Raskaaksi 2015

Voih, kuulostaapa jotenkin toivottomalta kun noin kirjoitat. Et sä ole itsekäs. Teillä on vaan miehen kanssa eri toiveet ja näkemykset. Ihan yhtä lailla molempien asiahan tuo on, eikä siitä toinna riidellä. Mun mielestä se 3 vuotta on kompromissi tuossa tapauksessa. :)
 
Heippa Larissa :) Plussatuulia sinne !

Hyvä että Kiivillä asiat alkaa järjestymään :)

Tervetuloa uusille ja plussatuulia :greet025

Pahoittelut negoista tai tädeistä :sad001

Mä pääsin töihin ja pikkuisten ryhmään, no näinhän se vauvakuume pysyy aisoissa :laughing021 Ei todellakaan ! Onneksi voin palluttaa ihania hoito vauvoja työpäivän ja salaa haaveilla omasta :love017
 
Kompromisseista, suhteen alussa jo puhuttiin, että minä haluaisin kolme lasta ja mies yhden - kaksi siis kompromissi. ;)
 
Juu voi mie tän mun kuvion selventää :) se on sellainen että minä olen sinkku, lapsen isä on luovuttaja joka tärpin jälkeen poistuu kuvioista. Näin siksi että klinikan kautta asian hoito käy sinkulle niin tautisen kalliiksi kun ei edes kelavähennyksiä saa siihen ja julkiselle puolelle ei pääse.
Lapsella tulee kyllä olemaan myös ns. etävanhempi. Ystäväni, nainen joka ei pysty itse saamaan lapsia. Eli ystävyyspohjalta tässä ollaan. Alunperin olin tässä ihan yksin mutta hän kysyi jos voisi olla mahdollisimman paljon mukana lapsen elämässä,hieman samanlaisella kuviolla kuin silloin kun on yhteishuoltajuus, mutta ilman eroa.
Että tämmöinen kuvio täällä. Lisäksi tietwnkin on sitä muuta tukiverkkoa sukulaisista ja ystävistä.
 
Heips täällä yksi uusi liittyy joukkoon kuumeilemaan :)
ketju on ihan mahdottoman pitkä ja ei sitä tosta vain heti lukasta läpi mut lueskelen pikkuhiljaa :)
Tänää ois yövuoro nii jos on rauhallista nii keskityn vau.fi foorumiin :D

Yritystä takana 10/14 asti joten ei kovin kauaa mutta vauvakuume on kova ja menkkojen alku kova pettymys joka kerta.

Täällä kuumeillaan siis kolmatta. Lapset 1/11 ja 4/12 syntyneet.

Nyt on senkin verran jännä tilanne että on olevinaan kaikkia oireita ja kp27/27-30. Haluisin uskoa että nyt plussaa mutta pelkään silti sitä menkkojen alkamista. Mutta päivä kerrallaan :)
 
kiitos jälleen kerran tsempeistä naiset <3 ne on tosi tärkeitä mulle!
Täällä viimein asiat alkaa edetä. Tänään soittivat osastolta aamulla ja tarjosivat aikaa hetimmiten (siis olis ollut jo tänään) mutta arvatenkin, kun jotain menee pieleen, niin menee monta muutakin asiaa.
Jouduin kieltäytymään ajasta, koska meidän perheeseen hyökkäsi eilen illalla oksennustauti ja olin siis tähän aamuun mennessä oksentanut 11 tuntia kutakuinkin taukoamatta! Joten olis ollut aika kohtuuton rääkki mennä tuon tyhjennyksen päälle vielä toiseen tyhjennykseen :(
Sovittiin aika huomiselle aamulle klo.10. Kunpa Tää kroppa nyt tekis vähän yhteistyötä eikä enää työntäis kaikkea pihalle..
huoh...siistiä..

tsemppiä kaikille! Ja plussia tikkuihin! :)
 
Milttis, hienoa kuulla hieman erilaistakin "yrittämis tarinaa"! Olen utelias, ei ole pakko vastata.. Onko luovuttaja sinulle ennestään tuttu? Oletko suunnitellut asiaa kauan, vai miten? Mielenkiintoinen aihe! :)
 
Joo muakin kiinnostaa toi milttiksen tarina! Aika hieno järjestely! Mitäs sit jos se mies joku päivä sanoiskin et toi on muuten mun lapsi, ja vaatis jotain isän oikeuksia...? Voiks niin käydä noin niinkun periaatteessa?
 
Tää bioisä on mukana sillä mielellä että hänestä on kunnia saada omat geenit eteenpäin ja muttei halua osallistua kasvattamiseen. Periaatteessa voi muuttaa mieleen mutta tästä on sopimus olemassa joten minä voin vedota sitten siihen jos sitä tarvitaan.
Luovuttajaa aloin etsiä loppukesästä. Aloitin käymällä läpi oikeastaan kaikki tuttavapiirin sinkkumiehet :D no he kukin omista syistään kieltäytyivät joten mitä siirryin sitten nettiin etsimään. Uskokaa tai älkää mutta tämä mies löytyi suomi24:lta :D lopulta sitten kävikin ilmi että ollaan oltu samassa paikassa töissä eli hänkin on hoitaja ammatiltaan. Fiksu ihminen ja tosiaan edes pikkuisen tuttu.

Tyytyväinen oon että löytyi fiksu bioisä. Välillä tuntui tosi epätoivoiselta että pääsiai ikinä edes kunnolla yrittämään ja että kunnon isäehdokasta ei löydy ollenkaan. Monenlaista hiihtäjää tuli nähtyä varsinkin tuolla suomessa etsiessä. Kaikenlaisista pervoista ja seksin vonkaajista ihan ihkaoikeaan uusnatsiin asti joka olis suostunut luovuttamaan (seksiä olis pitänyt saada) jos olisin luåautunut kasvattamaan lapsen hänen vaatimusten mukaan eli uusnatsillisiin arvoihin koska hänestä ne oli se ainoa oikea tapa ajatella ja ainoa osoitus kriittisen ajattelun taidosta yms. sairasta. Haukkui mut huoraksi ja mamupatjaksi ja vaikka miksi kun sanoin että en halua hänen kanssa lasta tehdä ja noihin arvoihin lasta kasvattaa.
 
Muokattu viimeksi:
Vau! Miten olet tuohon järjestelyyn päätynyt? Eikö ole vaan oikeaa elämänkumppania löytynyt, vai haluatko olla yksinäsi ja silti lapsen?
Vaatii kyllä rohkeutta tehdä asioita siten miten sinä teet! Mutta itse tekisin varmastikki kutakuinkin samanlailla, tai yrittäisin tehdä, jos en olisi löytänyt miestä elämääni :)
 
On ollut kiirettä niin pikaisesti luin, mutta oli kiva kuulla sun tarina, Milttis. Meillä tilanne se, että kaveripiiristä löydettiin tuttu luovuttaja. Hän ei tule olemaan isä, mutta lapsi saa oppia kyllä tuntemaan hänet. Mulla siis vaimo. Oot varmaan jo tutustunut aiheeseen, mutta kaiken varalta, sateenkaariperheiden nettisivuilla on paljon tietoa esim. isyydentunnustuksesta ja muusta.
 
No en oo kai löytänyt oikeaa ja mitä pidempään oon etsinyt, sitä negatiivisemmin oon huomannut miehiin suhtautuvani. Tuntuu että niillä ei olisi kuin tasan se yksi asia mielessä mitä haluavat ja nainen on väline sen saamiseen.
Tietysti on varmasti hyviäkin miehiä mutta ei oo sattunut kohdalle. Tää bioisä tosiaan on fiksu ja kiltti mutta kumpikaan meistä ei parisuhdetta halua eikä hän tosiaan halua osallistua lapsen elämään joten parempi näin. Yksinään oon tottunu olemaan ja sinkkuna tunnun olevan on onnellisempi ja tasapainoisempi kuin suhteessa vaikka kyllähän sitä läheisyyttä kaipaa välillä. seksipuolta en kaipaa niinkään mut olis kiva jos joskus sais nukkuu yön jonku vieressä tai käpertyä hetkeksi kainaloon huonon päivän jälkee.

niin, pieni lisäys vielä, että eihän ne miehet sinänsä ainoa vaihtoehto ole ja naisenkin kanssa oon koittanut olla vaan niiltä oon sitten ottanut tunteellisesti turpiini lähes joka kerta joten ei toimi oikeen sekään :D miehiä kohtaa niitä tunteita taas ei juuri kaveruutta enempää edea muodostu. Mut mennään tällä mitä on :)
 
Tosi hienoa kyllä kuulla tuollaisiakin asioita, kun yleensä aina ihmiset ajattelee niin kapea katseisesti, mutta tuo on kyllä hienoa! Arvostan! :)
 
Mielenkiintoisia tarinoita teillä! Kiva kuulla erilaisia näkökulmia, kun yleensä on vaan se miehen ja naisen muodostama perhe esillä. :)
 
Beisla, on tuttu sivusto :) paljon hyvää tietoo oon saanu sieltä. Oon aika hyvin tietonen noista iso isyyteen liittyvistä jutusta kun on isyyslakia moneen kertaan tässä vuosien varrella millon mistäkin syystä.
 
Tyttötiikeri: meilläkin kesti pitkään ennekuin mies antoi luvan toiselle. Ja mä oon se joka joutunut antaa asiassa periksi jo pelkästään sen takia etten raskaudu niinku halusin. Kavereiden vauvojen kautta ja miehen veljen vauvan avulla oon saanut vähän autettua miehen ajatus työtä... oo aina sanonu että miten olis kiva ku olis leikki toveri kotona ja kun niin hyvin poika noitten pikkusten kans tulee juttuun ja on niin innoissaan auttamassa.

Milttis: mielenkiintoinen tosi tarina elämästäsi ja varmasti olisin itsekin joskus harkinnut yksin huoltajuutta ja etsinyt luovuttajan jos ukon kans olis ero tullut. En voisi enää kuvitella uutta pari suhdetta elämääni. Tai mieleisensä lapsi luvulla on enemmän kiire kuin sillä uudella miehellä... mutta nyt olen tähän niin tyytyväinen vastoinkäymisistä huolimatta etten vaihtaisi pois.

Itse olen elämän/maailman ym. Katselmukseltani se joka kannattaa sitä vanhan ajan parisuhdetta/perhemallia. Mutta en ala sen enempää mielipiteitäni esille tuomaan tämän asian suhteen :) onnellisuus se tärkein on ja jokaiselle ihanalle ja hyvälle lasta toivovalle naiselle sen plussan ja lapsen toivon.

Mommyme: tervetuloa!
 
Larissa mukava kuulla että työ kuviot on järjestynyt. :) Ehkä se on se puuttunut palanen millä vauvakuume stressiä saa alemmas :) plussa tuulia!

Milttis mulla on ystävä kuka on hankkinut myös yksin lapsen. Hyvä että teillä sopimus, koska hänellä tuli myöhemmin ongelmia isän ja hänen vanhemoien kanssa. :( Olet rohkea nainen. Mukava että on niin hyvä ystävä, kenen kanssa voi jakaa vastuuta ja saa varmasti hoitoapua :)

Mommyme tervetuloa! Plussa tuulia! Ja Pianhan sulla on testin paikka ;)

Tikulla on nyt liikaa kyllä kestettävänä! Pikaista parantumista!

Tyttötiikeri lähetän pitkää pinnaa! Parisuhteessa joskus kompromissikin tuntuu häviöltä, mutta parempi varmaan odottaa että molemmat valmiita toiseen lapseen jotta molemmat saa olla plussa uutisesta aidosti pohjattoman onnellisia! :)
 
Takaisin
Top