Pulinaketju

Meillä kans ollaan sellaisia, että kun mies on reissussa, ei kuulu mitään. Ja jos ollaan yhteydessä, on se mies, joka viestin laittaa. Jos ei mitään kuulu, oletan, että on kiire. Tietysti ikävöin häntä, mutta koitan olla häiritsemättä.
 
No en mä oleta että parisuhteessa pitää koko ajan viestitellä. Jos on reissussa ja tapahtuu jotain mistä haluaa kertoa niin se on ihan ok. Mä joskus lähetän miehelle reissun päälle kuvia tytöstä kun tykkää siitä. Me ei koskaan lässytetä mitään turhaa puhelimessa.
Toisaaltaan en myöskään kyttää puhelinta koko ajan jos on jotain mielenkiintoista tekemistä ja saatan itse vastata johonkin viestiin vasta monen tunnin päästä. Yleensäkin nykyinen kännykkäriippuvaisuus välillä ärsyttää.
 
Minusta vähän riippuu. Jos suhde on vakiintunut ja asutaan yhdessä, niin ei silloin tarvitse viestitellä joka päivä kun jokin matka tulee eteen. Mutta jos on kyse uudesta suhteesta tai etäsuhteesta, niin suhde kyllä loppuu jos ei yhteyttä pidetä. Omat vanhempani ovat asuneet joskus vuosiakin eri maissa ja silloin he ovat joka päivä jutelleet samaan aikaan nettipuheluita. Ja molemmat ovat olleet samaa mieltä, että jos näin ei tee, he kasvavat toisilleen vieraiksi.
Kyllä minäkin Hento Haaveen kengissä olisin huolestunut suhteen tulevaisuudesta, koska eivät asu yhdessä ja mies viuhtoo ympäri Suomea pitämättä yhteyttä, eikä kerro edes minne on menossa tai mitä tekemässä, eikä vastaa soittopyyntöihin.
 
Muokattu viimeksi:
Ei meilläkään mies ihmeemmin ilmottele itsestään jos on reissussa. Vasta kun joskus sanoin että olis kiva kuulla edes sen verran että on perillä turvallisesti niin saattaa nykyisin jotain laittaa. Eikä se kysele mun perään jos lähden jonnekin enkä tuu ”ajallaan” takas. Tätä toSin ei juuri tapahdukaan mut silti. Esim kerran lädin vain lähikseen ja päätin samalla käydä kysyy vahuksilta tarvisko ne jotain ja jäin höpöttämään. Menikin pari tuntia sillä reissulla. Ei se soittanu et sattuiko jotai :hilarious:
Mä taas olen toisenlainen, kaipaan kyl huomioo tavallani ja musta olis ihana EDES joskus saada jotain hempeitä viestejä. Mut ei. Ei se laita ikinä muutenkaan. Ja jos on riitaa tms niin ei kysele perään eikä soittele. Mä taas haluaisin onkia heti asiat selviksi ja ärsyttää jos ei vastata puheluihin
 
Suski75 sanoi:
Minusta vähän riippuu. Jos suhde on vakiintunut ja asutaan yhdessä, niin ei silloin tarvitse viestitellä joka päivä kun jokin matka tulee eteen. Mutta jos on kyse uudesta suhteesta tai etäsuhteesta, niin suhde kyllä loppuu jos ei yhteyttä pidetä. Omat vanhempani ovat asuneet joskus vuosiakin eri maissa ja silloin he ovat joka päivä jutelleet samaan aikaan nettipuheluita. Ja molemmat ovat olleet samaa mieltä, että jos näin ei tee, he kasvavat toisilleen vieraiksi.
Kyllä minäkin Hento Haaveen kengissä olisin huolestunut suhteen tulevaisuudesta, koska eivät asu yhdessä ja mies viuhtoo ympäri Suomea pitämättä yhteyttä, eikä kerro edes minne on menossa tai mitä tekemässä, eikä vastaa soittopyyntöihin.
Click to expand...
Samaa mieltä. Mun mielestä toi ei kuulosta perus suhteen ihmisten ”erilaisuudelta” tai sille että äijä unohtuisi jonnekin autotalliin puuhailemaan eikä vastailis
 
Kyllä minäkin olen omalle ukolle painottanut, että viestiä pitää laittaa kun perille pääsee matkoillaan. Myöhästelyistä hän soittaa perään ennenmin minä sitten jos on tärkeätä asiaa. Ja en minä ole myöhässä juuri koskaan. Välillä naurattaa, kun joku kamu stoppaa meillä lenkillään muutamaksi minuutiksi, niin johan ukko perään soittelee.

Mutta ihan totta, jos toiselle olisi tärkeää saada viesti joka päivä, niin siitä ei isoa vaivaa aiheudu. Meidän viestit on yleensä laiskoja. Mrs ja mot. Ei kestä kauaa.
 
Meillä miehellä välillä venyy päivät tosi pitkiksi. Oppi kerrasta kun ilta venyi, oli sammuttanut puhelimen eikä kuulu kotiin. Olin lähellä soittamassa hätänumeroon kun en saanut kiinni. Itkua väänsin kun tuli kotiin. Nykyään yleensä ilmoittaa ja puhelin on sellaisella asetuksella, että mun puhelut tulee läpi. Mutta joo, on edelleen huono reissun päältä soittelemaan, kuten minäkin. Aina toivon viestiä/puhelua kun on päässyt perille. Ei todellakaan aina muista. Ja miehen tuntien ei auta loukkaantua vaikka ärsyttääkin kun on mun mielestä ajattalematon, mutta ei hän sitä huomaa kun juurikin on kaikkea muuta.

Etäsuhuteessa kyllä odottaisin päivittäistä yhteydenpitoa.
 
Meillä mies on välillä työmatkoilla. Yleensä laitan lapsesta kuvia, jos tulee jotain kivoja tilanteita ja lapsi tahtoo lähettää isälle ääniviestejä, kun on isää ikävä, jos on hetkenkin erossa. Omia juttuja laitan vain, jos on joku kiireellinen ja lisäksi illalla hyvänyöntoivotukset. Mies vastaa jollain aikataululla, miten nyt sattuu reissuun sopimaan.

Etäsuhteessa olen ollut ja siinä kyllä viestittely on välttämätöntä, muutenhan suhde lakkaa olemasta. En kyllä silloinkaan puhelimessa tai koneessa kiinni tykännyt olla. Vastailin illalla, kun oli muut hommat ohi.
 
Kuvaviestit ovat kyllä käteviä. Ei tarvitse edes sanoja naputtaa. Lapsista ja kissoista laitan hälle aina, kun on pidempään poissa. Ja tietenkin sillä varauksella, ettei esikoinen sotke viestejä sekaisin, kuten usein tapahtuu. Ukko laittaa sitten kuvia iltapaloistaan ja paikallisista kissoista. Ja nuorempi käskee muistuttaa tuliaisista eli kasasta kuplamuovia.
 
Me ollaan vielä suht tuore pari vasta hiukan yli vuoden asuttu samankaton alla, sitä ennen oltiin etäsuhteessa.
Kyllä meillä soiteltiin ja tekstailtiin päivittäin useammankin kerran ja vieläkin kun mies on töissänsä soittelee useamman kerran päivässä.
Meille tämä on normaalia ja en osaisi kuvitella että ei soiteltaisi.
 
Suski75 sanoi:
Minusta vähän riippuu. Jos suhde on vakiintunut ja asutaan yhdessä, niin ei silloin tarvitse viestitellä joka päivä kun jokin matka tulee eteen. Mutta jos on kyse uudesta suhteesta tai etäsuhteesta, niin suhde kyllä loppuu jos ei yhteyttä pidetä. Omat vanhempani ovat asuneet joskus vuosiakin eri maissa ja silloin he ovat joka päivä jutelleet samaan aikaan nettipuheluita. Ja molemmat ovat olleet samaa mieltä, että jos näin ei tee, he kasvavat toisilleen vieraiksi.
Kyllä minäkin Hento Haaveen kengissä olisin huolestunut suhteen tulevaisuudesta, koska eivät asu yhdessä ja mies viuhtoo ympäri Suomea pitämättä yhteyttä, eikä kerro edes minne on menossa tai mitä tekemässä, eikä vastaa soittopyyntöihin.
Click to expand...
No just tää. Edellisissä suhteissa, joissa oli jo asuttu yhdessä vuosia ja oli lapsiakin, saatoin itekin olla välillä viikon Hesassa koulutuksessa työn puolesta, enkä muista että olis hirveesti soiteltu. Mut tää kun ei olla ikinä edes asuttu yhdessä. Ei se mies nyt ihan ympäri Suomea viuhdo, mutta eipä juuri soittele. Sillä on joku trauma puhelimesta, ei tykkää soittaa eikä vastaa ikinä jos vieraasta numerosta soitetaan. Mut toisaalta ei kyl viestittelekään aina. Ja jos ei olla sovittu edes milloin nähdään, niin saatan olla huolissanikin, kun ei välillä kuulu mitään moneen päivään, eikä ees vastaa viesteihin. Tosin silloin on ollut omien sanojensa mukaan syvässä masennuksessa, tai miten se nyt ite asian ilmaisi, syvällä, pimeässä paikassa. Oman mielensä syvyyksissä. Sitä on vaikea tietää mistä on kyse, jos hän ”ei muista” ilmoittaa poissaolostaan.
 
Mua on morkattu suvussa just sen takia kun en jaksa läärytä puhelimessa. "soita sille, sillä on ikävä", "miksi et voi koskaan soittaa" , "soita jos on asiaa". Olen sanonut miljoonat kerrat etten tykkää puhua puhelimessa ja jos mulla on asiaa niin soitan tai laitan viestin. Mutta ei; valitetaan kun ei soiteta ja sitte kun soitetaan niin eipä niitä oikeasti kiinnosta mitä on asiaa. Tämän takia nyt vissiin on isäkin suuttunut kun en ole soitellut mutta kun hän soitteli niin läärysi monta tuntia siitä kun oltiin lapsia ja hän teki näin ja näin. Jessus ettei jaksa moista.. Miehen kanssa mielellään vain viestitellään matkoilla ollessa tärkeimmät asiat ja tarvittaessa soitetaan pikaisesti. Jos lähdetään viihteelle niin ei tehdä "tarkistus soittoa" mutta ollaan sovittu että ilmoitetaan jos ei tulla kotia yöksi. Ja tämä sopimus on myös pitänyt.
 
Mä kans inhoan puheluja. Mieluiten viestittelen. Osa tutuista mieluiten soittaa ja silloin on vastattava.
 
Tiettyjen ihmisten kanssa puhun mielelläni puhelimessa vaikka tuntikausia, ja loppujen kanssa mieluiten en ollenkaan. Liittyy vähän siihen, onko toiselle sanottavaa vai ei.

Yksi eksä oli sellainen, että ei ollut juuri mitään puhuttavaa, seksi oli hyvää, mutta muuten olimme lähes vieraita vaikka vuoden yhdessä olimmekin. Hänen kanssaan en puhelimessakaan viihtynyt, kun ei ollut juuri mitään sanottavaa. Edit. Mutta seksi oli kyllä hyvää. :grin
 
Muokattu viimeksi:
Suski75 sanoi:
Tiettyjen ihmisten kanssa puhun mielelläni puhelimessa vaikka tuntikausia, ja loppujen kanssa mieluiten en ollenkaan. Liittyy vähän siihen, onko toiselle sanottavaa vai ei.

Yksi eksä oli sellainen, että ei ollut juuri mitään puhuttavaa, seksi oli hyvää, mutta muuten olimme lähes vieraita vaikka vuoden yhdessä olimmekin. Hänen kanssaan en puhelimessakaan viihtynyt, kun ei ollut juuri mitään sanottavaa. Edit. Mutta seksi oli kyllä hyvää. :grin
Click to expand...
Täysin samaa mieltä. Riippuu ihmisestä, toisten kans voin intouta puhumaan ja se on jees, mut itse en oma-aloitteisesti juuri soittele enkä tykkää roikkua puhelimessa. Kiusallisinta on ihmiset jotka soittaa mut sit ei pidä kuitenkaan yllä keskustelua. Tosi vaivaannuttavaa
 
Harvemmin tulee tosiaan puhelimessa enää juteltua pidempiä pätkiä. Jos jompikumpi reissussa, niin videopuheluita soitellaan jonkin verran lapsen kanssa tai sit laitellaan kuvaviestejä. Viestejä kyllä yleensä laitellaan päivittäin ihan työpäivänkin aikana. Mies yleensä kertoo viestissä miten aamu on mennyt, kun vie lapsen lähes aina päiväkotiin. Mun vanhemmat soittelee aina vähintään kerran päivässä, jos toinen on reissussa. Miehen vanhemmat ei taas soittele välttämättä kahden viikon aikana kertaakaan...
 
Kp 42. Entistä tummempaa tikkua kesken päivän extempore. Viimeisiä liuskoja viedään. En tuskin jaksa ens kiertoon ostella jos semmonen edes alkaa.
 
Saatiin talleteltua yöllä puolenyön jälkeen. Ei menny kuin kaks tuntia, että mies sai homman
suoritettua. Oli hällä oikeesti tosi vaikeaa, mutta ei antanut periksi. Toivotaan, että nämä
kaks kertaa riittää. Ei vaan kykene enempään, eikä se plussa tietysti tartte kun sen yhden
onnistuneen kerran. Mutta on kyllä ihana mies <3
 
No voi miten ärsyttävän pitkä kierto Sharmander. Jospa ne sieltä vielä alkais kuitenkin, että pääsisit taas munajahtiin. Pidellään peukaloita. Meinaatko ottaa Teroja sen kymmenen päivää?

Sitkeä ukko Helenalla. Nyt vaan parasta toivomaan.

Täällä kp 10 eikä vielä ovista. Liisteriä kyllä jo alkanut valumaan. No onhan nyt aloitettu kuitenkin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top