli ollut vaikea ja rikkonainen lapsuus. Hänellä oli ajoittain ongelmia alkoholin käytön kanssa, hän petti minua useampien naisten kanssa ja tasaisin väliajoin jaksoi muistuttaa, että musta ei ole mihinkään. Hän myös jankkasi samalla tavalla "onko joku huonosti" ja "mikä nyt on kun olet naama norsun vitulla" vaikka olin ihan normaalisti. Ja jankaamista jatkoi niin pitkään, että sai riidan aikaiseksi tyhjästä vaikka siihen asti olin ollut hyvällä tuulella. Toisaalta, kun hyvälle päälle sattui niin hän oli mitä ihanin eli huomioi, jakeli rahojaan, kokkasi, osti lahjoja, vei matkoille yms. mutta aina tuli ne huonot ajat taas, kun sai pelätä. että mitä se seuraavaksi keksii. Lopulta osasin lähteä ja kun löysin nykyisen mieheni, tajusin miten harmoonista ja normaalia parisuhde voi olla. Asioiden ei tarvitse olla vaikeita ja draamaa meillä ei vaan ole, kun kumpikin ollaan niin rauhallisia ihmisiä, että riidan tullessa ensin mökötetään, sitten keskustellaan ja lopuksi halataan (ja peuhataan) riidat pois
Seksiä on silloin kun ehditään, mutta jonkinlaista läheisyyttä ja flirttiä on joka ikinen päivä! Joka päivä muistetaan myös jollakin tavalla sanoa miten tärkeä ja erityinen toinen on.Kysyisin nyt sulta Lucky, että mitä SINÄ haluat jatkon kannalta? Kuulostaa siltä, että sinä ymmärrät että teissä molemmissa, kommunikaatiossa, hellyyden osoittamisessa yms. on vikaa, mutta miehesi ehkä ei? Saisitko suostuteltua hänet lähtemään jonnekin keskustelemaan asioista ulkopuolisen avun kanssa vaikka jonnekin parisuhdeneuvontaan yms.? Haluaisin NIIN KOVIN, että saisitte asiat kuntoon ja toimimaan viimein. Eihän tuollaisesta elämisestä tule yhtään mitään pidemmän päälle!
Iso halaus nyt sinne ja tsemppiä työpäivään. Toivottavasti et pahoittanut mieltä tästä mun kirjoituksesta, pahalla en tarkoittanut vaan ainoastaan rakkaudella!
Muokattu viimeksi:
Tällä hetkellä on kyllä työmarkkinoilla tiukkaa, mutta kyllä sinäkin löydät uuden työn, löysin minäkin. Hiton sinnikäs ja nopea saa vain töitä hakiessa olla, kun paikkoja on niin vähän ja hakijoita paljon! Mutta, laita hakemuksia vaan kaikkialle mihin keksit, niin minäkin tein (20 hakemusta kuukaudessa) ja ehdin olla työttömänä vaan 3 viikkoa ennen kuin uusi työ alkoi. TSEMPPIÄ! Kyllä sinä pystyt siihen! Osta tänään itsellesi jotain herkkua palkinnoksi paskasta päivästä! 
mä niin toivoisin sulle plussaa kun oot täällä aina muita tsemppaamassa. Jokainen tarvitsisi vierelleen oman Larissan! 
Viimeks oli kyllä omituinen kierto muutenkin; ekaa kertaa piiitkät ovislimat, kierto 32pv, menkat tosi lyhyet 3pv (normi 7-8pv) ja vuoto oli yllättävän niukkaa (normisti saa tosiaan olla hypermegatamppoonit 2h vaihtovälillä) :D toivottavasti ei nyt mistään vakavasta vinkkaa 
Täällä menee työrintamalla hyvin. Tämä kierto mennään vielä "tauolla" oviksen aikaan, ensi kierrossa sitten jatketaan ilman kumeja. On se lääkärikäyntikin tulossa niin toiveissa olis, että ensi kierrossa olisi oikeastikin mahiksia jos apua tulisi tohon surullisen kuuluisaan tuhruun 