Puoliso (ja raskaus)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mippu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jannan lista kuulostaa aika hyvältä! Tosin mua alkoi eilen sairaalan tutustumiskäynnillä mietityttää, että pystynköhän ottamaan epiduraalin. Mulla on ollut aina vähän vaikeuksia pitkien piikkien kanssa ja eilen, kun se kätilö kuvaili epiduraalin laittoa, niin tuli huono olo. Ehkä puhun tästä neuvolassa ja ei kai sitä tarvitse etukäteen päättääkään.

Mä muuten oon muistaakseni nähnyt sellaisen synnytysjakkaran edellisen kerran Helsingin design-museossa :) Se on kai jonkun kuuluisan muotoilijan muotoilema ja olihan se tosi taidokasta käsityötä.
 
Lueskelin tuolta interwebin ihmeellisestä maailmasta noita synnäritoivelistoja.

osa ammattilaisisita kiitteli,että listaa on mukana, koska itse ajattelisin ettei siinä kohtaa kun supistaa 3 minuutin välein,enää ole kauhean juttu-tuulella ja kauhulla ajattelen että jos kipu vie voiton, laitetan synnyttämään asennossa, jonka muut päättää, joka voi ollakin huono tai kivulias itselle.

Monilla oli lista kivunlievityksistä ja koska ne halutaan ottaa, lapsen nostaminen rinnalle ja esim. haluan että mahdollisimman vähän vieraat ihmiset koskevat vauvaan.

jos itsellä olisi tulossa nk.normaali synnytys, tekisin hieman listaa, jos on esim piikki-kammo, olisi ehkä hoitohenkilökunnan hyvä tietää siitä ja aina kun jotain extraa tapahtuu, kätilö avoimesti kertoisi mitä on tekemässä.

Ei kai yksikään synnytys voi olla ennalta suunniteltu, mutta itselle olisi helpompi kun joku uhrais muutaman minuutin äidin toiveisiin, ettei mua kohdeltais kuin omaa äitiä-isoäitiä aikanaan.

tossa tollanen linkki, jonka avulla sais ehkä vähän visioo asiasta ammattilaistenkin puolelta :

http://www.aktiivinensynnytys.fi/index.php/ammattilaisille/iietoa-aktiivisesta-synnyttaemisesta
 
Rakas mieheni suukotti heti ilahtuneena raskaudesta kuultuaan, asiasta oltiinkin keskusteltu pitkään :) raskauteni on neuvolalääkärin mukaan vaikeimmasta päästä (aikanaan murtunut lonkka joka heti raskauden alussa alkoi oireilemaan), symfyysikipujen instabiliteetti ja kaikki mahdolliset liikkumisrajoitukset asetettu, oksentelua vielä viimeisellä kolmanneksella, istukan repeämä ja verenvuodot, PUPPP, keskiraskaudessa sairaalabakteerin takia sairaalaosaston eristyshuoneeseen ja loppuraskaudessa bakteeri-infektion takia antibioottikuurilla joten mieheni ollut suurena tukena ja auttajana päiväaskareiden hoitamisessa, kauppakassien kantamisessa sekä kyydinnyt ja taluttanut tarvittaessa. Päivittäin tulee kiitettyä rakastani tuesta, kärsivällisyydestä ja ymmärtäväisyydestä :)
 
Pihlajanmarja, mä olin ERITTÄIN piikkikammoinen vielä edellisten synnytysten aikana (olen pakosta vieroittunut siitä niin että nyt sokerimittaukset menee rutiinilla) ja jännitin kyllä ekalla kerralla epiduraalia. Mutta se meni hyvin. En ole tähän päivään mennessä nähnyt sitä epiduraali-piikkiä, sehän laitetaan selkään ja siinä maataa kyljellään sängyllä kun se laitetaan. Ja siinä kohtaa kun sen haluat teet mitä vain että kipu lievittyisi! :D
 
Janna: Mulla ei oo kanssa suurta ongelmaa näiden tavallisten verikokeiden ym. kanssa, koska niihin on vaan jotenkin tottunut. Mutta oon mm. pyörtynyt kun mulle laitettiin korvikset ja meinannut pyörtyä poskionteloiden punkteeraamisessa pari kertaa. Mutta se on kyllä totta, että enhän mä näe kun se piikki laitetaan. Vois ehkä pyytää, ettei se lääkäri esittelisi sitä mulle myöskään ennen toimenpidettä, vaan saisin olla selin koko ajan.
 
Ja jos haluaa sen epiduraalin, niin kannattaa ajoissa pyytää se.
Tiistaina lääkärin kanssa kun juttelin, nii silläkin on hyvä et meen käynnistykseen, kun ei sitä muuten varmaan kerittäis laittaa ja mä en vaan suostu synnyttään ilman sitä enään.
Ja mulla on siis neulakammo et en oo suostunu edes punkteeraamiseen sen takia.
 
Minä en ole kertaakaan "kerennyt" saamaan sitä epiduraalia :eek: Kahtooko ne, että se on kerran ja toisenkin synnyttänyt ilman niin menköön tälläkin kerralla? ;) No ihan sama mulle. Tai nyt mä pyydän sen samalla kun kirjaudun sisään.
 
Mä sain ekalla kerralla kun olin jo valmiiks sairaalassa, mut kaks seuraavaa oli niin nopeita avautumisia etten vaan kerinny saamaan. Kun sitä ei laiteta jos oot liikaa auki ja muistaakseni sitä ei laiteta myöskään liian aikasin. Vaikeeta siis :)
 
Kävin tänään pelkopolilla ja siellä oli jotain puhetta myös epiduraalista. Ihan ihme kätilö, alkoi jotain epiduraalin yhteydessä ilmenneistä komplikaatioista puhua ja sanoin jo siinä vaiheessa että nyt hiljaa, et kerro yhtään enempää niin eiköhän jatkanu..
 
Ninna, tais olla hiukan väärässä paikassa se kätilö! Siis eihän pelkopolilla voi ruveta kauhuskenaarioita viljelemään!! Siellähän pitäis rauhoittaa potilasta.
 
Mä vaan toivon että löytävän sopivan kohdan johon epiduraalin tuikata. Tatuointi siis selässä ja lääkärin mukaan mahdollisuus saada epiduraali on "vahva ehkä" :D
 
Mies on tunnettu siitä että nukahtaa missä vaan ja TODELLA nopeesti, nukkuu jo siinä kohtaa kun pää koskettaa tyynyä! No, nyt sanottiin hyvät yöt ja sammutettiin valot puol yhden aikaan eikä oikeesti mennyt minuuttiakaan kun mies yllättäen sano "mun pitää riisua kengät". Mä kysyin "siis mitä"? Ei vastausta, hän oli umpiunessa! Herätin hänet ja kerroin mitä hän oli sanonut ja oli aivan ihmeissään, ei muistanut oliko jo kerennyt nähdä jotain unta. :D
 
Mirkku eiköhän se epiduraali onnistu siitä tatuoinnista huolimatta :) Kaverilla iso kuva alaselässä ja sai kanssa epiduraalin. Ei sille edes mainittu ettei olis onnistunu tatuoinin takia. Vai onko tääkin sitten sairaala/lääkäri kohtanen juttu?
 
Oon kuullu et jos tatuoinnissa on selkeet rajat ni todennäkösemmi saa epiduraalin. Mut taitaa olla siitä kii et uskaltaako lääkäri sen laittaa..
 
Tatuoinnin kohdalle ei missään tapauksessa epparia laiteta, mutta riippuu lääkäristä, millaiseen välikköön suosuu laittamaan, eli kuinka lähelle kuvaa, jos kuvassa on kuitenkin 'aukkoja'...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top