Pulinaketju

Omanapa. Pistän ny tähän huvikseen muistiin. Tissiin on turvonnu samanlainen möykky kun raskaana ollessa ennen testin tekoa. Siitä ny ei oo kyse tietenkään (kertonee vaan et keltarauhasta erittyy) ku ei oo edes teknisesti mikään alkio kiinnittyny vaikka voisikin. Lämmöt on reilusti koholla. Eli ehkä sielltä ny ekaa kertaa pinnisti joku solu irti. Ihan vaan omaksi huomiokseni siis nää.
 
Muokattu viimeksi:
Kp26/28-32.

Jäätävä kurkkukipu päällä kolmatta päivää :banghead:
Eskarilainen jo hyvässä kunnossa onneksi. Mä en kyllä huomenna pysty töihin :inpain:

Rasittavaa odotella menkkoja alkavaksi, kun ei pysty mitään tekemään :confused:
 
Kp26/28-32.

Jäätävä kurkkukipu päällä kolmatta päivää :banghead:
Eskarilainen jo hyvässä kunnossa onneksi. Mä en kyllä huomenna pysty töihin :inpain:

Rasittavaa odotella menkkoja alkavaksi, kun ei pysty mitään tekemään :confused:
Etkö ajatellu testata? Tai onko semmonen olo yhtään?
 
Äitykkä, yleensä lykätään käteen lääkkeet ja ohjeet kotityhjennykseen. Tuossa kohtaa hämmentynyt potilas vain sanoo joo, koska keskenmeno vie kaiken ajattelukapasiteetin, ja vasta kotona miettii, että näinkö tässä kävi. Eli hyvä, että mietit etukäteen mitä haluat, jotta et lähde vastaanotolta pillerit kädessä ihmetellen mitä oikein tapahtui.

Minä halusin osastolle lääkkeelliseen tyhjennykseen ja sinne pääsinkin. Osastolla meni yli vuorokausi. Osastolla sain parempia kipulääkkeitä, koska supistukset sattuivat ihan kunnolla yhdessä kohtaa, ja samoihin aikoihin havaittiin, että vuodan liikaa verta, joten sain kanyylin ja siihen vuotoa hillitsevää lääkettä, oksitosiinia jotta supistukset veisivät tyhjennyksen loppuun ja nestettä vuotaneen veren määrää korvaamaan. Ja samaan aikaan minut valmisteltiin kaavintaan päivystyksessä keskellä yötä, siltä varalta ettei vuoto vähene lääkkeillä. Vuoto kuitenkin väheni, ja aamulla lääkäri otti pihdeillä loput raskausmateriaalit ulos kohdusta (ei sattunut juurikaan). Mitähän tuosta olisi kotona tullut.

Halusin lääkkeelliseen tyhjennyksen siksi, että väittivät sen aiheuttavan vähemmän riskejä jos suunnittelee vielä saavansa lisää lapsia, mutta näköjään lääkkeellinen tyhjennys sisältää riskejä sekin ja voi johtaa kaavintaan myös. Kaavintaa en ole kokeillut, mutta silloin kun minut siihen valmisteltiin, sanottiin sen olevan puolen tunnin juttu humautuksessa, joten jos nyt pitäisi valita, ottaisin kyllä kaavinnan. Ja silloin lääkäri puhui imukaavinnasta.

Vaulla on myös keskenmenon kokeneiden salainen ryhmä, joka ainakin minua auttoi todella paljon, ihan käytännön kokemuksista henkiseen tukeen.
https://forum.vau.fi/threads/suljettu-ryhmä-keskenmenon-kokeneille-näin-pääset-mukaan.1583205/
 
Muokattu viimeksi:
@Äitykkä-77 mulla oli juuri joulukuun lopussa lääkkeellinen tyhjennys. Olin lukenut kauhujuttuja, mutta omalla kohdalla tyhjennys meni yllättävän helposti. Sekä kivut että vuoto olivat ihan kohtuullisia, paljon vähäisempiä kuin mitä luulin. Raskausmateriaali tuli kerralla ulos. Jo seuraavana päivänä vuoto oli normaalien kuukautisten luokkaa ja kokonaan vuoto loppui kuudentena päivänä. Ainoa, että sain kohtutulehduksen, mutta se taisi olla ihan omaa tyhmyyttä, kun en malttanut odottaa yhdynnän kanssa vuodon täydellistä loppumista. Kohtu ultrattiin tulehduksen yhteydessä ja mitään raskausmateriaalia ei ollut jäänyt kohtuun, joka olisi tulehduksen aiheuttanut. Alkio vastasi viikkoja 8+6 ja lääkkeellinen tyhjennys tapahtui 11+2.
 
Mulla oli myös lääkkeellinen tyhjennys huhtikuussa. 5+5 sain naistentaudeilta Mifegynet ja 6+0 otin Cytotecit. Parin päivän viive johtui siitä, että ukko oli maailmalla ja paikalla vasta silloin. Toimenpide oli helppo ja nopea. Eniten pelotti odottelu. Muutoin en olisi tyhjennystä kaivannut, koska km oli jo käynnissä, mutta taustalla oli vakava, verenmyrkytykseen johtanut kohtutulehdus mkm yhteydessä. Lääkäri sitä tuota taustaa vasten suositteli. Minä suosittelen, mutta on niin yksilökohtaista, että kuinka sujuu omalla kohdalla. Suurimmalla osalla kuitenkin toimii hyvin.
 
Niin ja kivuista koin, etteivät olleet kummoisiakaan. Ihan perus särkylääkettä taisin ottaa kerran. Kuvailisin että ennemmin epämiellyttävä tunne, kun kivulias. Mutta jokaisella omanlaisensa kokemus tässäkin.
 
Niin ja kivuista koin, etteivät olleet kummoisiakaan. Ihan perus särkylääkettä taisin ottaa kerran. Kuvailisin että ennemmin epämiellyttävä tunne, kun kivulias. Mutta jokaisella omanlaisensa kokemus tässäkin.
Minusta taas tuntui, että olin synnyttämässä, koska supistukset sattuivat todella. Panadol, Burana ja lämpöpussi eivät auttaneet enää yhtään, vaikka alkuun auttoivatkin.
 
pimppaan sattuu :wtf: Satunu reilun tunnin.. tuollaa häpyluulla& ”jossain sisällä” särkee ja vähän semmonen kirvelevä tunne. Ei kuitenkaan siis mikään vti juttu, niitäkin ollu joskus monia. Vaikea kuvailla.
 
Minusta taas tuntui, että olin synnyttämässä, koska supistukset sattuivat todella. Panadol, Burana ja lämpöpussi eivät auttaneet enää yhtään, vaikka alkuun auttoivatkin.
Niin ovat yksilöllisiä. Ja varmaan vaikuttaa sekin, että mulla oli jo käynnissä itsestään ja paikat aukeamassa/auki jo valmiiksi.
 
Äitykkä mulla oli lääkkeellinen tyhjennys elokuussa. Selvisin hyvin kohtuullisilla kivuilla ja niukalla vuodolla. Tyhjennyksen aluksi ja myöhemmin samana päivänä otetut kipulääkkeet auttoivat niin, ettei sen jälken enää lääkitystä tarvinut. Tyhjennyspäivänä oli hetken runsaampaa vuotoa, joka sitten tyrehtyi ihan olemattomaksi. Pieni ei kuitenkaan tullut itsestään ulos, vaan piti ottaa kolmen vuorokauden kuluttua äitiyspolilla pihdeillä ulos (ei sattunut, vähän nippaisi), koska oli jäänyt jumiin kohdunsuulle. Pientä vuotoa ja tiputtelua taisi olla sen jälkeen max parin viikon ajan, mutta kokonaisuudessaan paranin helposti ja nopeasti.

Huomaa muuten, että voin koko ajan paremmin ajatellen keskenmenosta toipumista, en edes itkenyt kirjoittaessani tätä. :eek: Oon aina ollut sellainen keväällä eloon heräävä, ja muutenkin elämässä on uusia, eteenpäin vieviä asioita meneillään. En usko, että meillä enää raskaudutaan, vaikka olisihan se ihanaa. Aion toistaiseksi kuitenkin tikutella ovista otollisina päivinä ja pitää huolta siitä, että syön mahdollisimman terveellisesti ym. siltä varalta että luonto kuitenkin yllättäisi meidät. Mielessä on käynyt myös adoptio Kiinasta, onko kellään tästä kokemusta?
 
Esikoisesta sain vtin ennen plussaa tikussa. Naureskellen valitsin lääkkeet sen mukaan, jos olisin raskaana. Ja kas kummaa, kuinka kävikään.
Näitä olis ihana toivoa. Mut enemmän mä uskon et menkat tulee 2-3pv päästä.
Täytyy kyl myöntää et nyt on menkkojen alkamisen jälkeen (ne alko sillo viime kesäkuun alussa) ensimmäinen tällanen ”oikean” tuntuinen kierto kaikkineen. Hikoilut ja kaikki on pois. Tississä se semmonen turvonnu patti (rinnassa millä en imetä ja joka muuten on pienempi kun toinen). Että vaikka kyllä tiedän 99,9% et menkat tulee niin täytyy myöntää että se 0,1% minussa läikähdyttää pettymyksen aallon tällä kertaa. Vaikka juu onhan näitä ollu ennenkin ilman tulosta.
 
Näitä olis ihana toivoa. Mut enemmän mä uskon et menkat tulee 2-3pv päästä.
Täytyy kyl myöntää et nyt on menkkojen alkamisen jälkeen (ne alko sillo viime kesäkuun alussa) ensimmäinen tällanen ”oikean” tuntuinen kierto kaikkineen. Hikoilut ja kaikki on pois. Tississä se semmonen turvonnu patti (rinnassa millä en imetä ja joka muuten on pienempi kun toinen). Että vaikka kyllä tiedän 99,9% et menkat tulee niin täytyy myöntää että se 0,1% minussa läikähdyttää pettymyksen aallon tällä kertaa. Vaikka juu onhan näitä ollu ennenkin ilman tulosta.
En tiedä miksi, mutta minulla on semmoinen tunne, että sinä vielä nyytin saat. Hanurista ne pettymykset aina ovat, mutta toivoa se on lähes olematonkin. Mulla on nyt kovaa keltsin jomotusta, joka alkoi ennen Teroja, joten jos vaan kaverit kerkesivät ajoissa, niin minitsäänssit on täälläkin. On se vaan reteesti enemmän, kun nolla. Ja ainakin tässä oppii käsittelemään pettymyksiä, jos niinkun jotakin positiivistakin ajattelis.
 
Takaisin
Top