On. Hmph.. jäkitarkastus käytynä, mutta juuri hullua hurskaammaksi en kyllä tullut. Ehkä lähinnä hullummaksi kuin mitä tähän asti olen ollut. Paha mieli tuli kaikkinensa, vaikka sinänsä ihan hyviä uutisia tulikin. Lääkäri nyt vain sattui olemaan vähän sellainen töks-töks. Kohtutulehdusta ei ole ja kohtu oli sen näköinen, että kuukautisten pitäISI alkaa jossain vaiheessa. Koska - siihen lääkäri ei osannut sanoa mitään. Kipujen takia tutkittiin sitten vti, jota lääkäri ei kuitenkaan pitänyt kovin todennäköisenä. Laittoi lähetteen labraan kuitenkin ja pissanäyte pitäisi sinne viedä. Myös verikokeisiin pääsin, mutta niistä ei mitata hcg tasoa ollenkaan, sillä raskaustesti voi kuulemma näyttää minun km viikoillani vielä kahden kk päästä plussaa. No just.. Eikä minun pitäisi kuulemma tehdä raskaustestejä tässä vaiheessa ollenkaan. Kuukauden päästä sain luvan tehdä uuden testin, jos on aivan pakko testata ja silloinkaan ei saa käyttää digiä, kun ovat kuulemma niin epätarkkoja. Jos kuukautiset eivät ala, voidaan kuukauden päästä asiaa ehkä alkaa tutkimaan ja jos testi silloinkin näyttää positiivista, saatetaan laittaa lähete labraan ja tulosten perusteella ehkä saatetaan ultrata, jos näyttää tarpeelliselta.
Eli teen ensi viikolla itse sen uuden testin ja katson, mihin suuntaan viivat lähtevät. Uskon lääkäriä, mutta hän ei osannut oikein selittää alamahan kipuja, eikä muitakaan oireita, joten olen lähinnä huolissani itsestäni ja haluan ainakin sulkea sen raskauden sieltä pois. Käski vain syömään Panacodia särkyihin ja ihmetteli, kun en tuntenut kohdun pientä supistelua, joka näkyi ultralla. Onko raskaus ylipäänsä edes mitenkään mahdollinen, jos kohtu noin supistelee? Lääkäri ei vastannut siihen kysymykseen ollenkaan.. Oli vain sitä mieltä, että ei usko minun ovuloineen, kun raskaustesti näyttää vielä positiivista, mutta ei varmistanut asiaa ultratessa muuten, kuin että näyttää ihan normaalilta kaikki sisuskalut.
En sitten saanut suutani auki ja sanottua, että raskaustesti on jo kerran näyttänyt mielestäni negatiivista, kun lääkäri niin lyttäsi kaikki testit. Saattavat näyttää kuulemma positiivista, jos hcg arvo on yhtään koholla.. Kysyin uuden raskauden mahdollisuudesta, johon sain vastauksen, että on teoriassa mahdollinen, mutta lääkäri ei usko minun kohdallani niin käyneen kuitenkaan. Pelotteli vain, miten raskautuminen voi kestää pitkään - ilmeisesti tuon reuman takia. Valittelin myös reumakipuja ja lääkäri lupasi onneksi konsultoida asiantuntevampaa lääkäriä ja tarkistella, mitä lääkityksiä pystyn käyttämään näihin toisinaan melko kestämättömiinkin särkyihin. Siihen asti mennään Panacodilla. Myös tulehdusarvoja ja kilpparit testataan. Sekä tietty pissanäyte.
Epäonnekseni lääkäri löysi myös jotain vanhoja lausuntoja ja hoitokertomuksia vuosia vuosia sitten sairastamastani masennuksesta ja tarttui todella hanakasti siihen, että km laukaisee nyt psykoosin ja tarvitsen ihan kamalasti apua siihen. Päättelin pääseväni helpommalla, kun en lähde vastustamaan mitään keskusteluapua tai muutakaan, vaan annoin luvan konsultoida myös psykiatria asiasta. Mihinköhän tästä vielä joutuu..? Jos lakkaan kirjoittelemasta tänne, olen varmaan joutunut suljetulle osastolle..
En koe tarvitsevani tällä hetkellä mitään sen kummempaa seurantaa. Voin käydä juttelemassa jonkun kanssa, jos lääkärille tulee siitä parempi mieli, mutta ihan oikeasti haluaisin jo lopettaa koko asian märehtimisen ja siirtää katseen kohti tulevaisuutta.
Enkä ole nyt yhtään varma, haluanko heti uudestaan edes raskaaksi, kun lääkäri pelotteli uuden raskauden olevan todella kamala ja pelkään ja olen epävarma koko alku (ja keski ja loppu) raskauden ja pikkuvauva-aika pillaa parisuhteen ja muuta "kivaa".. Oli muutenkin melko ällö olo, kun hän puhui uudesta raskaudesta koko ajan ihan kuin olisin ollut jo raskaana. Eikö niistä asioista voi puhua sitten jos sellainen raskaus edes saadaan ensin aluilleen sitten joskus vuoden päästä?
Anteeksi tämä pitkä vuodatus. On vain niin ärsyyntynyt olo ja olen kiukutellut miehelle jo niin paljon, että sanoi olevansa jo vähän huolissaan mielialavaihteluistani, joten ehkä ihan tervettä purkaa jotain muutakin väylää pitkin tätä sapetusta. Illaksi vielä töihin, ei kiinnosta sitten pätkääkään tänään!
. pidetaan peukkuja etta hieman helpottaa tuo pahoinvointi, miten sulla siella onko ollut hankalaa sompailla ruoka-aineiden kanssa, kun etkos sinakin asunut ulkomailla?
Älä ota liikaa itseesi sen pelotteluista. Täällä voit purkaa tuntoja niin me terapioidaan sua 