Pulinaketju

Omaa napaa: löytyi muiden tutkimusten ohella ihan sattumalöydöksenä muitakin terveysongelmia. Eivät olisi esteenä hedelmöityshoidoille eikä raskaudelle, mutta en tietenkään niihin enää ryhdy. Aiemminkin olisi ollut turvallisempaa synnyttää sektiolla näistä syistä (mutta nuo terveysongelmat eivät olleet silloin tiedossa).
 
No eihän tuo sitten ole niiiiin hintavaa kuin olin kuvitellut. Onpa mulla ollutkin väärä käsitys hinnoista. Ehkä johtuu siitä kun eräs nainen kertoi käyttäneensä 40 000 euroa lapsettomuushoitoihin. Toki hinta kasvaa sitä mukaa mitä useampi hoito joudutaan tekemään mutta tosiaan nuo perustoimenpiteet ei ole ihan sitä luokkaa kuin olin luullut.
Minäkin muistan lapsettomuushoidoissa ihmetelleeni, että tämähän on huomattavasti halvempaa ja helpompaa kuin yleisesti tunnutaan ajattelevan. Kaikkialla toitotetaan, että hoidot ovat niin superrankkoja ja psyykelle raskaita, minusta taas koko se aika ennen hoitojen aloittamista oli psyykelle paljon raskaampaa kuin hoidoissa koskaan, ja hoitojen fyysinen puoli hävisi 6-0 raskauden fyysisille ongelmille, eli hoidot ovat fyysisestikin ihan pikkujuttu verrattuna raskauteen ja synnytykseen. Inssi meni yksityisellä puolella alle tonnilla (tosin hoitomuoto on sen verran kehno, että näitä piti tehdä useita), ja IVF+alkiodiagnostiikka+PAS oli hinnaltaan samaa luokkaa kuin Peppipupulla.

Olisin siirtynyt IVF:ään paljon nopeammin, jos sen rankkuudesta ei olisi tehty yleisesti niin isoa mörköä. Jälkikäteen voin sanoa, että mieluummin minä käyn punktiossa kuin juurihoidossa. Myöskin näiden hoitojen avulla pääsin eroon piikkikammostani, se on puhdas voitto, kun ottaa huomioon, että aikaisemmin olin sitä mieltä, että mieluummin vaikka kuolen kuin piikitän itseäni.
 
No eihän tuo sitten ole niiiiin hintavaa kuin olin kuvitellut. Onpa mulla ollutkin väärä käsitys hinnoista. Ehkä johtuu siitä kun eräs nainen kertoi käyttäneensä 40 000 euroa lapsettomuushoitoihin. Toki hinta kasvaa sitä mukaa mitä useampi hoito joudutaan tekemään mutta tosiaan nuo perustoimenpiteet ei ole ihan sitä luokkaa kuin olin luullut.
Oliskohan mulla mennyt joku 13 000 euroa yhteen lapseen? 2 kierrosta ivf josta vain jälkimmäisestä kerättävää, sit pari siirtoa ja välissä ERA sekä yksityisellä kaikki mahdolliset terveystutkimukset (mammografiat ym) ennen hoitojen aloitusta.
 
Nyt jos tekisin vielä yhden alkion siirron, niin oliskohan kustannukset vähän toista tonnia? Se olisi helppo juttu, kun pelkkä siirtovaihe jäljellä. Ne hoitojen rankkuuteen liittyvät keskustelut johtuu varmasti siitä, että joillain vuosia ja useita IVF kierroksia takana lukuisine siirtoyrityksineen ja kymmenine epäonnistumisineen ja joillain hormonihoidot vaikuttaa enemmän henkiseen puoleen. Mulla ei ollut mitään fyysisiä ongelmia hoitojen aikana, mutta toki ne negatestaukset (joita mulla vain 2 ennen plussaa) on rankkoja.
Mutta eihän ne johdu hoidoista. Ne on kaikille yrittäville isoja pettymyksiä. Taustalla hoidoissa on yleensä lapsettomuus, mistä syystä hoidot henkisesti rankkoja.m, ei välttämättä hoidoista itsestään. Kaikkihan ei toisaalta hoitoihin mennessä ole kärsineet lapsettomuudesta, kuten esim. minä. En ollut ikinä aiemmin yrittänyt raskautua ja ajatus lapsesta tuli vasta 40-v korvilla, mutta siksi varmasti just hoidot ”helppoja” kunnes ollut lapsettomuustaustaa eikä niihin mennessä ja parin nega-pettymyksen jälkeen ilman ikinä keskenmenon kokemusta se plussakin tuli heinäkuussa, kun eka hoito maaliskuussa.
 
Poistin sittenkin tekstin kun ajattelin että kohta joku mut jo tunnistaakin kun höpisen niin paljon asioitani 😀
 
Muokattu viimeksi:
50 v saakka? Apua, onkohan mullakin vielä 8v edessä tätä ”siirtääkö alkio vai eikö siirtää” dilemmaa?? Dextra käsittääkseni tekee siirtoja alle 46 vuotiaille. Saako kysyä, millä klinikalla te olette, ja onko kyse siis Suomalaisesta klinikasta? Ilmeisesti aiotte siis kokeilla vielä alkion siirtoa. Mitä ajatuksia ikä herättää? Mä olen jo käytännössä päättänyt, että en aio enää tehdä alkionsiirtoa (ikä 42) mutta toisaalta mietin, että kaduttaisiko myohemmin, jos tuota vikaa korttia ei enää käyttäisi. Ja esikoinen jäisi ainokaiseksi.

Dextralla tekevät jo pakkasessa olevien alkioiden siirtoja 48-vee saakka, juuri kysyin. Uusia hoitoja eivät aloita 46 vee jälkeen enää.
Eli jos hoidot on jo tehty ennen 46 ikävuotta, niin siirtoja tekvät pakkasesta pari vuotta pidempään.
 
Dextralla tekevät jo pakkasessa olevien alkioiden siirtoja 48-vee saakka, juuri kysyin. Uusia hoitoja eivät aloita 46 vee jälkeen enää.
Eli jos hoidot on jo tehty ennen 46 ikävuotta, niin siirtoja tekvät pakkasesta pari vuotta pidempään.
Kiitos tiedosta! Tämä oli minulle uutta. Jostain syystä tuntuu mahdottomalta ajatus sitä olemassa olevaa alkiota heittää hukkaan, vaikka toisaalta ajattelen, että arki yhden kanssa olisi helpompaa ja voisin antaa lapselle ”enemmän”. Pitää soittaa Dextraan ja jutella tilanteesta. Ehkä tähän arpomiseen voisi saada ihan ulkopuolista keskusteluapua. Sinänsä hassua tämä päätöksen vaikeus, kun alkioita vain yksi pakkasessa, niin eihän se ole edes taattu, että sen siirto mihinkään johtaisikaan.
 
Tänään on raskas päivä. Soitin itkien Ovumialle että olen tehnyt lopullisen päätöksen enkä aloita niitä kevyitäkään hoitoja joihin olisin vielä ollut ikäni puolesta oikeutettu 😞
On kyllä iso päätös ja ymmärrän haikeuden. Voimia! :red-heart: Oliko tässä taustalla se, että ainainen piinailu luonnollisesti iän mukanaan tuoman haasteellisuuden kanssa käy henkisesti liian rankaksi? Vai muutakin?
 
.....En voisi ottaa näitä riskejä ilman suurta syyllisyyttä.
Meillä on suvussa ihan samaa ongelmaa/kuolinsyytä. Kyselin raskaana ollessani pääsisikö sydämen ultraukseen mitenkään, ei onnistunut. Pitää varmaan omasta pussista maksaa tuokin tai yrittää työterveydestä anella.
 
Last edited by a moderator:
Meillä on suvussa ihan samaa ongelmaa/kuolinsyytä. Kyselin raskaana ollessani pääsisikö sydämen ultraukseen mitenkään, ei onnistunut. Pitää varmaan omasta pussista maksaa tuokin tai yrittää työterveydestä anella.
Poistan tämän sillä liian yksityiskohtaisesti kerroin. Mutta kuitenkin.
 
Muokattu viimeksi:
Mitenkäs muilla kevät etenee?täälä kiire ja kaikki leviää käsiin tyypillisesti...no täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti No siis ainakin yrittää
Muksut nauttii ku taas voi kunnolla pyöräillä ja kaikkee muuta kivaa tehdä eikä tarvi niin kauheasti vaatetta päälle..onneks koulut kohta pulkassa ja pääsevät kesä laitumille..jotenkin hirvittää ku vuodet menee niin vauhdilla ja havahtuu siihen että osa muuttaa jo omilleen..no tämä on sitä elämää suurperheessä et osa lähtee osa jää
 
50 v saakka? Apua, onkohan mullakin vielä 8v edessä tätä ”siirtääkö alkio vai eikö siirtää” dilemmaa?? Dextra käsittääkseni tekee siirtoja alle 46 vuotiaille. Saako kysyä, millä klinikalla te olette, ja onko kyse siis Suomalaisesta klinikasta? Ilmeisesti aiotte siis kokeilla vielä alkion siirtoa. Mitä ajatuksia ikä herättää? Mä olen jo käytännössä päättänyt, että en aio enää tehdä alkionsiirtoa (ikä 42) mutta toisaalta mietin, että kaduttaisiko myohemmin, jos tuota vikaa korttia ei enää käyttäisi. Ja esikoinen jäisi ainokaiseksi.
Me ollaan Hki Ovumiassa. Toi 46 on ikä hoitorumban aloitukselle kai? Kun alkiot on pakkasessa, niitä voidaan siirtää pidempään. Mulla on ajatus, että tämä kesä-alkusyksy on rajana. Itse pohdin koko tämän vauvavuoden asiaa (vauvakuume alkoi jo laitokselta) ja asia, joska sai tekemään tän päätöksen oli, että koska olen iäkäs äiti, toivon lapselle sisarusta jos vaikka sattuisin kuolemaan ennenkun E-mies on 18. On tukea siskosta/veljestä. Ja jos yksikään kolmesta ei sitten onnistu, yksikin lapsi toki riittää.
 
Poistan tämän sillä liian yksityiskohtaisesti kerroin. Mutta kuitenkin.
Huomasin selaillessani, että olit muokannut alkuperäistä viestiäsi sen jälkeen kun sitä oli lainattu, niin muokkasin vielä lainausta. Kun viestejä muokkaa jälkikäteen, jos niitä on joku lainannut, lainaus ei muokkaannu automaattisesti. Mutta nyt tämä ok:thumbs-up:

Terkuin
Bella Swan, moderaattori
 
Me ollaan Hki Ovumiassa. Toi 46 on ikä hoitorumban aloitukselle kai? Kun alkiot on pakkasessa, niitä voidaan siirtää pidempään. Mulla on ajatus, että tämä kesä-alkusyksy on rajana. Itse pohdin koko tämän vauvavuoden asiaa (vauvakuume alkoi jo laitokselta) ja asia, joska sai tekemään tän päätöksen oli, että koska olen iäkäs äiti, toivon lapselle sisarusta jos vaikka sattuisin kuolemaan ennenkun E-mies on 18. On tukea siskosta/veljestä. Ja jos yksikään kolmesta ei sitten onnistu, yksikin lapsi toki riittää.
Ihanaa kuulla muidenkin vastaavista pohdinnoissa. Juuri se syy, mikä omastakin mielestäni vielä puoltaisi alkion siirtoa itsellä, olisi juurikin se mahdollinen sisarus esikoiselle tueksi elämänvarrelle. Vielä kun on male factor lahjasoluilla saanut alkunsa ja toinen puoli perimää ”piilossa” niin sitten olisi myös toinen täysin samaa lihaa ja verta vierellä. Eikä toivottavasti kokisi itseään ”puolikkaaksi.” Tämä voi toki olla liian pitkälle ajateltu, koska eihän sitä voi tietää, miten lapsi kokee taustansa ja tulisiko sitten sisaruksesta kuitenkaan läheinen/tärkeä, tai pysyisikö sellaisena elämän varrella.
 
Ihanaa kuulla muidenkin vastaavista pohdinnoissa. Juuri se syy, mikä omastakin mielestäni vielä puoltaisi alkion siirtoa itsellä, olisi juurikin se mahdollinen sisarus esikoiselle tueksi elämänvarrelle. Vielä kun on male factor lahjasoluilla saanut alkunsa ja toinen puoli perimää ”piilossa” niin sitten olisi myös toinen täysin samaa lihaa ja verta vierellä. Eikä toivottavasti kokisi itseään ”puolikkaaksi.” Tämä voi toki olla liian pitkälle ajateltu, koska eihän sitä voi tietää, miten lapsi kokee taustansa ja tulisiko sitten sisaruksesta kuitenkaan läheinen/tärkeä, tai pysyisikö sellaisena elämän varrella.
Meillä syy yrittää toista lasta on juurikin se, että tällä ainokaisella olisi mahdollisesti sisarus. Itsekkäästi ja voimavarojani ajatellen minulle riittäisi yksi lapsi (vaikka vauvakuumetta onkin), mutta ajattelin niin, että jos poika joskus kyselisi, että miksi hänellä ei ole sisarusta (ja mahdollisesti tuntisi itsensä yksinäiseksi) niin ainakin voimme sanoa, että kaikkemme yritimme jos toinen raskaus ei onnistukaan.
 
Meillä syy yrittää toista lasta on juurikin se, että tällä ainokaisella olisi mahdollisesti sisarus. Itsekkäästi ja voimavarojani ajatellen minulle riittäisi yksi lapsi (vaikka vauvakuumetta onkin), mutta ajattelin niin, että jos poika joskus kyselisi, että miksi hänellä ei ole sisarusta (ja mahdollisesti tuntisi itsensä yksinäiseksi) niin ainakin voimme sanoa, että kaikkemme yritimme jos toinen raskaus ei onnistukaan.
Siis juuri tämä! 🙏❤️
Itsekin ajattelin, kuten Peppipupu, että siirto olisi sitten tänä kesänä/syksynä, minulla kun on vaan yksi yritys jäljellä. Mutta nyt tuntuu, että tämä aika olisi liian pian, kun juuri palannut takaisin töihin ja poika vasta vuoden ja muutenkin elämässä ollut tohinaa, isoa remonttia tulossa kotona jne.. Eli ehkä sittenkin antaisin itselleni pidempään pohdinta-aikaa siirtääkö vaiko ei viimeistä alkiota, vaikka ikäni toki puoltaisi mahdollisimman pikaista siirtoa nyt kun sektion vaatima 1 v aikaraja on täyttynyt..
 
Huomasin selaillessani, että olit muokannut alkuperäistä viestiäsi sen jälkeen kun sitä oli lainattu, niin muokkasin vielä lainausta. Kun viestejä muokkaa jälkikäteen, jos niitä on joku lainannut, lainaus ei muokkaannu automaattisesti. Mutta nyt tämä ok:thumbs-up:

Terkuin
Bella Swan, moderaattori
Kiitos, en edes tajunnut, että minä olin lainannut sitä kyseistä viestiä, muuten olisin siivonnut sen itsekin! 😶
 
Takaisin
Top