Vargynja: musta vuosi tuntuu ihan mahdottoman pitkältä ajalta. Ihan vain sen perusteella, että ekat ipanat on saaneet alkunsa heti ilman sen suurempia omien tuntemusten seurailua tai lisäkeinoja (näihin lasken kaiken foolihaposta lähtien). Onhan niin, että useimmat ei ole yhtä onnekkaita, että on vain tehneet lapsia, mutta kahden jälkeen olen kyllä osittain ärsyyntynyt ja huolestunut, kun kolmatta pitää ihan suunnittelematta tehdä. Pelottaa, että katoaa ilo ja rentous koko touhusta. Ja käy luonnon päälle kun joutui toteamaan, että toteutus ei olekaan omasta päätöksestä kiinni.
Kärsimätön kp 2 ja yk 2.