Pulinaketju
- Ketjun aloittaja Yölento
- Aloituspäivämäärä
Meillä poika on vauvasta asti valinnut aina isän, jos se on mahdollista. Olen tietoisesti pyrkinyt siihen, sillä en jaksaisi olla se suosittu osapuoli. Meillä isä on parempi leikkimään, minä osallistun lähinnä kehittäviin tehtäviin ja peleihin. Minun kanssani iltatoimet ovat tylsät ja yksitoikkoiset, isä kertoo myös tarinoita ja hassuttelee. Kun joskus olen mukana suosikkileikeissä, en tee monimutkaisia rakennelmia eivätkä voimani riitä avaamaan kireitä ruuveja. Leikkiessäni juttelen, että minä nyt teen näin, mutta isän kanssa voitte sitten tehdä niitä upeita juttuja. Isä on myös lohduttajana parempi, minä kelpaan, jos ei ole isää lähellä. Ainoa, missä lapsi valitsee minut, on kirjojen lukeminen. Isänsä ei innostu niistä yhtä paljon.Mitenkähän tuosta meidän pojasta on tullut niin äidin poika. Joskus vaan tuntuu, ettei isä kelpaa mihinkään, aina vaan äitiäitiäiti. Minun kanssani vaan poika haluaisi leikkiä ja katsella kirjoja. Onko se jotenkin yleistä, että pojat olisivat äidissä kiinni näin taaperonakin. Eihän se nyt sinänsä minua haittaa, mutta tuntuu miehen puolesta joskus ikävältä kun useimmiten vain minun apuni kelpaa
Isot lapset olivat pienenä äidin perään, esikoisella oli murrosiässä isävaihe, keskimmäisellä ei koskaan.
Puskista huutelen että Vauvantai on tuttu parin raskauden, vyöhyketerapian ja synnytysvalmennuksen osalta ja suosittelen täysillä! Silloin ei tuota ultrausmahdollisuutta vielä ollut mutta olen kuullut siitäkin pelkkää hyvää, jos vielä raskautuisin jonain päivänä niin sinne varmaan menisin varhaisultraan :)Kaunis maalaustyttäresi on todella taitava.
Onko kellään täällä kokemusta Tampereella sijaitsevasta vauvantai palvelusta? mulla sinne ultra ensi maanantaina.
KatMa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meillä molemmat lapset olleet äidin perään pieninä, vaikka vuorotyöni vuoksi paljon isänsä kanssa viettäneet aikaa, mutta olin aina se jota haettiin ensimmäisenä asiaan kun asiaan.
Vielä testiä pukkaa.
Varasin jo varhaisultraan ajan. Edelliset keskenmenot todettu nt-ultrassa, nyt ei jaksa odotella sinne saakka. Toivotaan että tällä kertaa menee maaliin saakka.
Vielä testiä pukkaa.
Varasin jo varhaisultraan ajan. Edelliset keskenmenot todettu nt-ultrassa, nyt ei jaksa odotella sinne saakka. Toivotaan että tällä kertaa menee maaliin saakka.Liitteet
Nää tikut aina vähän sykähdyttääMeillä molemmat lapset olleet äidin perään pieninä, vaikka vuorotyöni vuoksi paljon isänsä kanssa viettäneet aikaa, mutta olin aina se jota haettiin ensimmäisenä asiaan kun asiaan.
Vielä testiä pukkaa.
, mitenköhän sitä malttaa enää koskaan olla testaamatta.. 
(hyvin nukuttu yö ja heti mielessä ) Koska sait varhaisultran?
KatMa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
24.11, sillon olis 8+1Nää tikut aina vähän sykähdyttää
Koska sait varhaisultran?
First response 6,5 iu herkkyys ja voi näyttää 6 päivää ennen oletettuja kuukautisia mut ne näyttää myös kiinnittymisyritykset. clear blue mainostaa jotain testiään suurinpiirtein yhtä herkäks mutta ne antaa vääriä positiivisia.
Mulla on näkynyt pp6 haalea viiva ihan normi PregCheckillä, jos olen raskaana ollut. Oon kylläkin testannut iltaisin (noin varhaisilla päivillä iltapissa voi itse asiassa näyttää viivaa herkemmin kuin aamupissa). Mutta toisaalta kyse on vielä niin aikaisista päivistä, että vaikka ei mitään näkyisi niin silti voit ihan hyvin olla raskaana - hcg:n nousu on niin yksilöllistä. Toivotaan parasta - täällä on peukut pystyssä!
Mitenkähän tuosta meidän pojasta on tullut niin äidin poika. Joskus vaan tuntuu, ettei isä kelpaa mihinkään, aina vaan äitiäitiäiti. Minun kanssani vaan poika haluaisi leikkiä ja katsella kirjoja. Onko se jotenkin yleistä, että pojat olisivat äidissä kiinni näin taaperonakin. Eihän se nyt sinänsä minua haittaa, mutta tuntuu miehen puolesta joskus ikävältä kun useimmiten vain minun apuni kelpaa
Mun käsittääkseni on aika yleistä, että lapset tietyssä iässä suosivat jompaakumpaa vanhempaa, ja aika usein se on äiti ihan jo siitä syystä, että usein äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa ja hoitavat monet arkijutut, esim. vessakäynnit, nukutukset ym.
Meillä on itse asiassa ihan sama tilanne kuin Yölennolla, eli poika on enemmän isän perään ja joissain tilanteissa (jos esim. satuttaa itsensä) saattaa huutaa ekana isää apuun. Selitys on varmaan ihan siinä, että isä on aina ollut paljon läsnä pojan elämässä (teki etätöitä jo ennen koronaa eli oli kotona silloinkin kun olin lapsen kanssa hoitovapaalla), ja leikkivät ja pelleilevät paljon yhdessä. Me on myös jaettu nukutukset, syöttämiset, ulkoilut ym. mahdollisimman tasan aina kun se on ollut mahdollista. Pakko myöntää, että joskus on vähän kirpaissutkin, kun lapsi on niin kovasti isän perään, mutta pääsääntöisesti pidän sitä kuitenkin tosi hyvänä juttuna että heillä on niin läheinen suhde ja itse voin huoletta käydä esim. omissa harrastuksissa ilman että poika itkee perään.
Kyllä mä uskon että teilläkin KaarinHa tilanne voi hyvin muuttua ajan myötä ja keikahtaa jossain vaiheessa ihan toisin päin! :)
Tositosi haalea näkyi juu. Mut sorisori kun sain yllytettyä sut aikaiseen testaukseen!! Odotellaan seuraavia päiviä jännityksellä.
Sarianna81
Oman äänensä löytänyt
Hei, ultra kuulumisia. Kaikki oli pienellä hyvin, oli ihan oikeassa paikassa ja sydän sykki vimmatusti. Laskettuaika aikaistui muutamalla päivällä elikkä 9.6.2021. Kyllä on helpottunut olo ja aivan ihana ultraaja ja voin lämpimästi suositella Vauvantai kätilöpalvelua.
Oi kun hienoja uutisia Sarianna! Ihana lukea näitä hyviä uutisia 
Peppipupun tilannetta täällä myös jännitän!
Itse taisin alkionsiirron jälkeen tyytyä siihen lääkärin ohjeistamaan testauspäivään, jos nyt en ihan väärin muista
Oli kyllä aikamoisia päiviä odotella, onneksi olin töissä, niin ei ihan joka hetki ehtinyt pohtia, mitä siellä kohdussa oikein tapahtuu. Alkion ikää en kyllä muista, ehkä se oli se ns. normaali ikä.
Peppipupun tilannetta täällä myös jännitän!
Itse taisin alkionsiirron jälkeen tyytyä siihen lääkärin ohjeistamaan testauspäivään, jos nyt en ihan väärin muista
Oli kyllä aikamoisia päiviä odotella, onneksi olin töissä, niin ei ihan joka hetki ehtinyt pohtia, mitä siellä kohdussa oikein tapahtuu. Alkion ikää en kyllä muista, ehkä se oli se ns. normaali ikä.
Huomenna erikoissairaanhoitoon ensimmäiselle lapsettomuuskäynnille. Jännittää, vaikka en muuten lääkäreitä kammoa. Viimeisimmästä kierrosta sain tikuttamalla haaleaa viivaa, mutta en yhtään kunnon tummaa. Samoin lämmöt pysyivät matalana koko kierron läpi.
Yritystä ollut puolitoista vuotta, yrityskierrosta en enää edes muista. Monta kertaa on kuitenkin onnistunut pettymään. Ei yhtään raskautta takana, mutta katsoin just että tänä vuonna on ollut kaksi pitkää kiertoa. Onhan ne voineet olla alkuraskauksia.
Peukut pystyyn, että on mukava henkilökunta ja päästään asiassa eteenpäin. Nyt on viimeinen vuosi mahdollisuus saada hoitoa julkisella, ensi vuonna on 40 mittarissa.
Yritystä ollut puolitoista vuotta, yrityskierrosta en enää edes muista. Monta kertaa on kuitenkin onnistunut pettymään. Ei yhtään raskautta takana, mutta katsoin just että tänä vuonna on ollut kaksi pitkää kiertoa. Onhan ne voineet olla alkuraskauksia.
Peukut pystyyn, että on mukava henkilökunta ja päästään asiassa eteenpäin. Nyt on viimeinen vuosi mahdollisuus saada hoitoa julkisella, ensi vuonna on 40 mittarissa.
Onnea matkaan Ulpu! Ne kaikki kivet on hyvä kääntää, ja toivottavasti siellä tutkimukset selvittävät asioita ja pääsette eteen päin :) Hoitoja läpikäyneenä tiedän, miten jännittävää, raastavaa ja malttamatonta aikaa ne hoitoajat ovat, tsemppiä siihen! :)