Juurikin näin, Happy! Parempi yksin kun huonossa liitossa. Mäkin löysin ihan täysin vahingossa tän nyt tulevan isän, kun en olis mihinkään suhteeseen ollu hakeutumassa. Mut helmistä täytyy pitää kiinni kun sellanen sattuu kohdalle, ja huonon jälkeen osaa kyllä arvostaa hyvää miestä!
Nannalle voimia, ja älä anna sen uskotella sulle että se toimii niin kun toimii koska SÄ olet vaikea ihminen. Täyttä paskaa, mutta normaalin empatiakyvyn omaavalle tollasta on helppo uskotella, kun normaali ihminen osaa ottaa kritiikkiä vastaan ja alkaa pohtia sitä. Tollaset vuoristorataihmiset, jotka menee lujaa ylös ja sitten alas, ei opi elämään tasaista arkea vaikka ne kovasti ulkoisilla puitteilla yrittäiskin: omakotitalo, vaimo, vauva...mitä muuta täydelliseen perhepotrettiin tarvitsee? Tollanen ihminen ei tajua että muutos perhe-elämään tapahtuu pään sisällä, eikä ulkoisilla asioilla. Mekin oltiin sillon kovasti asuntoa vaihtamassa isompaan ja ostettiin tilavampi auto yms...
Mutta vinkkinä, jos teet lähtöä, niin älä anna sen aavistaa MITÄÄN. Hoida KAIKKI paperiasiat ja muut kuntoon etukäteen, uus kämppä valmiiksi ja muuta ulos vaikka kun se on poissa tai jotain. Ne ei nimittäin anna armoa kun suuttuu, ja sillon tekevät kaikin mahdollisin tavoin sun elämän hankalaks. Mua uhkaili että vie lapsen, peruu mun uuden vuokrasopimuksen(öö, miten, jos saan kysyä?), jään puille paljaille ymsyms vaikka hädin tuskin koskaan oli edes lapsen kanssa kahdestaan ollu! Yrittipä vielä uhkailla mut allekirjoittamaan avioehdon. Phah. mut onneks jos lapsi on pieni niin mitään isäviikonloppuja ei järjestetä, niin silloin on paras aika käydä lastenvalvojalla allekirjoittamassa paperit. Ja katso, että papereissa määritellään tarkasti kaikki. Mä menin sinne hyvin valmistautuneena, kaikki tuloihin ja menoihin liittyvät paperit mukana viimeisen päälle, ja se tuli luullen että selviää tyyliin puhumalla ettei tarttis maksella mitään elatuksia tms. HAH. Sellaiset paperit kirjoitettiin kun mä halusin, eli ei mitään määräaikaisia että joutuis uudelleen käymään, vaan ihan sen täysi-ikäisyyteen asti voimassa olevat elatuksesta ja huollosta erikseen. Eli jos se haluaa muutosta jompaankumpaan, niin joutuu kalliisti oikeusteitse hakemaan, koska mulla ei oo mitään aikomusta lähteä niitä muuttamaan. Että pysy kovana, Nanna, vaikka se etenkin vauvan syntymän jälkeen pöllämystyneenä ja väsyneenä onkin lähes mahdotonta. Mut mieti, että siitä voi riippua sun ja lapsen koko tulevaisuus aika monella tapaa. Kaverille kävi nimittäin vähän huonommin kun mulle kun ei valmistautunu niin hyvin, ja mies oli kierompi...Mutta kieroudenkin voi voittaa pysyttelemällä paperilla olevissa faktoissa, mitä sellaset tyhjänpuhujat ei tajuu...