Puoliso (ja raskaus)
- Ketjun aloittaja Mippu
- Aloituspäivämäärä
Meilläkin tuo kohtaaminen oli kyllä niin sattumaa että suuremmalla todennäköisyydellä se ois jäänyt tapahtumatta. Minä käyn ulkona 0-3 kertaa vuodessa ja tuolloinkin lähdin vain kun minun isä pyysi, että nähdään uudessa pubissa. No menin sinne, mutta isä ei ollutkaan joten lähdin pyörähtämään vauhdikkaampaan yökerhoon. Päähänpistojen päähänpisto eikä todellakaan kumpikaan arvannut, että tässä vielä vaippoja päästään vaihtelemaan...
Lisäyksenä tuohon meidän tapaamiseen vois kertoa että sen "yhden illan jutun" jälkeen mies ilmotti mulle että mä kyllä kelpaan seksiin mutta me ei koskaan voitais seurustella! Koska mulla on jo kaks lasta ja kaikki eronneet naiset on katkeria ämmiä! :D Puoli vuotta siinä meni saada hänet muuttamaan mielensä ja lopullisen käännyttämisen tais tehdä lapset. :)
Meillä taas tapaaminen meni näin. Kaveri pyys mukaansa kattoon siskonsa lapsia. Muutaman kerran kävin siellä vahtimassa ja sitten tapahtu et kaverin sisko lähtikin juopon matkaan ja mä vähän niinku jäin tilalle 
Ikää mulla oli sillon noin 14-15v.
On/off suhdetta oli tossa ensimmäiset 8 vuotta ja nyt sit tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen kun mentiin kihloihin.
Ikää mulla oli sillon noin 14-15v.
On/off suhdetta oli tossa ensimmäiset 8 vuotta ja nyt sit tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen kun mentiin kihloihin.
Niinushka, sulla onkin aika erikoinen tarina! :) Voin vaan kuvitella ettei sun vanhemmat varmaan olleet kovin tyytyväisiä tilanteeseen... Mut toisaalta hyvä jos on alussa ollut on/off tilanteita niin olet päässyt kokemaan muutakin ja saanut rauhassa kypsyä suhteeseen. :)
Eikö kukaan muu täällä ole tavannut samalla viisiin? 
Me ollaan tavattu kun mun lapsuuden ystävä meni naimisiin mun miehen veljen kanssa... Muutama kuukaus häistä käytiin treffeillä ja siitä asti nähtiin päivittäin. Puil vuot myöhemmin muutettiin yhteen. Tosta on nyt reilu 9 vuotta
Me tavattiin kans netissä. Sattumalta oltiin samalta pieneltä paikkakunnalta molemmat ja en muista montako päivää kirjoteltiin niin hää pyys mut ajelemaan. Sitten siin pelailtiin hänen kavereiden kanssa rantalentistä ja käytii kävelees yms. n. kk meni niin piti puhua että ollaanko me nyt yhdessä kun kummallekin oli vähän epäselvää :D alkukesästä tulee 10v tästä keskustelusta. Mä olin 19 ja tuo mies 22. Nyt sitten tulee elokuussa 9v yhdessäasumista täyteen. Niin ja n. kuukausi tuon keskustelun jälkeen mies lähti leikkimään kurkkusalaattia :D (inttiin).
Mutta ollaan oltu samassa koulussa aikanaan, minä ekalla ja mies viidennellä luokalla.
Mutta ollaan oltu samassa koulussa aikanaan, minä ekalla ja mies viidennellä luokalla.
Mä oon ekan kerran bongannut ton miehen ystävieni häissä kuvaamassa. Sillon vielä seurusteli joten jätin vielä rauhaan.
Ollaan siis samasta kaveripiiristä, mun parhaan kaverin veli on miehen hyvä ystävä.
Erinäisten huvittavien tapaamisten, nolojen pyörällä kaatumisten ja vuoden kissa-hiiri-leikin jälkeen pikku huppelissa tuppauduin samaan autoon ja sainkin kotini sijaan kyydin hänen kotiinsa. Tästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 5 vuotta.
Ollaan siis samasta kaveripiiristä, mun parhaan kaverin veli on miehen hyvä ystävä.
Erinäisten huvittavien tapaamisten, nolojen pyörällä kaatumisten ja vuoden kissa-hiiri-leikin jälkeen pikku huppelissa tuppauduin samaan autoon ja sainkin kotini sijaan kyydin hänen kotiinsa. Tästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 5 vuotta.
Femi
Puuhakas puhuja
Mekin ollaan tavattu tavallaan netissä, muistatteko sellasen sivuston kuin irc-galleria? :D yhden yhteisen ystävän kautta bongasin mun miehen kuvia ja olin heti ihan myyty, pakko oli laittaa viestiä ja oli helppoa kun oli yhteisiä kavereita 
tää oli vuonna 2006. Jokusen kuukauden meseteltiin ja soiteltiin ja tulin lopulta siihen tulokseen et toi on ihan pleijeri et antaa olla... sit hän kerran yllättäen soittikin et voiko tulla käymään (asuttiin eri paikkakunnilla), olin hieman häkeltynyt mut suostuin sit. Lähettiin viihteelle ja oli tosi kivaa, mut ajattelin aamulla et tää oli tässä. Sit hän alkokin viestittelee ja tulikin joka viikonloppu mun luo, en olis ikinä sillon uskonut et "yhden illan jutun" jälkeen sellasen törkeen hyvännäkösen pelimiehen kanssa et 8v myöhemmin ollaan naimisissa ja kohta syntyy toinen lapsi :) Sitku kolahtaa ni kolahtaa, elämä osaa yllättää 
tää oli vuonna 2006. Jokusen kuukauden meseteltiin ja soiteltiin ja tulin lopulta siihen tulokseen et toi on ihan pleijeri et antaa olla... sit hän kerran yllättäen soittikin et voiko tulla käymään (asuttiin eri paikkakunnilla), olin hieman häkeltynyt mut suostuin sit. Lähettiin viihteelle ja oli tosi kivaa, mut ajattelin aamulla et tää oli tässä. Sit hän alkokin viestittelee ja tulikin joka viikonloppu mun luo, en olis ikinä sillon uskonut et "yhden illan jutun" jälkeen sellasen törkeen hyvännäkösen pelimiehen kanssa et 8v myöhemmin ollaan naimisissa ja kohta syntyy toinen lapsi :) Sitku kolahtaa ni kolahtaa, elämä osaa yllättää 
Nanna88
Puuhakas puhuja
Mulla taas sellanen tarina että mä vähän niinku söin kuormasta Olin yhessä ravintolassa töissä ja siellä kävi aina yks äijä seurue kerran viikossa syömässä.. Tunsin yhden niistä enestään kun hän asu naapurissa ja hänen kautta sitten tutustuin tähän mun nykyseen mieheen.. Maaliskuussa tulee jo 6 vuotta täyteen enkä olis voinu kuvitella vielä 2 vuotta sitten että olisin päätyny tähän tilanteeseen kun suhte on ollu mitä ollu.. Eli melkosta vuoristo rataa 
Mut täytyy myös kehuu omaa miestä sen suhteen että on on ollu todella avulias koti hommien suhteen ja käyny myös kaupassa.. sanoin kin hänelle että arvosta sitä suuresti ja että eikö ookin kivempi olla kun en oo koko ajan ihan kiukku vittu paska saatana tuulella kun aikasemmin on joutunu aina kaikki ite tehdä.. eilen kun kävin viemässä kummipojan kotiin nii hän oli lämmittäny mulle saunan kin valmiiks Ei sitä voi olla muuta kun tyytyväinen tän hetkiseen elämäntilanteseen
Olin yhessä ravintolassa töissä ja siellä kävi aina yks äijä seurue kerran viikossa syömässä.. Tunsin yhden niistä enestään kun hän asu naapurissa ja hänen kautta sitten tutustuin tähän mun nykyseen mieheen.. Maaliskuussa tulee jo 6 vuotta täyteen enkä olis voinu kuvitella vielä 2 vuotta sitten että olisin päätyny tähän tilanteeseen kun suhte on ollu mitä ollu.. Eli melkosta vuoristo rataa Mut täytyy myös kehuu omaa miestä sen suhteen että on on ollu todella avulias koti hommien suhteen ja käyny myös kaupassa.. sanoin kin hänelle että arvosta sitä suuresti ja että eikö ookin kivempi olla kun en oo koko ajan ihan kiukku vittu paska saatana tuulella kun aikasemmin on joutunu aina kaikki ite tehdä.. eilen kun kävin viemässä kummipojan kotiin nii hän oli lämmittäny mulle saunan kin valmiiks
Ei sitä voi olla muuta kun tyytyväinen tän hetkiseen elämäntilanteseen 
sanna
Piirimestaruustason postaaja
Me oltiin kerran aiemmin tavattu pari vuotta aiemmin samalla mökillä, kun mies on mun kaveripiiriin kuuluvan serkku. Meillä oli silloin omat säädöt menossa tahoiltamme, joten sillon ei tapahtunut mitään. Muistan vaan katselleeni et onpas mukavan näköinen heppu ja sosiaalinen tapaus. Pari vuotta myöhemmin kaveri alko käymään eräässä lähibaarissa usein kahvilla ja sinne muodostu kaveripiiri, johon minäkin sit liityin kun asuin ko.baarin vieressä silloisen miesystävän kanssa. Miekkonen myös vietti paljon aikaa ko.lafkassa biljardia pelaten. Siinä sitten ystävystyttiin ja tutustuttiin lähemmin. Oma silloinen miesystävä ei tosiaan ollut mikään sosiaalinen tapaus eikä koskaan halunnut liityä mun kaveriporukkaan. Niin siinä sitten kävi että aika lailla lennossa vaihdoin miestä enkä ole päivääkään katunut päätöstäni. Tosiaan selvennykseksi: lopetin aiemman suhteen ensin ennen kuin aloitin seuraavaa :)
Kesällä tästä tulee 5 vuotta, joista lähes kaiken aikaa ollaan oltu yhdessä ja saman katon alla satunnaisia omia reissuja lukuunottamatta. Olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen nykyisessä suhteessa. Mies on juuri sellainen kun tarvitsen: suuttuu harvoin eikä kuuntele mun riehumisia :) Juuri tämän vuoksi meillä on vuosien aikana ollut tasan kaksi riitaa :)
Kesällä tästä tulee 5 vuotta, joista lähes kaiken aikaa ollaan oltu yhdessä ja saman katon alla satunnaisia omia reissuja lukuunottamatta. Olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen nykyisessä suhteessa. Mies on juuri sellainen kun tarvitsen: suuttuu harvoin eikä kuuntele mun riehumisia :) Juuri tämän vuoksi meillä on vuosien aikana ollut tasan kaksi riitaa :)
Otin tuossa kunnon päikkärit ja kun heräsin mies tuli nauraen näyttämään mulle nauhoituksen... Mä nukuin makuuhuoneessa, ovi kiinni ja mies oli olohuoneessa kattomassa telkkaria. Hän kuuli sinne asti miten mä kuorsasin! :/ Hän oli tullut makuuhuoneeseen ja NAUHOITTANUT mun kuorsausta! :D Ja minä kun EN KUORSAA!!! :D :D
Me tavattiin chatissa ton mun ukkelin kanssa 10 vuotta sitte. Sokkotreffi aamukahvit lähellä mun silloista kotia yhellä huoltoasemalla... En oikei lämmenny ku ei ollu sen näkönen ja kokoinen mies joita sillo tapailin ja ku tuolla 1-vuotias lapsiki oli niin vähän arvelutti ja se jäi siihen tapaamiseen. Vetihän tuo porot moisista pakeista nokkaansa eikä sit pariin kuukauteen juteltu ollenkaan. Mutta joku siinä sit veti puoleensa ja keväällä alettiin taas juttelemaan chatin kautta. Vappu vietettin yhdessä ja se nouti mua millo mistäki rekalla sen kevään aikana ja olin sen mukana "maailmalla" jokusen kerran ja huomasin että se on hauska ja luotettava mies eikä samanlainen häntäheikki pelimies joita olin yleensä tapaillu. Juhannusta 2005 se kutsu mut viettämään sen luokse tänne taloon jota nyt siis emännöin. Sillo alettiin seurustelemaan oikein "virallisesti" ja syyskuussa mentiin kihloihin. Sitte 2007 keväällä mentiin naimisiin ja siihen asti oltiin etäsuhteessa. Tuli lahdentie vkonloppuisin tutuks kun tuo minua haki tänne perjantaisin ja vei sunnuntaisin takasi Helsinkiin. Naimisiinmenon jälkeen otin lopputilin töistä ja muutin tänne täysin tyhjän päälle mutta en oo katunu hetkeäkään. :)
Me ei kans riidellä. En tiedä onko se ikä vai mikä? En mä ainakaan tunne ihteeni vanhaks ja viisaaks Mutta jotenkin sitä vaan on suvaitsevaisempi kun ennen. Tuo tekee kaiken erilailla kun minä! Ennen olisin puuttunut ja neuvonut, tai jopa vaatinut tekemään niinkuin minäkin, mutta nykyisin minua huvittaa seurata vierestä sen touhua.
Mutta jotenkin sitä vaan on suvaitsevaisempi kun ennen. Tuo tekee kaiken erilailla kun minä! Ennen olisin puuttunut ja neuvonut, tai jopa vaatinut tekemään niinkuin minäkin, mutta nykyisin minua huvittaa seurata vierestä sen touhua.Me tavattiin netissä, mutta meillä olikin yhteinen tuttu, mun työkaveri,jolta tietysti tinkasin kaiken..
Tapailtiin 2 viikkoa,ilman seksiä,ilman mitään fyysistä, juteltiin vaan tunti tolkulla.
Eräänä yönä vaan huomattiin et vois alkaa seukkaileen ja nyt oltu kohta pari vuotta yhdessä, naimisiin mentiin syyskuussa.
Eikä kertaakaan ole huonolta tuntunut, molemmilla melko värikäs tausta ja kaikesta ollaan voitu puhua.
Kyllä sen oikean vaan tunnistaa.
En halunnut lasta koskaan, mutta sovittiin että jos tulee niin tulee.
Ei ehtinyt clearblue kunnolla plussaa näyttää,kun jo oli ukko ilmoittanut sukulaisilleen ja kavereilleen vauvasta.
Onhan se ihanaa,kun on asiasta innostunut
Tapailtiin 2 viikkoa,ilman seksiä,ilman mitään fyysistä, juteltiin vaan tunti tolkulla.
Eräänä yönä vaan huomattiin et vois alkaa seukkaileen ja nyt oltu kohta pari vuotta yhdessä, naimisiin mentiin syyskuussa.
Eikä kertaakaan ole huonolta tuntunut, molemmilla melko värikäs tausta ja kaikesta ollaan voitu puhua.
Kyllä sen oikean vaan tunnistaa.
En halunnut lasta koskaan, mutta sovittiin että jos tulee niin tulee.
Ei ehtinyt clearblue kunnolla plussaa näyttää,kun jo oli ukko ilmoittanut sukulaisilleen ja kavereilleen vauvasta.
Onhan se ihanaa,kun on asiasta innostunut