Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Ja myöskin se henkilökunta jäisi kotiin, kun pikkasen nenä vuotaa. Oon kuullut nyt siitä että enää ei kuulemma uskalleta jäädä saikulle pikku räkäisyydestä ja enää ei myöskään herkällä saa saikkua jos on vain esim nuhainen olo. Joten myös henkilökunta saattaa tuoda räkätautia töihin.Suski, todella ärsyttävää! Myös päiväkodin henkilökunnan pitäisi olla tarkkana, että jokainen nuhanenä lähetetään kotiin eli pitää kehdata sanoa vanhemmille asiasta.
Sama! Harmittaa vietävästi että suunta on taas huonompaan. Pomo on just etelänlomalla ja postailee instaan sieltä päivityksiä. Itse en kyllä kehtaisi julkisesti tunnustaa, että olisin lähtenyt biitsilomalle (jolle en ikinä ois muutenkaan mennyt...)Mitä kuuluu seniorit?
Täällä alkaa tuntua vanhalta ja vihaiselta, kun olen kiukkuinen kaikille, jotka eivät noudata turvavälejä ja käyttäytyvät muutenkin holtittomasti.
Meillä on onneksi töissä ja työterveydessä sellainen linja, että jokainen oireinen testataan ja myös negatiivisen tuloksen jälkeen pitää olla kotona kunnes kaikki oireet ovat ohi.Ja myöskin se henkilökunta jäisi kotiin, kun pikkasen nenä vuotaa. Oon kuullut nyt siitä että enää ei kuulemma uskalleta jäädä saikulle pikku räkäisyydestä ja enää ei myöskään herkällä saa saikkua jos on vain esim nuhainen olo. Joten myös henkilökunta saattaa tuoda räkätautia töihin.
Tsemppiä Suski kipeiden lasten kans eläminen on rankkaa ja inhottavaa kun et voi oikein auttaa
Muistan kun lähdin joskus siskolle kylään. Toinen sisko toi räkäiset lapset sinne. Pienin lapseni oli vasta vajaan vuoden ja eiköhän tullut kipeäksi. Siinä sitten tuli myös toinen lapsi kipeäksi. Ollapa siellä vieraissa nurkissa hirveässä räkätaudissa. Poika itki tukkoisena yöllä että "äiti auta minua"...
Mä oon sinänsä onnekkaana että meillä on pikkuruinen kyläkoulu, niin vähän porukkaa. 3v ei mee hoitoon muutenkaan kun oon vauvan kans kotona ja harkitsen vielä et miten lähtee kerhoon tänä syksynä.. Nyt jos tää tilanne alkaa eskaloituu niin kerho alkaa meän osalta vasta tammikuussa.
Meillä esikoinen oli 4 päivää tarhassa viime viikolla, jonka jälkeen sairastui. Nyt meillä kaikilla on flunssa, tänään käytiin koronatesteissä. Ärsyttää ihan yli kaiken ihmiset, jotka tuovat flunssaisen lapsen tarhaan ja nyt meidän vauva on sen vuoksi korkeassa kuumeessa, ja pitää miettiä, miten astman ja flunssan yhteisvaikutuksen aiheuttama öinen hengenahdistus saadaan hoidettua ilman että tarvitsee lähteä koronapäivystykseen. Ei tarvitse nyt sitten ainakaan kolmeen vuorokauteen nukkua juuri lainkaan eikä ketään voi pyytää avuksi, koska periaatteessa voisihan se koronaakin olla. Grrrr.
Inhoan elämistä tässä loisessa tautipesässä, jota myös pääkaupunkiseuduksi kutsutaan, joka on täynnä omaan napaan tuijottavia bilettäjiä ja matkustelijoita, joita ei pätkän vertaa kiinnosta tartuttavatko he vai eivät, kunhan pääsevät bilettämään ja matkustelemaan. Matkustakoot jonnekin, älkööt tulko ikinä takaisin.
Voi, paljon on kestettävää samaan aikaan, kovasti voimia!Korona-asiat ja ihmisten holtiton käytös ärsyttää, mutta en juuri jaksa niistä välittää. Toipuminen keskeytyksen (6 vko sitten) jäljiltä sujuu hitaasti, enkä ole päässyt Naistenklinikalle, vaikka muusta oli puhe. Ehkä ensi viikolla pääsen. Olen vuotanut taas 13 pv putkeen ihan kunnolla ja alkaa voimat olla tämänkin suhteen loppu.
Pienen uurna laskettiin sunnuntaina. Tilaisuus oli rauhallinen ja kaunis.
Muitakin pettymyksiä on ollut. Vaihdoin viime talvena työpaikkaa mielenkiintoisempien tehtävien ja suuremman palkan perässä. Itse työ osoittautui aivan muuksi, kuin mistä oli sovittu ja työpaikan ilmapiiri on ollut hirvittävä. En sen kummemmin tätä avaa netissä, mutta päätin pelastaa oman terveyteni ja irtisanouduin. Niinpä tässä ollaan nyt ilman työpaikkaakin ja uutta pitäisi jaksaa etsiä. Vaan mistä löytäisi siihen voimia?
Kiitos! Huonossa työssä ei tosiaan kannata liian pitkään kärsiä, ettei menetä terveyttään lopullisesti. Irtisanoutumispäätöksen teko on silti vaikeaa, vaikka millaisessa työpaikassa olisi. Eniten harmittaa, kun en ehtinyt etsiä uutta paikkaa ennen lähtöäni.Voi, paljon on kestettävää samaan aikaan, kovasti voimia!
En oikein osaa muuta sanoa kuin, että teit varmasti oikein ratkaisun irtisanoutuessasi. Itse huonossa työssä aikoinaan liian kauan kärvistelleenä opin, että oma terveys on aina ykkönen!
Kiitos!Paljon voimia Alcyonelle tilanteeseen, onhan se iso juttu lähteä työpaikasta, mutta todellakin on tärkeää se oma jaksaminen, ja jos työ ei olekaan sitä mitä sen piti olla, niin mieluummin sitä kyllä irtisanoutuu kuin rikkoo itsensä huonossa työpaikassa!
Meillä kävi tuossa taannoin niin, että poika oli vähän yskäinen ja nuhainen torstai-iltana, ja oli kotona perjantain. Maanantaina ei ollut kotona mitään oireita enää, yöt poika nukkui tosi hyvin, ei ollut tukkoinen eikä yöaikaan edes yskinyt koko aikana. Tiistaina meni hoitoon, ja iltapäivällä oli taas täysi yskä ja nuha päällä. Loppuviikko kotona ja seuraavana maanantaina takaisin hoitoon. Onneksi olen itse kotona töissä työnantajan määräyksestä, poika kun toipui jo seuraavana päivänä hyvin, ja oli loppuviikolla jo aivan terve, mutta en viitsinyt veivata poikaa enää to-pe hoitoon, vaan sai olla kotona.
Meillä pääsee koronatestiin työterveyden kautta milloin vain, jos on yhtään oireita. Se on kyllä hieno juttu, eikä sitä varmasti kaikilla ole, eikä kunnalliseenkaan välttämättä kovin nopeasti pääse. Se on kyllä huono juttu. 1.9. jälkeen on tarkoitus palata pikku hiljaa toimistolle töihin, aika tiukoin rajoituksin tosin, mutta kuitenkin. Vähän on kyllä itsellä sellainen olo, että voisin jatkaa etätöitä syksyn loman jälkeen. Saa nähdä miten käy. Muutoin en kyllä koronaa pelkää, kun asutaan niin pienellä paikkakunnalla, eikä tarvitse paljoa ihmisten ilmoilla liikkua.
Kiitos!
Jaksamista teilllekin, on niin kurjaa kun pieni sairastaa, vaikka ei sängyn pohjalla olisikaan. Saapa nähdä, tuleeko syksyn mittaan kuitenkin uusi etätyösuositus.