)
Dextrassa on sama ikäraja kuin Suomen Ovumiassa, joten jos hylky tuli Ovumiasta sydämen vuoksi, ei tuo ikäraja ole vielä ylittynyt. (Tai siis luulisi, että sanovat suoraan syyksi iän, eipä sitten tarvitse sitäkään sen enemmän perustella.)
Soitin sinne ja kysyin onko heillä ikärajaa. Kätilö ei suoraan sanonut puhelimessa että olisi jotain tiettyä ikärajaa, mutta kysyi minkälainen tilanne mulla on. Kerroin että olen vm-75 ja että kohta tulee ikäraja vastaan että voisin suomessa (ylipäänsä) saada mitään hoitoja. Hän kysyi enkö olisi siis tulossa IVF hoitoihin ja sanoin että en (koska en varmaan jaksaisi niin vaivalloista prosessia omien munasolujen kromosomien analysoimiseksi ja lahjasoluilla en halua) niin tämä kätilö lupasi kysyä lääkäriltä asiaa että miten tässä tapauksessa hoitoja annetaan.
Hienoa, onnea matkaan!Kp 43/26-27 ultrassa oikealla iso keltarauhanen joka ei suostu näemmä surkastumaan ja limiskin mahtavasti 19mm. Primoilla savustetaan keltarauhanen veks ja siirto heti alkavaan kiertoonkaikki kuulemma varsin hyvin passia ajatellen!
Musta alkaa tuntua, että Dextrassa ikäraja riippuu vähän siitä, keneltä kysyy. Muistikuvani mukaan oma lääkäri olisi sanonut pari vuotta sitten rajaksi alle 45 v ja nyt hoitaja sanoi kesäkuussa puhelinpalvelussa rajaksi Ivf:lle / stimulaatiolle alle 46v (ei 47!) ja alkion siirrolle 50v.. eli tällöin olisi alempi ikäraja kuin Suomen Ovumialla.
Oi oi, kuulostaa rankalta! Oliko hänellä paha refluksi ja allergioita? Varmaan huoli siitä että saako riittävästi ravintoa pysymään sisällä ja miten kasvaa. Kuinka tilanne sitten helpotti tai parani?
Koko ensimmäinen vuosi käytiin painokontrollissa. Paino oli koko ajan alipainon rajalla, ja aina kun yritin jättää yöpulloa pois, lapsi putosi siltäkin käyrältä, joten lapsi sai yksivuotiaaksi asti öisinkin pullon pari maitoa. Yksivuotiaana tuo väheni ja loppui, tosin muistan että siitä tuli vielä 1,5-vuotiaana päiväkodin kanssa keskustelua, koska jos lapsi oksensi päiväkodissa, lapsi piti aina hakea sieltä pois ja pitää seuraavankin päivän kotona, eikä siellä ymmärretty ollenkaan kun sanoin että tämä lapsi on vielä 2 kk sitten oksentanut 10 kertaa päivässä, että tämä oksentaa ilman mahatautiakin.
Virossa tosiaan ilmeisesti voi? Hassua kun nämä käytännöt poikkeaa näin paljon suomen maan sisällä eri yksityisillä ja vieläpä saman firmankin sisällä, silloin kun se sijaitsee naapurimaassa.
Joo heillä on tuo raja IVF:lle mutta olen tervetullut/tervemennyt keskustelemaan sinne lievemmistä hoidoista. Aika varattu. Saas nähdä.
Ymmärtääkseni tuo, että ei kerätä yli 46-vuotiailta johtuu siitä, että todennäköisyys hoitojen onnistumiseen on äärimmäisen pieni, ja siksi se on lääkärin etiikan vastaista. Ja sitten tuo, ettei enää saa luovutussoluja, johtuu siitä että luovuttajille on luvattu solujen vaataanottajien täyttävän tietyt kriteerit.Sitten vielä semmoinen kysymys, että tiedättekö mihin se perustuu että Ovumialla (tai Dextralla) ei siirretä kuin vain omia aiemmin pakastettuja pakastealkioita sen 47 vuoden jälkeen? Mietin vaan että jos lievät hoidot ei tuota tulosta joillakin, ja haluaisivatkin ennen sitä kun täyttää 50 vuotta alkion siirron lahjoitetuilla soluilla. Niin eikö siis voi saada sitä alkion siirtoa vain sillä perusteella että se ei ole ns. omaa geeniperimää eikä pakastettu ennen kuin on täyttänyt 46 vuotta?
Niinpä. Tuo etiikka on mielenkiintoinen asia tässä kohtaa. Jos ajatellaan niitä lukuisia munasoluja ja siittiöitä, jotka yhdistyvät mutta joista ei ihmistä synny geenivirheiden vuoksi. Sitten niitä voidaan kuitenkin alkiodiagnostiikalla tutkia ja erotella. Ja etsiä ne muutamat ja harvat. Onko se sitten eettisempää tutkia vaikkapa 50 hedelmöittynyttä alkioita esim. 43 -vuotiaalta kuin muutaman vuoden vanhemmalta 300-400 hedelmöittynyttä alkiota, ja kummallakin lopputulema olisi sama. Ehkä 1-2 tervettä ja toimivaa. Joiden todennäköisyys johtaa loppuun saakka menneeseen raskauteen on siinä kohtaa yhtä pieni tai jopa täysin tuuripeliä. Onhan se varmaan myös raha-ja resurssikysymys lääketieteelle valitettavasti
Että johonkin joutuvat sen rajan sitten laittamaan.
Ei niitä alkioita tule tutkittavaksi 43 vuotiaillakaan kun max 3-5 / ivf kierros. 45 luultavasti 0-1 ja jos niistä 80-90% on epökuranttia on rahaa heitetty hukkaan nopeella laskutoimituksella löhes satavarmasti. Toisin se on asiakkaan rahaa. Klinikka vetää sen rajan tuohon siksi, etteivät joudu vedetyksi oikeuteen turhan toivon antamisesta. Ja esim alle 4 alkiota ei kannata tutkia, kun alkioiden lähetysmaksu jo sen 1000€. Meille ehdotettiin vielä omilla ivf:ää. Mulla oli ultrassa toisella puolen 7 follia ja toisella 3-4, näistä ehkö 70% olisi kypsä munasolu eli 7 ja näistä max 20% voisi johtaa raskauteen =1,4 solua. Olisimme siis joutuneet tekemään ivf kierroksia yli kolme. Emme siis olisi päässeet yhdellä kierroksella edes tutkituttamaan mitään. Heikolla ennusteella ja hinta kuitenkin sen 5000-6000€ per kierros. En kokenut kannattavaksi. Nyt lahjasoluilla (35 vuotias luovuttaja) raskauden mahdollisuus 50% ja meillä oli siis 10 solua joista 7 hedelmöittyi ja 5 säilyi hengissä päivään 5 eli blastoksi. Hintaa joku 11000-12000€. Nyt jo yksi lapsi ja kolme alkiota pakkasessa.Niinpä. Tuo etiikka on mielenkiintoinen asia tässä kohtaa. Jos ajatellaan niitä lukuisia munasoluja ja siittiöitä, jotka yhdistyvät mutta joista ei ihmistä synny geenivirheiden vuoksi. Sitten niitä voidaan kuitenkin alkiodiagnostiikalla tutkia ja erotella. Ja etsiä ne muutamat ja harvat. Onko se sitten eettisempää tutkia vaikkapa 50 hedelmöittynyttä alkioita esim. 43 -vuotiaalta kuin muutaman vuoden vanhemmalta 300-400 hedelmöittynyttä alkiota, ja kummallakin lopputulema olisi sama. Ehkä 1-2 tervettä ja toimivaa. Joiden todennäköisyys johtaa loppuun saakka menneeseen raskauteen on siinä kohtaa yhtä pieni tai jopa täysin tuuripeliä. Onhan se varmaan myös raha-ja resurssikysymys lääketieteelle valitettavasti
Eli joko ottaisin sen luomu vaihtoehdon ( juu tokikin luultavasti ovulaatio ei tapahdu useinkaan ja solut "vanhoja", mutta ihmeitä tapahtuu) tai menisin ihan kiireenvilkkaan lahjasolujonoon jos vielä ottavat. Saat varmasti parhaat neuvot lääkäriltä. Niilä oli meille ihan sellainen piirretty todennäköisyyskaavio joka ei tosiaan tässä iässä ole kovinkaan rohkaiseva. Tsemppiä!
Huh, kiitos Peppipupu faktojen lyömisestä pöytäänEi niitä alkioita tule tutkittavaksi 43 vuotiaillakaan kun max 3-5 / ivf kierros. 45 luultavasti 0-1 ja jos niistä 80-90% on epökuranttia on rahaa heitetty hukkaan nopeella laskutoimituksella löhes satavarmasti. Toisin se on asiakkaan rahaa. Klinikka vetää sen rajan tuohon siksi, etteivät joudu vedetyksi oikeuteen turhan toivon antamisesta. Ja esim alle 4 alkiota ei kannata tutkia, kun alkioiden lähetysmaksu jo sen 1000€. Meille ehdotettiin vielä omilla ivf:ää. Mulla oli ultrassa toisella puolen 7 follia ja toisella 3-4, näistä ehkö 70% olisi kypsä munasolu eli 7 ja näistä max 20% voisi johtaa raskauteen =1,4 solua. Olisimme siis joutuneet tekemään ivf kierroksia yli kolme. Emme siis olisi päässeet yhdellä kierroksella edes tutkituttamaan mitään. Heikolla ennusteella ja hinta kuitenkin sen 5000-6000€ per kierros. En kokenut kannattavaksi. Nyt lahjasoluilla (35 vuotias luovuttaja) raskauden mahdollisuus 50% ja meillä oli siis 10 solua joista 7 hedelmöittyi ja 5 säilyi hengissä päivään 5 eli blastoksi. Hintaa joku 11000-12000€. Nyt jo yksi lapsi ja kolme alkiota pakkasessa.
Mun harhaluulo siitä, että ollaan hedelmällistä sukua, juontaa juurensa ihan siitä että mua vanhempi etäinen sukulainen sai kaksi kuopustansa 47 ja 49 vuoden iässä. Vasta myöhemmin sain kuulla että lapset olivat saaneet alkunsa "maljassa". Hän oli teettänyt sterilisaation 30 vuotiaana. En sitten tiedä oliko käynyt pakastamassa omia solujaan vai miten käytännössä kaikki oli tapahtunut. Todennäköisesti ei suomessa kuitenkaan. En ole kehdannut kysyä kun ei olla niin tuttuja.Sota-ajan jälkeen lukuisat suomalaiset +/-50v saivat terveitä lapsia. Todennäköisesti kaikki 100% luomutuotoksina...Huh, kiitos Peppipupu faktojen lyömisestä pöytään
