Hei muruset :) En malta pysyä täältä poissa kertomassa kuulumisia kun yhä eniten koen tämän "omaksi ryhmäksi." Ja seuraan teidän juttuja koko ajan (useasti päivässä) vaan en kehtaa enää niin kommentoida kun muistan miten kipeältä tuntui jo muiden raskauslaskurit oman odotuksen odottamisen sijaan...
Meillä oli tänään rakenneultra, viikoilla 20+5 mennään ja papu oli mitoiltaan kokoaan vastaava tai oikeastaan pikkuisen pienempi. Laskettu aika on yhä sama, heittoa ei nimeksikään. Plus miehen lapset on kaikki ollut syntyessään aika pieniä että en ihmettelis yhtään jos olis tämäkin syntyessään siro. Painoarvio hänellä oli 354g ja meille on tulossa TYTTÖ! Kaikki oli ultran mukaan kunnossa.
Itellä siis on ollu helmikuusta asti sellainen olo että sitten kun se vaavi tulee masuun se on tyttö ja mies on koko ajan puhunut pojasta ja sanoo ettei häneltä tule muita (kolme poikaa on hänellä jo todisteena). Ei tosin käskenyt tavaroita pakkaamaan vaikka raskauden alussa sanoikin että jos tulee tyttö tulee ero kun sitä on silloin käyty naapurissa
Miehellä on remontti kesken, mitä oon täälläkin avautunut noista miehen exä asioista niin exä on muuttamassa miehen omistamaan taloon vuokralle ja minäkin oon ollu täällä auttamassa. Nyt ollaan ekaa kertaa tosissaan oltu kasvokkain miehen exän kanssa tekemisissä, mitä oon pari kertaa häntä ennen nähnyt niin viimeksi huusi kurkku suorana kylä raikaen miestä kotiovella huoraksi ja sitä edellisen kerran seisoi miehen työpaikan ikkunan takana kun (työajan jälkeen) harrastettiin miehen kanssa siellä seksiä...
Alkuun oli melko nihkeää, ilmestyi pojan kanssa paikalle kun ei tiennyt että mie olen täällä. Mulkoili pahasti ja haukkui kodinrikkojaksi. Seuraavalla kerralla kun nähtiin ei sanonut sanaakaan mut ei enää puuttunut jos mie sanoin pojalle pari sanaa. Sitä seuraavalla jo kyseli miulta onko kahvimaitoa ja mitä olis tekemistä kunnes mies tulee. Ja seuraavat kaks kertaa jopa tervehtinyt tullessaan, jutellut mukavia välillä ja tarjonnut itse kahvia ja ollaan yhdessä ihmetelty ikean huonekaluja.
Onhan sillä ne hetkensä kun räjähtää ja nytkin taas vittuili ihan kunnolla kun lähdin. Tietty ennenhän en ole nähnyt häntä "normaalisti" vaan hän on ottanut yhteyttä vaan skitsahtaessaan eli minulla hänestä hyvin vailinnainen kuva kuten myös hänellä varmasti miusta. Ilmeisesti suuri osa hänen epävakaudesta johtuu myös vaikeahoitoisesta diabeteksesta, eli kun verensokeri laskee menee touhu ihan hulluksi, todella. Hoidossa se siis on mutta epävakaa.
No, ainakin voidaan olla samassa huoneessa ja tulla toimeenkin välillä mitä en ois ihan heti uskonut. Luo miulle vähän toivoa että tää koko perhekuvio ei oo aivan täysin mahdoton vaikka vaikea silti. Ite en näe syytä olla henk koht hänen kanssa tekemisissä muuten kuin miehen kautta mutta tietyllä tapaa tää on tainnut hieman puhdistaa ilmaa.
Mitä uusiks kattelin sen viestijupakan yks päivä ni exältä näemmä tullu miehelle kolme kuvaa pitkällä aikavälillä ja mies on sitten kerran erehtynyt laittamaan itsestään kuvan takaisin. Nyt ehkä osaa jo laittaa tuon taas parempaan perspektiiviin varsinkin kun on nähnyt tuon mikä on heidän välisensä dynamiikka eikä enää kuvittele exästä täyttä mörköä. Voitteko kuvitella, se jopa lähetti miehen mukana yks päivä miulle äitiysfarkut eikä pyytänyt niistä rahaa edes vaikka on ahkera kirppismyyjä. Kuulemma muuton tieltä mutta kyllä mie arvostan elettä. Ja kuulostais ja näyttäis siltä että exä alkaa olla kunnolla päässyt miehen ylitse. Vaikka vanhat suhteen kaunat ja tietynlainen välittäminenkin kuitenkin varmaan on yhä kuvassa mukana.
Jännä juttu, toivottavasti jonkinlainen rauha säilyy. Kämppä on yhä kesken ja muuttopäivä huomenna eli miulla ei oo enää mitään asiaa nyt kun se asunto on hänen kotinsa. Mies siis varmaan joutuu viettämään vielä alkuunsa siellä aikaa viimeistelemässä paikkoja. Mut ainakin ite osaan olla nyt levollisemmin mielin.
Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
Nyt aamulla sitten testi näyttikin positiivista, jeij! Nyt sitten lempee ja lämpöö ennen pikkujouluja! 
Oli kyllä huisin mukavaa, etenkin kun ennakkoluuloisesti ajattelin, et ei siellä meitä nuorempia oo kummiskaan, meidän lisäksi siis. Vaan olipas :D Meitä oli sit neljän pariskunnan pikkukööri, jotka läks jatkoille "vanhusten" mennessä nukkumaan! Oltiin mulle aivan uudessa baarissa, pieni mut tosi kiva paikka. Pääsi tanssimaan niin, et on reidet aivan jumissa!