Raskaaksi 2015

Mulla on edellisissä raskauksissa ollut vaikeinta olla ilman tupakkaa mutta yhtäkään en ole polttanut vauva masussa.
Nyt kun tätä kolmosta ei heti kuulunut halusin tehdä kaikkeni sen eteen että onnistuisi ja lopetimme miehen kanssa molemmat tupakoinnin 4.12.2014.
se oli kyllä erittäin vaikeaa ja yhä lähes päivittäin tekee mieli tupakkaa mutta koitan toitottaa itselleni että näin on paras kaikille.

Myy82 itselläni ei ainakaan aiemmin tosiaan ole vaikeuttanut raskaaksituloa tuo endometrioosi. Mulla se vaan aiheuttaa niin kovat ovis+menkkakivut että itkua vääntäen saa aina olla eikä lääkkeet auta.
sain vuoden lopulla taas uudet kipulääkkeet mutta sitten päätimme yrittää kolmatta ja jätin lääkkeet hakematta koska pyrin välttämään ylimääräisiä lääkkeitä kun yritetään. Mulla ollut vaikeat raskaudet mutta yksi positiivinen asia raskaudessa on että niitä järkyttäviä endon aiheuttamia kipuja ei oo yli vuoteen
 
Voi niin, melatoniini. Muten minä teen raskausaikana mitään iltavuoro-aamuvuoro vaihtoja kun en voi ottaa melatoniinia ja nukahdan joskus 02:00 ja seiskaksi töihin. Yyh.
 
Niin Nyytti, oon kummastakin yrjönnyt kaaressa yli 20 viikkoa (laihduin kummassakin raskaudessa 12kg, esikkoa imettäessä lihoin ne raskausaikana laihdutut kilot takas, kyllä, se on mahdollista :D), kakkosesta jouduin tiputukseenkin asti, kun meni 3pv niin, että vesikin tuli heti ylös. Naamasta ja kaulasta (ja silmämunista) katkeili verisuonia yökkimisen takia...kokeilin pahoinvointirannekkeet, akupunktion ja kaikki mahdolliset ja mahdottomat "näin helpotat raskauspahoinvointiasi" -kikat. Esikoisesta toki loppupuolisko sujuikin ihan fine, harkkasupparit alko joskus rv 33 olla niin jatkuvia, että jäin saikulle töistä (lähinnä lääkärin määräyksestä, kivikovaa mahaa lukuunottamatta mä voin mielestäni oikein hyvin). Rv 35+4 yöllä klo 1 alko oikeat supparit, klo 7 meni vedet ja illalla ysiltä syntyi pieni (2520g/46cm), 9 pisteen poika. Kakkosesta kun pahoinvointi loppui, alkoi melkein heti supistelut. Rv 26-35 söin niitä estolääkkeitä. Oli emätintulehduksia ja lääkkeistä huolimatta supisteli kipeesti päivittäin. Onneks se lääke vei niiltä pahimman terän eikä ne vaikuttaneet kohdunsuuhun pahasti. Rv 35 lopetin lääkärin määräyksestä lääkkeet ja sitten supistelikin koko ajan niin, että kaks kertaa jo käytiin synnärilläkin, toisella kerralla ottivat yöksi jo sisäänkin. Laantuivat vaan aina jossain vaiheessa. Lopulta, kuukauden unettomuuden jälkeen rv 39+3 meni klo 1 vedet ja klo 8 tyttö syntyi. Mulla taas on noi synnytykset olleet iisejä, ilokaasukokeiluja lukuunottamatta luomuja :)
 
Mä oon sanonutkin, että voisin ihan helposti piipahtaa synnyttämässä vaikka joka toinen kuukausi, jos joku muu olis mun puolesta raskaana :D
 
Mä taas voisin olla vaikka koko ajan raskaana, jos joku synnyttäisi mun puolesta! :D vaikka onhan ne aina ulos tulleet... ;) voi olla että meillä ei alakaan yritys vielä maaliskuussa.. Se selviää lähiviikkoina. Saattaa olla että pääsen mukaan yhteen koulutusohjelmaan ja jos pääsen niin viimeinen koulutus on ulkomailla lokakuussa. Joten jos hyvä tuuri kävisi ja tulisi heti alkukeväästä raskaaksi niin en mitenkään voi matkustaa ja opiskella syksyllä jos olen ihan viimeisillä raskaana. Sit täytyy vaan siirtää vauva haaveita kesälle... Mut nyt on sellainen olo että tapahtuupa kumpi vain niin otetaan se vastaan. Ja näillä mennään. :)
 
Mä sanoisin kans tupakan vaikeimmaksi. Tokan jälkeen en onneks oo polttamaan alkanu(imetän edelleen) joten nyt ei oo sitä tuskaa eessä jos/kun plussa tulee. Mä ite en välitä raasta kalasta,en vaan pysty moista syömään,sama homma haisevien juustojen kans,hihi :) ei oikeastaan ollu mitään sellasia ruoka/juomajuttuja mitä ilman oli tosi vaikea olla. Energiajuomia vähän ollu ikävä :)
 
Mulla on raskausaikana tullut aina ikävä punaviiniä ja kunnon pihviä, medium miinuksena. :) Tuleehan niitä harmituksia aina välillä, kun ei voi syödä esimerkiks graavilohta, mut on tää 9 kk kuitenkin niin lyhyt aika. Maistuu muuten törkeen hyvältä noi "kielletyt" jutut, ku on ollut pakko olla ilman.
 
Nyytillä: hurjat synnytykset. Larissa: tervetuloa takaisin kuumeilijoiden kirjoihin!

Tyttötiikeri: katos! Nyt vaan vähän lämmittelet ni siirtyy vaan aikaisemmaksi vielä :)

Mä voisin olla aina raskaana ja synnyttää jos joku ottais mun raskaus diabeteksen siks aikaa itselleen... saisin syödä normaalia ruokaa ilman valituksia ja joskus herkutellaki ilman että tuomitaan.

Kaikki viestit luin mutta nyt väsyttää niin etten millään jaksanut kaikille kommentoida. Joku mulle uusi nimikin sieltä pilkahti. Tervetuloa.

Täällä iakias kipu ollut koko päivän. Nokka tukossa ja mieli vähän maassa varmaan osittain unen puutteesta. Ikävä miestä kotiin, oli vapaiden aikaan niin ihania kainalo öitä sen viekussa ettei oo aikoihin ollut. Harmittaa kun viimeisenä yönä en päässy kainaloon ollenkaan.
En oikeastaan ole vielä saanut itseäni jännäämään/piinaamaan kun ei ovis oireet olleet samanlaiset kuin viimeksi. Tiedä onko nämä niitä vai ei. Huomenna Alkon kautta töihin ja jägermaister kuurille siirryn mä kun on vatsatautia töissä liikkeellä. :) josko auttaisi mahdolliseen kiinnittymiseen.

Timbe: olikohan nyt se kp 19 menossa tänään. Kp 15 viimeks puuhasteltiin... toiveet ei korkeella ole...
 
Älä lucky heitä kirvestä kaivoon! :)
Tervetuloa uusille! Ja plussatuulia kaikille puhaltelen <3 ja edelleen odotan kuun loppupuolella alkavaa plussa-aaltoa, johon ajattelin myös itse hypätä mukaan ;)
 
Mä oon kyllä esim. jouluna syönyt raskaana ollessakin vähän graavilohta ja maksapasteijaa, ei siks, etten olis voinut olla ilman, mut ehkä oon vaan liian naiivi :rolleyes: "Eihän siitä mitään voi tulla" -mielellä, vaikka kyllähän ne tiedot päässä on. Raakamaitoa juodaan kotona muutenkin koko ajan, kakkonen alko juoda sitä jo 10kk ikäsenä, kun mikään muu ei kelvannut. Tissiäkin huoli "pakotettuna" vaan 1×/pvä 8kk ikäsestä vuoden ikään, jollon lopetin tuputtamisen ja siihen loppui imetys. Siihen 8 kuukaudenkin ikään imetys oli yhtä taistelua, vaikka maitoa multa tuli ihan luovutettavakskin asti.... Tupakka on jäänyt jokaseen kahteen viivaan ihan kertaheitolla, en kyllä muutenkaan oo koskaan tupakoinut mitenkään paljon.
 
Pakko nyt tunnustaa et taisin olla vähän huono äiti varsinkin esikoista odottaessa. En kyllä mitenkään orjallisesti kulkenut "kielletyt ruuat" lista kädessä kaupassa vaan ostin aikalailla mitä mieli teki. söin raskausaikana esim. graavilohta, tuorejuustoja ja muitakin juustoja ja lakritsaa söin yhdessä vaiheessa melkein pussin päivässä. En tiedä onko nuo kaikki nyt sitten oikeesti niin vaarallisia mutta kyllä tuli sillon oltua vähän liian huoleton.
Nyt tuntuu että tätä kolmatta raskautta ajatellessa olen kaikkein hysteerisin :D
Ehkä johtuen siitä kun se ei alkanutkaan niin helposti ekasta kierrosta oon alkanut oikein miettiä mitä voisi tehdä edistääkseen raskautumista.
Lopetin tupakoinnin, aloin syömään jos jonkinlaista vitamiinia, paljon kasviksia ja hedelmiä ja olen yrittänyt jättää limsat vähemmälle(mutta rakastan zero colaa!) ja kipulääkkeistä olen tosi tarkka että pyrin välttämään niitä kokonaan mutta minulla on välilevyrappeuma selässä ja niiden kipujen vuoksi panadol extendiä joudun ottamaan melkein viikottain. Jos nyt raskautuisin niin kipulääkityksestä pitäisi heti keskustella lääkärin kanssa, uskon kuitenkin että tuon käyttö olisi mahdollista myös raskausaikana.
Täällä toinen yövuoro meneillään ja huomenna ois sitte kp29/27-30 menossa joten jännän äärellä ollaan.
Harvemmin sitä jännittää mennä vessaan mutta nyt kyllä kun jotenkin pelkää että siihen paperiin tulee verta ja taas ollaan lähtöpisteessä.. no huomenna kunhan olen nukkunut pitää alkaa leipoa esikoisen 4v synttäreille jotka ovat sunnuntaina joten viikonloppu vierähtää tässä aika nopeaan ja sitten onkin jo maanantai joka on kp31 ja menkat on siis jo myöhässä ja ois testipäivä :)
 
Mä tiedän jo ettei plussa tule tässä(kään) kierrossa niin nautin täällä hyvillä mielin viiniä ja vähän herkkuja siihen lisäks. Ukko naurahti eilen että mikä ihmeen vimma muhun on iskeny kun haluaisin kokoajan olla vällyjen välissä :grin se jo uhkas vuokrata itelleen tuuraajan kun ei pysy mun tahdissa :grin heh.
 
Täytyy munkin silti vähän pösilö olla kun vielä haluan kolmannen kerran ryhtyä tuohon kaikkeen :D
Raskausajat olen voinut tooooooodella huonosti.
Enkä vain voinut huonosti vaan oksensin oksensin oksensin ja vielä oksensin. Olin sairaalassa tiputuksessa harvasen viikko kun edes vesi ei pysynyt sisällä. kuten joku aiemmin kirjoitti mullakaan ei auttanut pahoinvointiranneke tai akupunktio. pahoinvointilääkityksenkin sain mutta siinä ei sinäänsä ollut järkeä kun en pystyny pitämään sitä tablettia sisälläni.
Esikoisesta olin rv33 kun oli ekan kerran tullut painoa, muuten se joka kerta oli laskenut tai pysynyt samassa. 33viikolla painoa oli tullut 200g :D
viimeisten viikkojen aikana kertyi äkkiä 7kg joka oli kaikki ilmeisesti pelkkää turvotusta. synnytys käynnistettiin rv38+5 raskausmyrkytysepäilyn ja raskaushepatoosin takia. poika syntyi rv38+6. sain isot repeämät. kysyin paljonko tikkejä tuli johon lääkäri sanoi että kymmenen jälkeen ei enää lasketa. sain vielä rajun tulehduksen ja seuraavata viikot olivat kauheita. olin niin kipeä ettei sitä voi sanoin kuvailla..
Tokassa raskaudessa vielä kovempaa oksentelua ja tiputuksessa ekan kerran jo rv8.
kuopusta odottaessa raskaushepatoosi todettiin rv29 jolloin sain lääkityksen jota söin koko loppuraskauden kolmesti päivässä jotta maksa-arvot pysyi normaaleina.
ultrassa, sydänkäyrällä ja verikokeissa kävin 29 viikosta eteenpäin joka viikko. oli siinäkin oma hommansa, ja vielä kun kotona oli se alle 1v.
kuopuksen synnytys käynnistettiin rv37+3 ja rv37+4 lähti käyntiin ja kaikki meni pieleen ja syntyi hätäsektiolla napanuoraprolapsian takia. kun heräsin nukutuksesta ja olin osastolla leikannut lääkäri tuli sanomaan tuosta komplikaatiosta että "ei tämmöstä oikeestaan tapahdu" olin tosi kauan jotenkin vihainen ja katkera siitä miksi minulle kävi niin ja synnytys painoi mieltäni todella paljon. näin painajaisia siitä kauheasta tilanteesta pitkään.
Vaikka kaikki päättyi lopulta hyvin ja sain toisen terveen pojan ei asiaa ollut mitenkään helppo käsitellä.
Sektio oli listallani "asioita joita en koskaan halua". ja varsinkaan tuolla tavalla. yhtäkkiä isketään multa tajua pois ja vauva revitään mahasta ja viedään teholle ilman minua..
Olen työstänyt asiaa nyt jo pian 3 vuotta ja en ole enää katkera. Olen kuitenkin koittanut sulkea asian mielestäni koska en välitä muistella sitä. haluan keskittyä vain siihen että minulla on kaksi tervettä lasta.
No se siitä.
Olen silti optimisti ja haluan uskoa että kolmas kerta toden sanoo joten ehkä kolmannella kerralla menee paremmin :) tai jos ei mene niin kaikki on vaan otettava vastaan niin kuin ne tulee :)
 
mä uskon että rentous on kaiken a ja o ja siksi en usko että lasillinen viiniä tai yksi siideri haittaa vauvatekoa vaan päinvastoin ;)
 
En tiedä onko täällä keskusteltu jo mutta minkäs ikäisiä äitejä ja äidiksi haluavia täällä on? :)
 
mun mies oli aivan hermona ko esikoista odottaessa en tehnyt mitään muuta ko olin vau.fi foorumilla koko ajan :D :D mahtaako nyt kohta käydä samoin ko näyttäs siltä et oon nytki täällä vaan vaikka pitäis alkaa tekemään töitä, ois tossa aika iso läjä eli 28 potilaan paperit tutkittavana ja keksittävä aamuvuorolle jotakin töitä huomiselle :D :D
 
Harmony ei fyysistä.. kiitos tsempeistä, päivä kerrallaan :)

Mulle voi tosissaan päivittää seuraavaan listaan LA 14.9 kunnes toisin todistetaan.. luulempa että se on lähemmäs 19.9 ennemmin koska mulla on pitkä kierto :) ens viikolla soitan neuvolaan.

Plussapuhurit jokaiselle! Jokainen on yksilö ja arvokas! Ihanaa olla osa tätä yhteisöä :) vaikka plussasinkin.. mutta silti! Olette niin ihania jokainen <3 :talk017
 
Mä olen 26 ja esikoista kuumeileva :)

Meilläkin mies jaksaa aina huomauttaa kun istun aina kirjottelemassa tänne :grin ai miten niin muka aina! Höpöhöpö! Kyllä se aina piikittelee että meetkö taas raportoimaan eteenpäin :laughing002 joskus joudun jopa äkkiä poistaan välilehden etten jää kiinni että täällä roikutaan. Ihan kuin tekisin jotain laitonta! :laughing021
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top