Kohta tuo poika on 2v 3kk :) Ei nyt ainakaan 2v neuvolassa ollut th vielä huolissaan puheen puuttumisesta, kun poika osaa kuitenkin joitain sanoja ja selvästi ymmärtää tosi paljon asioita, vaikkei itse osaa vielä puhetta muodostaa. Se ollaan kyllä me vanhemmatkin huomattu, kun poika poimii mistä tahansa puheesta joitain yksittäisiä sanoja, ja sitten me ihmetellään, kun poika hakee esim. jonkun kirjan, jossa se sana on mainittu ja kaivaa kirjasta kuvan, jota sana tarkoittaa, tätä on tehnyt jo kauan. Monta tämän tapaista juttua sattuu harva se päivä. Hiukan kyllä mietityttää, että ollaanko liian hyviä ymmärtämään pojan tahtomiset ja asiat ilman sanojakin, osaa kyllä melkoisen hyvin ilmaista tahtonsa muilla keinoin. Ehkä poika ei vaan koe tarpeelliseksi vielä opetella puhumaan, kun tulee ymmärretyksi muutoinkin, niin kotona kuin myös päiväkodissa.
Olen lukenut pojalle ääneen jonkin verran jo raskausaikana, ja syntymän jälkeen aina vain yhä enemmän. Kirjat ovat pojalle todella tärkeitä, ovat aina olleet, ja niiden parissa vietetään paljon aikaa kotona ollessa pojan oman tahdon mukaan, tehdään kyllä muutakin :) En tiedä, onko ääneen lukemisella ollut jotakin vaikutusta pojan sanavaraston kehittymiseen sitten, vaikea sanoa kun ei ole vertailukohtaa. Olen myös aina selittänyt pojalle miksi ja miten teen jotakin, olen siis kova höpöttämään ääneen pojalle kaikenlaista, jos poika vaan on kuulolla ja seurailee mitä teen :bag:
Ryömimään poika oppi siinä 9kk iässä vasta, sitten konttasi jonkin aikaa, ja ensiaskeleet otti reilun vuoden ikäisenä. Olen jotenkin ajatellut, että poika vaan ottaa oman aikansa ja harkitsee, viitsiikö jotakin opetella, tai vaikka jotakin osaisikin, niin viitsiikö sitten käyttää energiaa siihen. Vauvana kääntyminen oli just tämmöinen, osasi jo kääntyä selältä mahalleen, mutta ei vaan viitsinyt, oli mukavampaa kölliä selällään ja seurailla äidin ja isän tekemisiä :) Kaikki liikkumisen kehityksen etapit on kuitenkin saavutettu hyvinkin, en ole stressannut aikatauluista millään tavalla.
Ehkä lievästi kuitenkin kuivaksi oppimista stressaan vähän omassa mielessäni, en siis painosta poikaa mitenkään erityisesti, välillä kyselen, että menisikö potalle/pytylle, mutta jos ei halua niin en pakota. Kaipa tuo senkin jossain vaiheessa oppii. Osaa jo tiedostaa kyllä hädän tunteen ainakin jotenkin. Hyvä esimerkki tästä on kun ei joskus suostu ottamaan vaippaa pois ja menemään potalle. Hetken päästä sitten onkin kakka vaipassa. Ei siis osaa tai halua kakata pottaan vielä. Olen jotenkin ehkä liiankin herkillä tämän asian takia, en halua mitään pottakammoa pojalle, tai että poika kokisi, että vessa-asioissa on jotakin stressaamisen aihetta.
, jollei jotain erityistä syytä ole (es kirvely, kutina, vuoto)! Olihan huojentavaa tämäkin pieni muutos, oli meinaa sen verran karmea ilta ennen ettei parturointiin jäänyt aikaa 
..ja hävetti valmiiksi mennä taas levittämään villipuutarhansa sinne opiskelijankin eteen. 
pienet murheet, I KNOW!
Vaatteita jää jatkuvasti pieneksi, ja kohta sieltä kai voisi tulla puhettakin. Kovasti tapailee sanoja, mutta ei nuo vielä oikein kunnollisina tule suusta ulos. Äiti-sanan oppi tuossa viikko kaksi sitten :) Sitä onkin sitten kuulunut kovasti sen jälkeen, joka välissä :D
Kahden sanan lauseita joitain.