Raskaaksi 2014

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gatusa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
16 vuotta ovulaatioiden kanssa elänyt ja kaksi lasta synnyttänyt ja nyt tuntuu että en tiedä niistä mitään... :D onneksi löysin tämän foorumin...
Onko se sitten ihan normia että ovulaatio oireet on vahvasti samaa suuntaa raskausoireiden kanssa? O.o


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Fiamma, raskausoireista en osaa mitään sanoa, kun en ikinä ole ollut raskaana. Koin tässä kierrossa ekan ovikseni 10 vuoteen (hormonaalinen ehkäisy jäi pois) ja ovisoireet oli kyllä aikamoiset :grin. Mitä oireita sulla on?
 
Muokattu viimeksi:
Kiitos Larissa! Kyllä taas yritetään olla positiivisella mielellä eikä yrittämällä yrittää, mutta hukkaan ei laiteta!!! Olipas selkeää. Toivottavasti myös toivomasi menkat sitten alkaa :grin

Huh, mun mies lähti moottoripyöräilemään, silloin nuorena kun tavattiin niin sillä oli oma pyörä, sitten meidän ystävät ajoivat pahan kolarin ja myöhemmin myös mieheni ja ajot loppui siihen. Pelko on siivittänyt tuota harrastusta, hänen isällään on pyörä ja aina kun hän on käynyt edes päällä istumassa niin on alkanut tärisemään jne. Viimekesänä oli kerran ystävänsä kyydissä ja pelätessähän sekin matka meni. No eilen mieheni isä antoi pyöränsä avaimet hälle ja sanoi että hän on tullut siihen tulokseen nyt että se ois valmis taas harjottelemaan. Äsken se kävi pienet mutkat, enkä saanut sanoa hälle mitään ettei sen pelko ylly, niinpä istuin täällä itse melkein paskat housussa ja odottelin että käy kokeilemassa onnistuuko ajo. Sit hän tuli takaisin ja kun kysyin pelottaako hän vastasi että "ei ku mä oo ihan hekumoissa" :grin Ja sit hän lähti taas, ihan kiva että hän sai harrastuksensa takaisin, mutta mie oon kauhuissani kun ne on tappovehkeitä mun mielestä... täällä hengittelen syvään ja odottelen sitä kotio jo.
 
Etsijä, mun mies harrastaa myös moottoripyöriä/autoja/kaikkea moottorilla toimivaa eli ajaa ja kunnostaa. En jotenkin osaa pelätä niitä mahdollisia haavereita. Ajattelen, että jos jotain sattuu niin siihen ei mun pelkääminen auta. Hyvä, että on miehelläkin mielekäs harrastus :)

Sent from my GT-S5360 using Vau Foorumi mobile app
 
Se on totta kyllä Larissa. Mut niin paljon nähnyt just lähipiirissä niitä haavereita että väkisin iskee mieleen. Toivon että se on ainakin lisännyt miehellä varovaisuutta, vaikka olihan se ihana nähdä kuin innoissaan hän oli :) Tähänkin ajatukseen varmaan tottuu mutta itelle on varmasti suurikynnys enää hypätä kyytiin vaikken itse missään onnettomuudessa ole ollutkaan, aika näyttää :)
 
Oireina hirveet menkkakivut, välillä aamuisin lonkat särkee, närästää, rinnat välillä "kuumottaa", ja hirvee turvotus...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Etsijä: Mulla on päinvastoin kun tuntuu ettei se liikunta oikein tunnu missään. Siis mähän ulkoilen päivittäin kun kuljen koirien kanssa, mut se nyt on vaan aika löntystelyä tai sit hulluna koirat kiskoo mua perässään :D

Mulla ei oo oikein mitään hajua et miten aloittaa. Siis kun mua ei vois vähempää kiinnostaa kuntosalit tai muu liikunta jonne pitää raahautua erikseen. Meinasin et olisin kokeillut juoksemista ja sit kotona mulla on kahvakuula sekä jumppapallo. Ne olis ne mitä voisin kokeilla, mut ongelma on et miten saan sellaisen hyvän ohjelman mulle. Mies kyllä lupasi tehdä sellaisen :D

Jumppapalloa kokeilin toissailtana seurauksena et kyynärpää mustelmilla ja päässä kuhmu kun se pallo tosiaan on pyöreä ja lähti jostain syystä hieman vauhdilla mun alta :D

Juoksuun pitäisi etsiä joku sopiva ohjelma netistä. Ensin varmaan kävelyä ilman koiria ja siitä sitten pieniä askelia juosten...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kaikille sitä oloa ei tule. Minäkin siis kyllä joo liikun koirien kanssa päivittäin mutta en miellä sitä liikunnaksi :grin Enkä mäkään halua raahautua mihinkään, hehe. Alkuun mie vain kävelin koirien kanssa ja sitten juoksin aina sen minkä jaksoin, pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Lenkin jälkeen kyykkyjä, keppijumppaa (sen mitä keksin itse, en oikeesti tajua mistään mitään) ja nostelin miehen puntteja. Kai mä rakastan sit vaan sitä kaikkensa-antanutta oloa mikä siitä tulee kun lopuksi raahaa saunaan sen väsyneen kropan :grin Aamuisin oli mahtavaa kun jalat huusi hoosiannaa eikä mihinkään taipunut, nyt ei tuu enää sitäkään kun lihakset on vahvistuneet, höh!
Ehkä sun pitää liikkua ja sitten mies saa panna sut tyytyväiseksi ???? :grin:grin:grin
Vanhasta koulusatulavyöstä mä tein itselleni juoksuvyön, silloin meillä koirat saa vetää luvan kanssa ja yksin en tykkää juosta ollenkaan.
Mulla on kans jumppapallo, sen päällä alkuun tein sellasen lämmittelyn, haha, ihan vain pompin ylösalas, sitten sivuttain ja eteentaakse, saa lantio kyytiä, en ole vielä onnistunut telomaan itseäni :grin
Leuanvetotankoja mulla toimii vanhan keinun runko.
 
Keinusta tuli mieleen et mä oon haaveillu meille sisälle itselleni omaa keinua. Ainoa vaan et asutaan 50neliöisessä kerrostalokaksiossa joten voi olla et keinuhaave jää :D

Mulla pitää vaan olla suht tiukka kirjoitettu suunnitelma ja jonkun pitää valvoa et toteutan sitä. Muuten ei oikein toimi. Tosin sanoin miehelle et vuoden päästä ilmoittaudun Kuopion maratonille juoksemaan 10km, eli pakko aloittaa harjoittelu :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Itkuparkuhuutoraivariepätoivohämmenys.............. :wtf

Nyt aamu testissä taas sama juttu ko sillon toissapäivänä, eli haamua näkyy... Pakko vissiin lähteä ostaan herkempiä testejä ko ei nuista nyt ota selvää, että onko vaiko eikö... Toisena päivänä haamua ja toisena päivänä negaa.... Hermo menee........................
 
Mh- nyt niitä pregcheckejä kehiin niin saadaa selvyys tähän sun hommaan!

Freyja ja Etsijä, itse kans harrastan hyötyliikuntana lenkkejä koiran kanssa pari kertaa päivässä. Yksin ei kiinnosta kylläkään lönkötellä. Kävellen ja pyörällä liikun myös asioilla niin paljon kuin vaan pystyy. Salilla käyn kyllä puntteja nostelemassa, se on mun juttu. Jumpat tai ryhmälajit ei iske. En tykkää ajatuksesta, että pitäisi käydä liikkumassa tiettynä päivänä ja tiettyyn kellonaikaan. Salillekin päädyin, kun eksä maksoi aikoinaan salikortin ja teki ohjelman. Koukussa olen ollut vuosia :grin Freyja, ootko siekin Kuopiosta/lähettyviltä? Samoilla nurkilla sitten pyöritään :grin

ON. Näyttää vahvasti siltä, että huominen olis kp1, kuukupissa oli ruskean seassa myös punaista. JES! Ei tämä ihan hullu kierto ensimmäiseksi luomu kierroksi ehkä ollutkaan, kun ovis oli ja kierto ei venynyt myöskään liian pitkäksi. Tuo 7 pv tuhru oli vaan outo, mutta aika pieni paha. Voittajafiilis :smiley-bounce022
 
Muokattu viimeksi:
Larissa, täällä ollaan myös samoilla huudeilla ja jonkinsortin salifriikki ;)

Jeeh, tänään on jo 11+6!! Pian päästään tokan kolmanneksen puolelle :) viikonloppu vietetty suursiivousta tehden kun esikoinen lähti eilen mummon luo mökille ja tulee huomenna, saadaan samalla uusi sohva, nojatuoli ja lipasto :)
Pahoinvointia ei oo pahemmin ollut nyt mutta närästys on tullut iltojen iloksi!

Plussatuulia teille naiset, kuka missäkin kohti menee kierroissaan!
 
No onpas meitä samoilla nurkilla pyörimässä :grin Ihanaa Mandah, kohta sulla alkaakin se energinen toinen kolmannes :)
 
Freyja: en juokse kuin satunaisesti fiiliksen mukaan mutta tulee hyvä olo kun juoksee jokatoisen tai joka kolmannen valopylvään välin ja kävelee saman verran. Ei kyllästy niin äkkiä... Kunto kasvaa äkkiä intervalli harjoittekua kai tuo on jota paljon kehuttu... Pikkuhiljaa lisää matkaa ja lopulta pitäis jaksaa juosta jo hyvin. Itse en mitään ohjeita pysty noudattaa ku tuntuu sitten ihan pakko pullalta... :) onnea juoksun pariin... Jyrkät alamäet on niin kiva juosta ku yrittää pitää kropan hallinnassa ette lentele tai vauhti kiihdy liikaa... Sit sellaset jyrkät, pehmeät sammaleiset ylämäet on ihania rymytä ylös ku jo sen yhen nousun jälkeen olo ihan hapoilla... Eka menee tosi hitaasti ja lyhyillä askeleilla ja sit harppaa ja lisää vauhtia :) mulla motivoi koira ku se jää jälkeen ku alamäkiä juoksen... Sillä on polvi kipee ni ei kovaa voida mennä eikä paljoo kerralla mut seki kyl nauttii :)
Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Juu ei mullakaan pitkämatka kuopioon ole. salilla en käy vaikka tekis mieli... Ei tuu yksin lähettyä ja meidän kintosali on niin pieni että enemmän ahistaa

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Joo moottoripyörät on tappovehkeitä... Miehellä on murtunut vaikka kuinka monta luuta, itelläni vasta olkapää... Mä sentään venasin kolme viikkoa ennen kuin ajoin (ojaan heti!) uudestaan, mies ajoi ranteet kipsissä. :p Ei se pelaa joka pelkää ja silleen. Mut hyvä olla vakuutukset kunnossa, eihän se raha lapselle vanhempaa korvaa mut sentään jotain turvaa tuo. Ja jotenkin haluaisin että omasta tytöstä tulis yhtä rohkea, vaikka kuin kamalalta ja keskenkasvuiselta ehkä kuulostaa sanoa niin miusta on parempi elää elämänsä täysillä siihen asti kun sitä elämänpolkua on itse kullekin annettu. Kuin istua kotona pelkäämässä kaikkea ja katkeroitumassa. Se fyysinen kipu ei oo mitään verrattuna niihin kahleisiin joita ihmiset itselleen luo teeskentelemällä, ettei niitä muka kiinnosta edes yrittää.
 
Elmiinalla on kyllä hyvä asenne!!!

Itellä on paljonki asioita joita pelkään.. Pahin on niistä hylätyksi tulemisen pelko ja siitä pahempi on pahin kuoleman pelko. Juontaa juurensa varhaislapsuudesta jolloin minut hylättiin monesti 2 ikävuoteen asti jolloin sain oikean rakastavan perheen itselleni. Hyväksyn kuoleman, luonnollisen kuoleman joka on kaunis, mutta silti se pelottaa esim. Siinä mielessä jos ja kun omat nämä sijais vanhemmat kuolee niin sit niitä ei enää ole täällä. Ehkä se enemmän on sitä luopumisen tuskaa. Luopua jostai niin rakkaasta. Ääh ku alko itkettää...Toki senkin asian jo olen hyväksyny ja käynyt monta kertaa läpi mielessäni. Mutta ei nämä asiat estä mua elämästä täysillä tai niinkuin haluan. :) ukko on kyllä sellanen hurjapää ehkä vähän laantunu ku lapsi tullu ja pojasta tulee niinku isästään. :) hyvä vaan. Anopilla on hyvä asenne ku mun ukko hypänny korkeelta sillalta alas järveen ni "miks kieltämään hyppäämästä kun se ois hypänny kuitenki" :)

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Kiitos tsempeistä toverit, siis asia on niin että mies suunnittelee alustavasti muuttavansa toiselle paikkakunnalle ja kaikki on ihan auki mitä Meille tapahtuu vai onko meitä enää. Olen parin päivän aikana todennut että en ole hyväksynyt miestä oikeastaan missään vaiheessa kokonaan sellaisena kuin hän on, mutta se asia mitä en hyväksy hänessä on aika merkittävä tekijä mikä pitäisi saada oikeastaan kokonaan pois ennenkuin voisin olla helpottunut. Tämä ominaisuus on alkoholismi joka juurtaa jo hänen kokemistaan lapsuuden traumoista. Miehen suku on mun mielestä aika häiriintynyttä sakkia tietyllä tasolla, eivätkä vain minua kohtaan. Ovat olevinaan parempia vaikka näin ei ole, alkoholisoituneet miehen vanhemmat korostavat jokaisen virheen jonka minä teen ja järjestävät hirveän shown aina kun jotain tapahtuu minun ja miehen välillä. Saan kuulla haukkuja ja minusta puhutaan pahaa vaikka heillä ei siihen varaa olisi. Nyt meni vähän henk.kohtaseksi mutta päätin avautua. Silti rakastan miestä ja olen nähnyt hänestä parhaimmat puolet eli tiedän ettei hän ole vain kaljaan menevä hulttio mikä on viimeaikoina korostunut. Sellaiseksi hänet on "opetettu". Sydäntä särkee ajatus menettää tämä ihana ihminen..
 
Heippa hei! :)

Täällä kp 25 ja dpo 10. Pienesti hiipinyt välillä ajatus, että olisinko kuitenkin raskaana kun testipäivä/menkat lähestyy.
Valkovuotoa aika paljon, pieniä nippasuja välillä masussa ja eilen kun oltiin juhlissa joissa join, mutta en kovin paljoa, heräsin keskellä yötä valtavaan yökötykseen. En oksentanut, mutta kaukana ei ollut. Kylmä hiki ja huono olo, joka sitten veden juonnilla ja puhaltamalla ohi meni
:pale:fart005
No voihan nää nyt tietty olla mitä vaan, mut perjantaina kyllä loman kunniaks päräytän testin jos menkat ei oo alkaneet.. Pitäähän sitä tietää kannattaako vaihtaa lomasiideri holittomaan. :p

Meidän lista taitaa olla päivitystä vailla, mutta kännykällä en nyt saa sitä päivitettyä. Voisikohan joku kiltti vähän nostaa sitä?? :smiley-bounce012
 
Freyja ja muut juoksua miettivät!

Porin kaupungin sivuilla (tässä linkki) on loistava juoksukouluopas aloittelijalle! Sillä selviätte aivan varmasti joko sen 5km tai 10km mihin lähdette tähtäämään. Kannattaa kokeilla. Itse viime keväänä tuolla aloittelin ja elokuussa juoksin 10km puolimaratontapahtumassa. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top