Raskaaksi 2014

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gatusa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Unohdin vastata kun kysyttiin missä afrikkaa oon ollu niin nuo perus egypti ja Marokko<3 rakastan Marokkoa! Sekä kap verde mut kuuluuko se afrikkaa?
 
Lume: mulla sit taas sukan kutomisesta ei tuu mitään! Tommonen vähä isompi näpräily on enempi mun juttu :)
 
Larissa, minulla oli tuhruvuoteluita kp19 ja sitten kp27 eteenpäin reilun viikon. Plussan sain testiin kp29. Tuo kp 19 on mahdollisesti ollut kiinnittyminen? Oireina oli vain oikeastaan järjetön palelu ja menkkaoireiden puuttuminen, vaikka menkkamaisesti juilikin alamahaa välillä.

Olen ollut todella itkuinen ja kuin persuksille ammuttu karhu koko ajan. Miehen kanssa riideltiin eilen ihan kunnolla, joka vielä lisäksi pahaa oloa. Tänään onneksi päivän mittaa oma olo parani, kunnes iltapäivällä sain tiedon, että mies on ollut kolarissa toisena osapuolena. Ajaa isompia autoja ammatikseen ja säilyi lähes vahingoitta (lihassärkyä niskan ja hartioiden alueella), vastapuoli lähti lanssilla ja auto meni lunastukseen. :( kyllä unohtui riita aika pian ja molemmilla tuli hätä, että mitä jos.. Tämä tuntui kyllä olevan lähinnä toisinto, kun reilu pari vuotta sitten mieheltä paloi työkalu kesken työpäivän, että näihin aletaan olla jo totuttu.
 
juu no voin sanoa että vallankumouksen jälkee asiat ei ol menny ainakaa parempaan, tässä maassa ihmisille ei sovi vapaus koska tässä mitä täällä on nyt meneillään on sen tulos... hinnat nousee monta kertaa vuodessa eikä kukaa kunnol valvo, ihmiset tekee mitä lystää ja poliisi ei puutu liiemmin koska pelkää et ihmiset käy kimppuun, korruptio löytyy, pressa ja hallitus on yhtä tyhjän kanssa, kaikki alat lakkoilee sillo ku huvittaa ja täällä edelleen jatkuu terveydenhuollon lakko, saapi nähä koska aletaa kuuleen potilaskuolemista.
jos pysyy omissa oloissaan ei tul ongelmia, ihmiset on kunnon juoruajia tässä maassa. mitään tukia ei ole joten yritä selvitä miten pystyt eli hanki tuloa miten keksit, tutkimuksen mukaan yksi kolmesta tunisiassa kärsii nälästä eli ei voi ostaa edes leipää. ja esim minun kokemus on se että nyt vallankumouksen jälkeen kun esim sairaalassa tai terveyskeskuksessa olen käynyt niin minut on yritetty käännyttää klinikalle koska luulevat että kaikki eurooppalaiset kylpevät rahassa.
 
on aika kamalan kuulosta :S

mä olen kamalan arka niin en uskaltaisi kyllä asua siellä.
kyllä pitäisi muistaa täällä suomessa välillä että ei ihan pienistä valittaisi :/
 
Muokattu viimeksi:
Iltaa naiset! Syksy sit tuli ja kunnolla. Mun pitäis ostaa tulitikkuja, jotta saisin kynttilöitä palaamaan ja virittäytymään tunnelmaan... ;)
Silv waaaaw Awsome!!! Olet taitava! Larissa mulla oli esikoisen kans muistaakseni viikko tuhrua. Se olisi pitänyt olla tätiviikko, mutta olikin tuhruviikko.Mut testit näytti selväst plussaa. Plussatuulta sulle.
Pezdorado oletteko olleet tutkimuksissa? Kun olitte ainakin sen 2v yrittäneet? Oliko sulla jo lapsia? Pää lyö tyhjää eli pahoittelut jos olet jo aikaisemmin vastannut.
Oliko se mernik joka vingutti hulluilla päivillä? :) ihanaa! Vingutit munkin puolesta, ku mä päätin olla menemättä, just kun pelkäsin tuhlaavani.
Azalea jokainen raskaus on riski ja tuntematon sellainen... Silti ihana ja etuoikeus. Äitisi selvästi haluaa olla suojelevainen. Oliko kuopus vielä pieni? Ehkä raskaudet/synnytykset vielä tuoreessa muistissa---äidilläkin! Kuitenkin asia on sinun ja miehesi päätös! Sekä Luojan!
Elaffy onneksi mies kunnossa!!!!
Hyvää yötä naiset ;)
 
granger, melkolailla noinkin se äitinikin puhui. Ja olen itsekin käyttänyt paljon aikaa siihen, että koitin toitottaa itselleni kahden terveen lapsen olevan jo ihan täydellistä. Ja onhan se. Mutta kuitenkin vaan jotenkin aina se haave kolmesta lapsesta nostaa päätään. En mä vuodelevossa ollut viimekskään, muuttokin hoidettiin siinä pari kk ennen laskettua. Sairaslomalla toki ja väsynyt, kun nukuttua en juuri etenkään viimeisinä kuukausina supistusten takia saanut. Toki kakkosen raskaus oli "hullumpi" kuin esikon ja sitä kaavaa äitinikin pelkää homman menevän; kolmannen täytyy olla vielä pahempi. En mä tiedä...mun on kai valittava joko elämä ilman sitä kolmatta (kai se ajatus joskus unohtuu?) tai sitten otettava riski, että kolmas raskaus tosiaan on ihan floppi ja sen pahimman lisäksi äitini pääsee sanomaan "mitä minä sanoin".

Synnytyksethän mulle on olleet helppoja, joten siinä ei olis mitään, paitsi tietenkin, jos se menis siihen pikkukeskosen synnyttämiseen...pitäis "vaan" selvitä siitä odotuksesta.

Äääärhh!!! Mun pitää vaihtaa mies sellaseen, joka ei halua yhtään enempää lapsia, niin sittenpä ei tarvis miettiä. Nyt se ei pysty puhumaan mulle "järkeä", kun sekin on aina haaveillut kolmesta lapsesta.

Tähän kaikkeen liittyy mulla niin paljon ahdistavia ajatuksia, joista kaikkia en ole edes miehelle voinut avata. Ja varmaan sen takia ne äitini puheetkin satutti niin kovin; se ihminen, jonka toivoisin ymmärtävän mua, onkin vaan niin kylmän järkevä.

Mä luulin jo päättäneeni, että ehkäsyt on nyt ehkästy, mutta nyt nää omituiseen aikaan tulleet menkatkin sai mulle olon "onkohan tämäkin merkki siitä, ettei mun vaan kuulu olla kolmen lapsen äiti". Nyt mun on pakko lopettaa tää vatvominen täällä! Ei tää oikein tänne kuulu.
 
No aattelin, että tänne kuuluu ne raskautta yrittävien jutut, enhän mä edes tiedä yritetäänkö vaiko ei :rolleyes: Mä oon niin eksyksissä nyt, että ei tälle olotilalle kyllä taida omaa foorumia ollakaan :confused:
 
Kertokaa nyt mulle ihmeessä, mikä ihmeen allekirjoitus ja trickeri?? Käytän tätä vain puhelimest niin en oo tuollaisiin törmännyt vielä?
 
Azalea: tervetuloa. Karua tekstiä äidiltäsi. Ja sun pieni vauvasihan on ollut ihan terve vaikka ei ole jaksanut imeä rintaa. Miks pitäis aina kaiken mennä niinku elokuvissa. Täydellinen ihme se lapsi kuitenkin on ja jos elämä on teille järkätty niin että 3 tulee ni se kans on tarkoitettu niin ja mummona olisin hyvin ylpeä. :)

On: Oksettava olo, kuumotus, henkinen ahdistus, voimattomuus, yksinäisyys, tyhjyys, menkka jomotus, turhautuneisuus, pettymys, huolestuneisuus, ikävä, onnellisuus, rakkaus. On tämän päivän saldo ja vähän eilisen ja kuluneen viikon. ihanat asiat: oma poika, työ, koira, ystävä ja hänen pieni tytär, luonto, työkaverit, koti

sit ne loput vaan on niitä ikäviä jotka ekana mielessä: koti, kaikki ikävä on täällä kotona, oli eilen ja oli tänään. Oli koko kuluvan viikon. On ne tuolla muuallaki vaikka muualla helpompi olla. Ihmiset ympärillä ja silleen.

Onko teillä koskaan ollu samanlaista tunnetta. Illalla oltiin käymässä nukkuu. Mulle ei tullu uni. Pää oli hiton raskas ja ajatuksia vaan vilisi. Tiesin että mies on vieressä ja poika siinä välissä. Mutta tuntu että ainaki 50 km oli mun ja ukon välillä matkaa ja se 25 km mun ja pojan välillä matkaa, vaikka poika oli kyljessä lähes kiinni. Pää oli siis raskas mutta jalkoja en tuntenut ollenkaan. Ihan kuin vartalo olis loppunut nivusiin. Muutenki tuntu siltä että olis maannut jossai pilven päällä. Aikani ukolle puhuin siitä olosta ja ajatuksista ja kohta huomasin että tunsin jalat, ja tunsin että olen sängyssä. Välimatkakin tuntui normaalilta. Pää ja jalat olivat samanpainoiset eikä ajatukset pörräänneet hullunlailla. Oli ihan hyvä olla. Ja sit tuli unikin.
Näin ollu monesti mulla ja on sit ärsyttävä tunne. Tunne tuli vaikka puhuin eilen 1h ukolle kaikista asioista joita ajattelin sillä hetkellä.

Ai niin en oo muistanut sanoa että sillon kun menkat loppu ni edellisenä yönä näin unta kolmesta positiivisesta raskaus testistä allekkain. Se oli vaan sellanen kuva jota katoin. 3 selkeää hieman aina vahvistuvaa viivaa. Ei tarvinnu ees tihrustaa. Oliko se merkki tulevaisuudesta. Meillä onnistaa ku ukkoki kuunteli mua hiljaa ja asiallisesti ... vaikka vaan puuhastelun toivossa mutta ihan sama. Hiljaa haukkumatta se ei mun ajatuksia ja tunteita oo ikinä kuunnellut. Nyt kuunteli, eikä silti saanu multa yhtään mitään vaikka yritti. Jos tämä tästä mutta luottaa en voi, ja vaikka valoa pilkistää ni nuo edellä olevat negatiiviset tunteet on kyl pinnassa niin pinnassa että on todella raskas olla.

Anteeksi tää mätä vuodatus! Olo on vaan vähän harmaa nyt. Jos tästä väri tummenee ni haen jo sit apua julkiselta. Vielä kuitenki muistan hyvät asiat ja niitä yritän jaksamisen mukaan ajatellakin. Mutta Syvähuokaus. Iso on oja jonka yli olis hypättävä. Ehkä mä pääsen.


Plussaa toivon kovasti kaikille jotka ei sitä ole vielä saanut ja liimaa niille joilla raskaus on alussa ja voimia niille jotka kipujen ja erinäisten olotilojen/vaivojen( ihan mistä vaan johtuvien) kans taistelee, ja raskaana olevat ja kohta pienen ihmeen syliin saavat mukaan lukien. Ja jo synnyttäneet :)
 
Muokattu viimeksi:
lucky83 ; toi "tila" kuulosti ihan unihalvaukselta, mulla ei henk.koht ole ollut mutta kaverilla on :) se ei ole vaarallista :)

ja voimia jaksaa eteenpäin ♡
 
Azalea: harmony ja kaikki muutki täällä on sitä mieltä että vatvominen kuuluu tänne vaikka se ei lapsen yritykseen liittys millään lailla. Elämää se vatvominen on siinä missä muutkin asiat ja me naiset ymmärretään toisiamme asiassa ku asiassa. Parempi puhua ku pitää sisällä. Toki joskus itseä ainaki harmittaa ku noita kilometri maratoneja laitan, jossa syöksen kaiken pahan ulos...ja joskus unohtuu muut ku se oma napa on vaan mielessä. Tää on vaan elämää tämä...
 
Lume: unihalvaus. .. voiko sen aikana puhua ja ymmärtää mitä puhuu? Ja paras...olla hereillä.

Saankos kysyy vielä kokemuksen erääseen toiseen vähän samanlaiseen olotilaan... pitkä olisi stoori silläkin?
 
Mulla tulee joskus yöllä kun olen nukahtamassa sellainen jännä olo että tuntuu kuin tukehtuisi tai sydänlakkaisi lyömästä sitten hätkähän hereille ja menee vähän aikaan ni nukahdan kokonaan.... se on tosi Outo ja pelottava olo :O
 
Joskus pienenä näin päikkäreillä unen jossa värikkäät pallot jahtas mua kun juoksin sellasta valkoista tunnelia pitkin. Se ei loppunut koskaan. Vasta sitten kun heräsin omaan itkuun. Sen jälkeen mulle on tullu sellasia oloja esim. Keskellä kirkasta päivää koulussa että kun puhun ni tuntuu että puhun pika kelauksella, kun kävelen rauhallisesti/normaalisti tuntuu että kävelisin kovaa. Tuntui ettei pää ja jalat toimi samalla tavalla. Näitä oli lähes päivittäin. Kaverit ollu todistamassa että ihan normaali olen ollut ku näin oon tuntenut. Tätä on tutkittu n. 10-12 vuotiaana eeg tukimuksella eikä siitä mitään löytynyt. Jotenkin sen vaan vahvasti yhdistän siihen näkemääni uneen ja muistan sen kun eilisen päivän vaikka olin 4-5 vuotias. Nyttemmin nämä on hävinnyt mutta tuo ekaks mainitsema tunne on hieman saman kaltainen. Epätodellinen olo. :) ja nyt kun mietin voisi nämä liittyä hyvinkin toisiinsa.
 
Granger, kotitestit.fi:n sivuilta tilasin, laittoivat postiinkin jo tänään. =) Mä hetken mietin et raaskinko, mut sit tulin siihen tulokseen et kerrankos sitä =)

Lucky <3
 
hmm mulle tuli ihan kylmät väreet tiedätkö :) kuulostaa aika mielenkiintoiselta ja pelottavalta...

Onko se olotila sulle pelottava vai rauhallinen ja rentouttava?

noista valopalloista, niitä sanotaan enkelipalloiksi, käy googlettaa jos haluat :) olen nähnyt niitä itse myös unissa pienenä. mutta liiemmin nyt hävinneet.

Eräs nainen sanoi mulle kerran ( joku ennustaja, näkijä tyyppi) seurustelu kaverin isän kanssa aikoinaan.. että mä olen enkeli tyttö, en oikein vieläkään tiedä mitä tarkoitti :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top