Raskaaksi 2014
- Ketjun aloittaja Gatusa
- Aloituspäivämäärä
Bartender - mulla ainakin on plussien kanssa aina ollut lämpöä - tosin hieman enemmän et on ihan kuumeeksi voinut laskea. Lupaavalta kuulostaa!
Freya, kunpa odotustasi ei varjostaisi koko aikaa pelko menetyksestä, mutta hankalahan se on taltuttaa taka-alalle, kun sinunkin keskenmenostasi on vielä niin vähän aikaa. Kaikkea hyvää mielenpäälle, muita ajatuksia eetteriin ja onnellista odotusta!
ON: luulin tänään saavani kutsun työhaastatteluun, pieleen meni
Positiivinen: onneksi on oerjantai! Raskas viikko takana, nyt saa vielä yhden ylimääräisen tunnin uniaikaa :)
Freya, kunpa odotustasi ei varjostaisi koko aikaa pelko menetyksestä, mutta hankalahan se on taltuttaa taka-alalle, kun sinunkin keskenmenostasi on vielä niin vähän aikaa. Kaikkea hyvää mielenpäälle, muita ajatuksia eetteriin ja onnellista odotusta!
ON: luulin tänään saavani kutsun työhaastatteluun, pieleen meni
Positiivinen: onneksi on oerjantai! Raskas viikko takana, nyt saa vielä yhden ylimääräisen tunnin uniaikaa :)
Onpas ihania pinkkejä viivoja tullut! Ja toivon mukaan ne siitä vahvistuvat pian. Mä en jaksa kauheesti kirjoitella kun nyt on vaan odottelua, mutta taustalla tykkäilen kyllä koko ajan!
ON: Meikäläisen pitäis vielä jaksaa odotella ainakin viikko, mielellään enemmänkin että pääsis testailemaan... oviksen tarkkaa ajankohtaa en tiedä, kun se ei mulla nipistele tai muutenkaan oireile. Joskus viikonlopun ja tiistain välillä vissiin limojen mukaan... Mä niin tahtoisin mukaan tähän plussa-aaltoon, mutta pessimisti minussa sanoo ettei tässä iässä ja kilpirauhashommeleiden ollessa vielä säätövaiheessa voi tärpätä nopeesti ja helposti. Kauhee vauvakuume, onneks voin tulla tänne lukemaan teidän juttuja ja avautumaan vähän.
Asiaa ei yhtään auta se, että olen koukussa synnytyssairaaloista kertovaan dokkarisarjaan One born every minute. Youtubessa on kaikki kaudet...
ja tottakai olen lukenut jo melkein kaiken tän sivuston ja foorumin materiaalin.
Musta on tulossa kovaa vauhtia samanlainen raskaus- ja vauvanörtti kuin mä olin pikkusiskon syntyessä. Osasin jo lukea ja sujuvasti lueskelin vauvalehdistä kaikenlaista kuukautiskierrosta, raskausviikoista ja vauvan päänympäryksistä (vaikka mulle selvisi vasta muutamaa vuotta myöhemmin mitä se sana kuukautiset oikein tarkoittaa...). Mutsia nauratti...
ON: Meikäläisen pitäis vielä jaksaa odotella ainakin viikko, mielellään enemmänkin että pääsis testailemaan... oviksen tarkkaa ajankohtaa en tiedä, kun se ei mulla nipistele tai muutenkaan oireile. Joskus viikonlopun ja tiistain välillä vissiin limojen mukaan... Mä niin tahtoisin mukaan tähän plussa-aaltoon, mutta pessimisti minussa sanoo ettei tässä iässä ja kilpirauhashommeleiden ollessa vielä säätövaiheessa voi tärpätä nopeesti ja helposti. Kauhee vauvakuume, onneks voin tulla tänne lukemaan teidän juttuja ja avautumaan vähän.
Asiaa ei yhtään auta se, että olen koukussa synnytyssairaaloista kertovaan dokkarisarjaan One born every minute. Youtubessa on kaikki kaudet...
ja tottakai olen lukenut jo melkein kaiken tän sivuston ja foorumin materiaalin. Musta on tulossa kovaa vauhtia samanlainen raskaus- ja vauvanörtti kuin mä olin pikkusiskon syntyessä. Osasin jo lukea ja sujuvasti lueskelin vauvalehdistä kaikenlaista kuukautiskierrosta, raskausviikoista ja vauvan päänympäryksistä (vaikka mulle selvisi vasta muutamaa vuotta myöhemmin mitä se sana kuukautiset oikein tarkoittaa...). Mutsia nauratti...
laurushka
Näppärä viestien naputtelija
Mä oon elmiinan kanssa samalla linjalla että en ihmettelis jos muualla kävis jos pitkään jatkuis pihtailu.. Mä kanssa erosin eksästä (kauheitten riitojen ja ongelmien takia) mutta myös sen kolme vuotta jatkuneen pihtauksen takia. Ja ei pelkällä omalla kivalla voi elää! Tosin esim raskaus ja sen aiheuttamat kiellot tai pihatus on ihan eri asia, meillä ei ees kolmeen viimeseen kk halunnut mahan ja pelkojen takia :D oli siinä kanssa kielto kun paikat kypsy liian aikasin :D
Mä voin täällä ihan jumalattoman pahoin ja huippaa niin ettei pysty seisomaan.. ei hemmetti jos tästä tulee plussa ja samanlainen viis kuukautta kun esikoisen kanssa, oksensin ihan käsittämättömän paljon ja pitkään.. yhhh.. silti salaa toivon et plussaan :DD on ihminen tyhmä! :D
Mä voin täällä ihan jumalattoman pahoin ja huippaa niin ettei pysty seisomaan.. ei hemmetti jos tästä tulee plussa ja samanlainen viis kuukautta kun esikoisen kanssa, oksensin ihan käsittämättömän paljon ja pitkään.. yhhh.. silti salaa toivon et plussaan :DD on ihminen tyhmä! :D
Mimmu.
Kunnioitettu kommentaattori
Höpönlöpö Toffee!! Mulla on sekä kilpirauhasen, että keltarauhasen vajaatoiminta ja esikoisen synnytin rapeassa 37ween iässä. Plussa tuli 4 kk lääkityksen aloituksen jälkeen. Nyt voitte sitten kaikki nopeasti laskea ja kyllä, mulla on ikää jo 39. Raastavat 11 kiertoa sekä keskenmeno siihen tarvittiin mutta niin vaan tuli lopulta plussa.
Mä tulen hulluks näiden oireiden ja viivattomuuden takia Viimeyönä valvoin aamuyöllä monta tuntia, kun paleli niin vietävästi ja pissatti, alkuyön näin ihan todentuntuisen unen plussatestistä ja sen jälkeen jotain ihan pimeää painajaisunta, johon sitte heräsinkin. Nyt sitte luonnollisesti väsyttää... Itkettää millon mikäkin, useimmiten ihan vaan se, ettei voi jo ratketa tämä miettiminen (joko menkoilla tai sillä plussalla)! Ärsyttää se, ettei ne menkat jo ala, kun kuitenkin alkaa olla jo selvää, ettei ne meidän 7.10. (en muista olisko ehkä 8.10. myös) talletukset enää ole voineet mihinkään raskauteen johtaa. Plussan pitäisi olla jo, jos niistä siittiöistä olis tärpännyt (ja sen jälkeen ei olla niiden vuotojen ym. takia mitään touhuiltu). Eniten kuitenkin ehkä ketuttaa, että mun ei pitänyt olla edes varma, uskallanko alkaa vielä yrittääkään raskautta ja nyt on järki taas ihan sumentunut sen asian tiimoilta ja koko kroppa vaan huutaa "MÄ HALUAN NE KAKS VIIVAA!"
Viimeyönä valvoin aamuyöllä monta tuntia, kun paleli niin vietävästi ja pissatti, alkuyön näin ihan todentuntuisen unen plussatestistä ja sen jälkeen jotain ihan pimeää painajaisunta, johon sitte heräsinkin. Nyt sitte luonnollisesti väsyttää... Itkettää millon mikäkin, useimmiten ihan vaan se, ettei voi jo ratketa tämä miettiminen (joko menkoilla tai sillä plussalla)! Ärsyttää se, ettei ne menkat jo ala, kun kuitenkin alkaa olla jo selvää, ettei ne meidän 7.10. (en muista olisko ehkä 8.10. myös) talletukset enää ole voineet mihinkään raskauteen johtaa. Plussan pitäisi olla jo, jos niistä siittiöistä olis tärpännyt (ja sen jälkeen ei olla niiden vuotojen ym. takia mitään touhuiltu). Eniten kuitenkin ehkä ketuttaa, että mun ei pitänyt olla edes varma, uskallanko alkaa vielä yrittääkään raskautta ja nyt on järki taas ihan sumentunut sen asian tiimoilta ja koko kroppa vaan huutaa "MÄ HALUAN NE KAKS VIIVAA!"
sabetti
Päivystävä dosentti
Muurahainen kyllä mä nään testissä haamun puhelimellakin! Saadaan vissiin molemmat piinailla maanantaihin.
Itse en lukenut artikkelia, mutta olen aika vahvasti erimieltä osaan kommentteja. Mielestäni jos seksin puuttuminen johtuu huonosta parisuhteesta, kannattaa erota sen huonon parisuhteen takia. Pelkän seksin puutteen, joka johtuu haluttomuudesta voi korvata muulla läheisyydellä ja rakkaudella. Haluttomuuteen voi olla tuhat syytä. Kärjistää nyt vaikka niin että ihana parisuhde jossa kaikki kunnossa ja puoliso sairastuu tai joutuu onnettomuuden ja ei kykene seksiin. Pitäisikö tämä kaikin puolin rakas ihminen ja hyvä parisuhde hylätä vain sen takia ettei ole seksiä, joka on kuitenkin vain yksi osa hyvää parisuhdetta? Harmittaa artikkeleissa yleensäkin yleistys tilanteissa jotka on aina yksilöllisiä.
On. Töiden jälkeen katsoin vielä sitä testiä, niin roskis haamu siihen oli tullu. Tuhrua ei ole tullu tänään. Niin tai näin, odotellaan maanantaihin. Täti tai testi :)
Ja pahoittelut romaanista ;D
Itse en lukenut artikkelia, mutta olen aika vahvasti erimieltä osaan kommentteja. Mielestäni jos seksin puuttuminen johtuu huonosta parisuhteesta, kannattaa erota sen huonon parisuhteen takia. Pelkän seksin puutteen, joka johtuu haluttomuudesta voi korvata muulla läheisyydellä ja rakkaudella. Haluttomuuteen voi olla tuhat syytä. Kärjistää nyt vaikka niin että ihana parisuhde jossa kaikki kunnossa ja puoliso sairastuu tai joutuu onnettomuuden ja ei kykene seksiin. Pitäisikö tämä kaikin puolin rakas ihminen ja hyvä parisuhde hylätä vain sen takia ettei ole seksiä, joka on kuitenkin vain yksi osa hyvää parisuhdetta? Harmittaa artikkeleissa yleensäkin yleistys tilanteissa jotka on aina yksilöllisiä.
On. Töiden jälkeen katsoin vielä sitä testiä, niin roskis haamu siihen oli tullu. Tuhrua ei ole tullu tänään. Niin tai näin, odotellaan maanantaihin. Täti tai testi :)
Ja pahoittelut romaanista ;D
MariQ
Sukkela juttelija
Tää mun aloittama hankalahko?? aihe on kyllä todella monisäikeinen,ei voi muuta sanoa.Olin oikeen tyytyväinen että sabetti löi sanoiksi noin hyvin sen mitä minäkin mietin,siksi TOISEKSI puoleksi asiaa.Toinen puolihan on ilman muuta elmiinan ja laurushkan kirjoittamat speksit.Mutta juuri siksi tuo artikkeli alkoi suututtamaan,koska siinä hyvin yksinäköisesti todettiin asioita seksin puutteesta/haluttomuudesta.
Luin muuten näitä kommentteja automatkalla (ajelin motaria,hyi mua) ja oli sit aikaa miettiä.Just tota että miten muuten on suhde kunnossa jne.Tuli aivan pöpi olo itselle,ja hyvä etten ajatellut että kohta kilautan päätohtorille.Samaan aikaan mieleeni juolahti eräs vallan hupaisa tosiseikka,nimittäin,tästä ei ole kun muutama vuosi,kun olin samassa ajatusmaailmassa kuin esim elmiina ja laurushka.Sanoinkin ja julistin ihan avoimesti sitä,mitten en missään nimessä voisi elää ilman seksiä,siis seksiä jota tapahtuu vähintään jokatoinen päivä.Se oli ihan totta,hyvin vahva kriteeri määrittäessäni ihmissuhdetta,siis parisuhdetta.
Sitten yritimme kuopusta 14 kiertoa....nyt olemme yrittäneen 26-28 kiertoa...ja osaan osoittaa syyttävää sormeani tähän asiaan.Lisäksi,kun seksin puuttuminen olisi ollut katastrofi,olin nuorempi.Ja kun ajattelen itseäni esim alle 30 vuotiaana,olin liki kyltymätön.Hassua,niin se elämä vaan muuttuu ja muuttaa meitä.
Tämä yritysaika alkaa rehellisesti sanoen painaa psyykettäni niin,että ajoittain tuntuu että masennus ei ole kuin kulman takana.Kun mietin elämää jossa ei huvita ajoittaan juuri mikään muukaan,en tiedä,onko se niin suuri ihmetys ettei seksikään huvita.
Nyt minä sitten vain odottelen milloin mieheni pettää minua ja jättää,niinhän se tuon erikoislääkärin lausuman mukaan menee.
Luin muuten näitä kommentteja automatkalla (ajelin motaria,hyi mua) ja oli sit aikaa miettiä.Just tota että miten muuten on suhde kunnossa jne.Tuli aivan pöpi olo itselle,ja hyvä etten ajatellut että kohta kilautan päätohtorille.Samaan aikaan mieleeni juolahti eräs vallan hupaisa tosiseikka,nimittäin,tästä ei ole kun muutama vuosi,kun olin samassa ajatusmaailmassa kuin esim elmiina ja laurushka.Sanoinkin ja julistin ihan avoimesti sitä,mitten en missään nimessä voisi elää ilman seksiä,siis seksiä jota tapahtuu vähintään jokatoinen päivä.Se oli ihan totta,hyvin vahva kriteeri määrittäessäni ihmissuhdetta,siis parisuhdetta.
Sitten yritimme kuopusta 14 kiertoa....nyt olemme yrittäneen 26-28 kiertoa...ja osaan osoittaa syyttävää sormeani tähän asiaan.Lisäksi,kun seksin puuttuminen olisi ollut katastrofi,olin nuorempi.Ja kun ajattelen itseäni esim alle 30 vuotiaana,olin liki kyltymätön.Hassua,niin se elämä vaan muuttuu ja muuttaa meitä.
Tämä yritysaika alkaa rehellisesti sanoen painaa psyykettäni niin,että ajoittain tuntuu että masennus ei ole kuin kulman takana.Kun mietin elämää jossa ei huvita ajoittaan juuri mikään muukaan,en tiedä,onko se niin suuri ihmetys ettei seksikään huvita.
Nyt minä sitten vain odottelen milloin mieheni pettää minua ja jättää,niinhän se tuon erikoislääkärin lausuman mukaan menee.
Lume: Oman nuoren koiran lopetus on ihan hirveää. Mä hankin elämäni ensimmäisen koiran kun olin just täyttänyt 19 ja saanut rahat kerättyä iki-ihanaan cavalieriin. Se oli mun ilona vain 3v ja 8kk josta reilut 2 vuotta se sairasti syringomyeliaa (on sellainen neurologinen sairaus joka aiheuttaa rapsutuskohtauksia, kipukohtauksia ja luonteen muuttumista ym). Mä muistan kuinka raastavaa oli katsella koiran toimintaa vaikka sillä lääkkeet olikin. Eräs sunnuntai se sitten halvaantui eikä mitään muuta vaihtoehtoa ollut kuin antaa sen lähteä paremmille niityille kirmailemaan. Se koira jätti ikuiset jäljet mun sydämeen :) Onneks mulla on nyt kaksi samanmoista tervettä koirapoikaa kotona :)
Sabetti, ihanaa, roskishaamu! Toivoa ei menetetä 
maanantaita odotellessa... :)
Asiasta kolmanteen, Katselin taas tossa tota kadonneen jäljillä ohjelmaa. On se vaan sellainen ohjelma, että minä en sitä itkemättä pysty katsomaan. Tosin tota itkuherkkyyttä on tässä pari päivää ollut muutenkin, mut ihan toisista syistä.
maanantaita odotellessa... :)
Asiasta kolmanteen, Katselin taas tossa tota kadonneen jäljillä ohjelmaa. On se vaan sellainen ohjelma, että minä en sitä itkemättä pysty katsomaan. Tosin tota itkuherkkyyttä on tässä pari päivää ollut muutenkin, mut ihan toisista syistä.
no huomenta naiset! Nyt on jellis nukkunut ja nähnyt unta pienestä tyttärestään :) aaaaw.. no unta se vain..
Täällä oli puhetta lämmöistä. Luin just yhden amerikkalaisen kirjan missä sanottiin että lämpöjä pitäis seurata koko kierto, harrastaa seksiä joka päivä niihin aikoihin kun ovia voisi olla ja ainakin heti kun limaisuus alkaa. Ne limat toimii tavallaan siis polkuna mitä pitkin siittiöt menee perille. Eli lämpöjä mittaamalla näkee kun ovia on tapahtunut kun ne nousee sen jälkeen ja jos on 18 päivää ja yli korkealla niin raskaana olet vaikkei testi vielä sanoisi mitään. Näin se asiastaan varma nainen kertoi :)
ja sitten haluttomuus.. Mun kaksi edellistä pitkää suhdetta kariutui miehen haluttomuuden aiheuttamiin komplikaatioihin. Alkuun sitä oli ja n. Vuoden jälkeen hyvä jos 4x vuodessa sai. Mä kärsin siitä niin joka tavalla henkisesti fyysisesti sosiaalisesti naisellisesti seksuaalisesti ja ihan miten vain ja puhuminen tai mikään ei kummankaan kohdalla auttanut mitään. Edellinen jopa sanoi että erotaan tai käy vieraissa. No näin tein molemmat eikä sekään ollut hyvä. Nykyinen mieheni kärsi exänsä kanssa myös vuosien selibaatista niin ai että ku me kaks ollaan löydetty toisemme. Oon päättänyt ja sanonut hälle ääneen että en ikinä aio pihdata ellei ole joku vaiva ja syy. Tiedän miten tuhoisaa se on itsetunnolle ja naiseudelle/miehisyydelle ja kaikelle se jatkuva torjuminen. Ja minusta parisuhteeseen kuuluu seksi. Muuten se on kuin mikä vain kämppissuhde. Tätä mieltä minä olen enkä halua tällä kenenkään mieltä pahoittaa. Tämä pätee vain minuun ja minun parisuhteeseen, ei kenenkään muun elämään. Eli rauhaa rakkaat siskot. :)
tulipas paljon puhetta ohhih..
no unta se vain..Täällä oli puhetta lämmöistä. Luin just yhden amerikkalaisen kirjan missä sanottiin että lämpöjä pitäis seurata koko kierto, harrastaa seksiä joka päivä niihin aikoihin kun ovia voisi olla ja ainakin heti kun limaisuus alkaa. Ne limat toimii tavallaan siis polkuna mitä pitkin siittiöt menee perille. Eli lämpöjä mittaamalla näkee kun ovia on tapahtunut kun ne nousee sen jälkeen ja jos on 18 päivää ja yli korkealla niin raskaana olet vaikkei testi vielä sanoisi mitään. Näin se asiastaan varma nainen kertoi :)
ja sitten haluttomuus.. Mun kaksi edellistä pitkää suhdetta kariutui miehen haluttomuuden aiheuttamiin komplikaatioihin. Alkuun sitä oli ja n. Vuoden jälkeen hyvä jos 4x vuodessa sai. Mä kärsin siitä niin joka tavalla henkisesti fyysisesti sosiaalisesti naisellisesti seksuaalisesti ja ihan miten vain ja puhuminen tai mikään ei kummankaan kohdalla auttanut mitään. Edellinen jopa sanoi että erotaan tai käy vieraissa. No näin tein molemmat eikä sekään ollut hyvä. Nykyinen mieheni kärsi exänsä kanssa myös vuosien selibaatista niin ai että ku me kaks ollaan löydetty toisemme. Oon päättänyt ja sanonut hälle ääneen että en ikinä aio pihdata ellei ole joku vaiva ja syy. Tiedän miten tuhoisaa se on itsetunnolle ja naiseudelle/miehisyydelle ja kaikelle se jatkuva torjuminen. Ja minusta parisuhteeseen kuuluu seksi. Muuten se on kuin mikä vain kämppissuhde. Tätä mieltä minä olen enkä halua tällä kenenkään mieltä pahoittaa. Tämä pätee vain minuun ja minun parisuhteeseen, ei kenenkään muun elämään. Eli rauhaa rakkaat siskot. :)
tulipas paljon puhetta ohhih..
Mun mielestä pelkkä haluttomuus on sellainen asia, että vaikka hammasta purren sen ylitse kerran pari viikossa jos ei tosiaan yhtään maistu ja toiselle kelpais. Eri asia sitten jos on jotain tilapäistä lääketieteellistä syytä (sen yli voi ja kuuluu odottaa) tai jos just vaikka kolme päivää synnytyksen jälkeen kiusataan et ota nyt edes poskeen ku menit ja räjäytit alakertas. Mut silloinkin taas kyse on muista kuin seksiin liittyvistä ongelmista lopulta. Tosiaan, parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos ei enää parisuhdetta kaipaa vaan jonkinasteinen kumppanuus rakkaan elämäntoverin kanssa riittää molemmille niin se on eri asia kun se on molemmille hyvä niin :)
Kaikkein vaikeinta ois ehkä lopullinen fyysinen kykenemättömyys. Musta ois väärin ottaa seksi toiselta tyystin pois. Mutta mulla ainakin seksi ja seksuaalisuus on niin vahvasti sidottuna rakkauteen ja parisuhteeseen, että jos vaikka olisikin parisuhteessa yhdessä sovittu että seksiviettiään saa toteuttaa muualla niin mun olis sen jälkeen todella vaikea kyetä enää hellyyteen, kumppanuuteen jne. sen oman kumppanin kanssa. Mutta tää on taas niin eri asia kuin pelkkä haluttomuus. Haluttomuuteen on aina joku syy ja se pitää hoitaa ja korjata jos parisuhdetta haluaa jatkaa. Vaikka se syy voi joskus olla todella monisyinen.
Mulle tärkeintä on se että haluaa haluta. Ei aina tartte olla jalat levällään tai kanki tanassa jatkuvasti valmiina. Mutta just toi torjuminen ja jatkuva torjutuksi tuleminen. Ne tekosyyt, että päätä särkee tai ei huvita ja kummallakin on vaa vaivautunu ja paha mieli.
Meillä on nykyisen kanssa sellainen sopimus, että aina saa :) Siis, jos vain suinkin on halua haluta, niin annetaan sille tilaisuus, ja yleensä se halu sitten syttyy toisessakin kun hetken aikaa saa olla lähekkäin ja pussailla. Mut kyllä mulla ainakin menee niin että jos näen että mies on rättipoikkipuhki ni en mä ala siltä seksiä ees vonkaamaan eikä se oo ikinä loukkaantunu jos mä oon ollu ihan väsynyt. Ei tartte vongata ja tehdä siitä pihtaamisesta ja vonkaamisesta ja haluttomuudesta jatkuvaa taistoa ja valtapeliä vaan tunnustellaan toistemme mielialoja.
Mutta kyllä se on niin että jos ei anna seksille edes mahdollisuutta niin se jää nopeasti pois. Ja jos sitä seksiä ei sitten harrasta niin ei sitä hetken päästä enää edes osaa haluta. Ja sit sitä tosiaan kohta ollaan kämppiksiä ja kun lapset kasvaa ihmetellään et mitä mä tossa ihmisessä ikinä edes näin. Tarttee pitää liekkiä yllä että jaksaa
Kaikkein vaikeinta ois ehkä lopullinen fyysinen kykenemättömyys. Musta ois väärin ottaa seksi toiselta tyystin pois. Mutta mulla ainakin seksi ja seksuaalisuus on niin vahvasti sidottuna rakkauteen ja parisuhteeseen, että jos vaikka olisikin parisuhteessa yhdessä sovittu että seksiviettiään saa toteuttaa muualla niin mun olis sen jälkeen todella vaikea kyetä enää hellyyteen, kumppanuuteen jne. sen oman kumppanin kanssa. Mutta tää on taas niin eri asia kuin pelkkä haluttomuus. Haluttomuuteen on aina joku syy ja se pitää hoitaa ja korjata jos parisuhdetta haluaa jatkaa. Vaikka se syy voi joskus olla todella monisyinen.
Mulle tärkeintä on se että haluaa haluta. Ei aina tartte olla jalat levällään tai kanki tanassa jatkuvasti valmiina. Mutta just toi torjuminen ja jatkuva torjutuksi tuleminen. Ne tekosyyt, että päätä särkee tai ei huvita ja kummallakin on vaa vaivautunu ja paha mieli.
Meillä on nykyisen kanssa sellainen sopimus, että aina saa :) Siis, jos vain suinkin on halua haluta, niin annetaan sille tilaisuus, ja yleensä se halu sitten syttyy toisessakin kun hetken aikaa saa olla lähekkäin ja pussailla. Mut kyllä mulla ainakin menee niin että jos näen että mies on rättipoikkipuhki ni en mä ala siltä seksiä ees vonkaamaan eikä se oo ikinä loukkaantunu jos mä oon ollu ihan väsynyt. Ei tartte vongata ja tehdä siitä pihtaamisesta ja vonkaamisesta ja haluttomuudesta jatkuvaa taistoa ja valtapeliä vaan tunnustellaan toistemme mielialoja.
Mutta kyllä se on niin että jos ei anna seksille edes mahdollisuutta niin se jää nopeasti pois. Ja jos sitä seksiä ei sitten harrasta niin ei sitä hetken päästä enää edes osaa haluta. Ja sit sitä tosiaan kohta ollaan kämppiksiä ja kun lapset kasvaa ihmetellään et mitä mä tossa ihmisessä ikinä edes näin. Tarttee pitää liekkiä yllä että jaksaa
tikku
Näppärä viestien naputtelija
Voihan naiset..ja seksi...ja voihan parisuhde!! Nuo kaikki edellämainitsemani ovat tavalla tai toisella välillä vaikeita. Etenkin nuo naiset!!!!! 
..koht mun varmaan täytyy kysyä JELLIS, että seurusteletkohan mun exän kanssa? hahahhhah.. Ei vaines, taitaa olla kovin "yleinen vaiva" tuo seksittömyys parisuhteessa.
Voisin vaikka veikata, että lyön täällä aika monen laudalta sillä, kuinka pitkään on ollut parisuhteen aikana ilman seksiä, yhtäjaksoisesti... Eikä laisinkaan omasta halusta, vaan juurikin niin, että miestä ei ole kiinnostanut. ..ehkä kerron, vaikka asiaa pelkästään ajattelemalla, häpeän itseäni, juurikin sen vuoksi, että "kaikki saavat hetisen käsityksen, että olen joka tavalla ruma, ei haluttava, nainen laisinkaan..ymym..nämä siis niitä ajatuksia joita kyseinen tilanne tällöin ennen minussa herätti.. Aivan niinkuin JELLIS sanoi, että Se mitä tuo seksittömyys teki itsetunnolle, kaikelle, koko ihmiselle, on jotain mistä kärsii ehkä hiukan lopun elämää..
Mutta jotta ei tulisi romaania, kerron, olin siis 8-vuoden parisuhteessa 6 vuotta ja 6kk ilman seksiä! .ja ei, en lähtenyt vieraisiin enkä millään muotoa pettänyt silloista miestäni. Voitteko kuvitella..?
...sairasta sanon minä. Tai ainakin helvetin säälittävää!
..koht mun varmaan täytyy kysyä JELLIS, että seurusteletkohan mun exän kanssa? hahahhhah.. Ei vaines, taitaa olla kovin "yleinen vaiva" tuo seksittömyys parisuhteessa.Voisin vaikka veikata, että lyön täällä aika monen laudalta sillä, kuinka pitkään on ollut parisuhteen aikana ilman seksiä, yhtäjaksoisesti... Eikä laisinkaan omasta halusta, vaan juurikin niin, että miestä ei ole kiinnostanut. ..ehkä kerron, vaikka asiaa pelkästään ajattelemalla, häpeän itseäni, juurikin sen vuoksi, että "kaikki saavat hetisen käsityksen, että olen joka tavalla ruma, ei haluttava, nainen laisinkaan..ymym..nämä siis niitä ajatuksia joita kyseinen tilanne tällöin ennen minussa herätti.. Aivan niinkuin JELLIS sanoi, että Se mitä tuo seksittömyys teki itsetunnolle, kaikelle, koko ihmiselle, on jotain mistä kärsii ehkä hiukan lopun elämää..
Mutta jotta ei tulisi romaania, kerron, olin siis 8-vuoden parisuhteessa 6 vuotta ja 6kk ilman seksiä! .ja ei, en lähtenyt vieraisiin enkä millään muotoa pettänyt silloista miestäni. Voitteko kuvitella..?
...sairasta sanon minä. Tai ainakin helvetin säälittävää!
Muokattu viimeksi:
elmiina oon ihan samaa mieltä kanssasi. Meillä myös tavallaan sopimus että aina pitää olla seksiä mutta myös pitää osata lukea toista ja just tää ettei siitä tule valtapeliä vongata/antaa. Ja me ollaan kyllä aikamoisia kaneja nykyisen miehen kanssa, aina mua ei niin paljon aluks huvita mutta kun antaa mennä vaan niin kohta huvittaa ja paljon! Nimenomaan pitää haluta haluta! Me aina sanotaan toisillemme että ihanaa ku meillä on näin paljon seksiä, ollaan aina näin!
MariQ
Sukkela juttelija
No minä tunnustan ihan avoimesti tämän ongelmani vaikka ihmettelen että mitä ihmettä luulen tämän kiinnostavankaan ketään,mutta kun-olen mä.Olen minä vaikka kuka mitä sanoisi ja tuomitsisi.Mä en saa tällä hetkellä itseäni siihen moodiin,että voisi sanoa että spontaanisti ja helposti haluttaisi,JA saanen mainita,asiahan on mulle ongelma juuri siksi,ettei näin ole ollut hiisin piiiitkän seksielämäni aikana aiemmin.Sitä on ehtinyt tähän ikään mennessä jyystämään tuhannet kerrat...Ennenkuin nyt tämä pitkä yritysaika on alkanut poltella päätä.Täytyy sanoo että aika ilkeelle tuntuu,että päädyn nyt tämän ongelman takia siihen pihtari kastiin.Itsekkäästi kiusaan miestä.en sentään kuutta vuotta,vaan kaksi viikkoakin voi mennä.karseaa.Mutta tietenkin kun ajattelen toisinpäin,jos en sais silloin kun sitten haluan(ja joo en saa) niin kyllä siinä tulee mieleen oma haluttavuus.Se on vähän semmoinen -eikä niin vähänkään- kaksiteräinen nuoli.....
Minä ja suuri suuni.Ei pitäis kaikkea mielipidettä laittaa ihmisten ilmoille,kun siitä voi saada itselleen vieläkin kauheemmat tuskat.
Minä ja suuri suuni.Ei pitäis kaikkea mielipidettä laittaa ihmisten ilmoille,kun siitä voi saada itselleen vieläkin kauheemmat tuskat.
Niin, mutta sulla tuo tilanne vaivaa sua itseäsikin ja sille on myös selkeä syy (pitkän yrityksen pakkoseksi). Kyllä itselleen pitää olla armollinenkin, kunhan asiasta voidaan puhua ja on halua mennä yhdessä tämänkin vaiheen ylitse niin voi olla että se seksin haluaminen tulee sieltä sitten takaisin. Tai sitten ei ja mennään siihen kastiin että ollaan molemmat tyytyväisiä kumppanuuteen :) Ei sekään mikään elämää isompi asia ole. Vaan vähän sellainen juttu, että kun kaikki on molemmin puolin kunnossa, ei sitä seksiä tartte juuri ajatella. On kun on ja sillä selvä. Mut sit jos toinen koko ajan haluaisi ja toinen ei yhtään niin se seksi valtaakin tavalla tai toisella koko ajatusmaailman ja parisuhteen.