Sharmander
Asioista perillä oleva
Mut kato sulla on aina aikaisemmin ovis ku mullaHyvältä kuulostaa. Ovismettälle sitten vaan. Meidän synkkakierto nyt vähän kärsii tässä, mutta ei tartte nyt odotella.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Mut kato sulla on aina aikaisemmin ovis ku mullaHyvältä kuulostaa. Ovismettälle sitten vaan. Meidän synkkakierto nyt vähän kärsii tässä, mutta ei tartte nyt odotella.
No mut se. Mitä kavereilla näitä pentuprojekteja ollu niin äkkiä vauvakuume ”unohtuu”. Kerroppas mitä rotua oot yytsiny?Olen minä kyllä koiraakin kuumeillut. Ehkä sitten semmoinen lisä perheeseen kenties. Paljon olen rotua miettinyt ja kyllä sieltä pari suosikkia on esiin noussutkin. Mutta ukko ei ole koiraihmisiä sitten ollenkaan. Pitänee alkaa taivuttelemaan.
Normi terrieri siis...Molemmat on söpöjä . Cockerit on lutuisia. Ja vissiin ok luonne. Olen niistä aina tykännyt visuaalisesti, kontaktia mulla ei juuri oo.
Mun kaverilla oli länsiylämaanterrieri joka kuoli vanhuuteen. Ottivat Sheltin. Sanoi että täydellinen valinta lapsiperheeseen, kiltti ja helppo kouluttaa, ei viettejä. Lapsetkin voi ulkoiluttaa turvallisin mielin. Westie oli viettien viemä ja kova haukkumaan ja täysin petollinen ulkoilutettava kun säntäili viettien perässä.
en osaa sanoa mikä olisi sitten se oma.. pitäs olla just semmonen luotettava ja suht helppo ja sopeutuva luonne.
Joo. Lapset kyllä pärjää, mutta kissat rajottaa valikoimaa. Mulla on kokemusta sheltistä, kultsuista ja chihusta lapsuudessa. Meillä oli myös vuosia sitten kultsu, mikä rupesi vihaamaan kissoja, joten pitkin hampain siitä oli luovuttava. Elää edelleen ns ainoana lapsena mahtavaa elämää. Oli se kova paikka, eikä mikään auttanut. Luonne oli mahtava ja koira myös, mutta kissat. Edellisen kanssa ei ollut kissaongelmaa. Sitten liian pieni ei voi nyt olla, ettei jää jalkoihin. Kaikkihan ne ihania on omalla tavallaan.Molemmat on söpöjä . Cockerit on lutuisia. Ja vissiin ok luonne. Olen niistä aina tykännyt visuaalisesti, kontaktia mulla ei juuri oo.
Mun kaverilla oli länsiylämaanterrieri joka kuoli vanhuuteen. Ottivat Sheltin. Sanoi että täydellinen valinta lapsiperheeseen, kiltti ja helppo kouluttaa, ei viettejä. Lapsetkin voi ulkoiluttaa turvallisin mielin. Westie oli viettien viemä ja kova haukkumaan ja täysin petollinen ulkoilutettava kun säntäili viettien perässä.
en osaa sanoa mikä olisi sitten se oma.. pitäs olla just semmonen luotettava ja suht helppo ja sopeutuva luonne.
No en tiedä karvanlähdöstä, varmaankin reilusti silloin tällöin luulisin. Plussana pitkäikäisyys ja terveys myös. Ainoa miinus on haukkuminen, mutta sekin lie yksilökohtaista.Mä haluaisin huskyn tai samojedin, mutta olen laiska lenkkeilijä. Plus menisi varmaan hermot karvanlähtöön.
Pienistä Havanna, perhonen..
Keskikokoinen olisi meille kaikista passelein. Eniten miellyttäisi Cavalier, mutta niillä liikaa periytyviä ongelmia. Beaglet on aika ihania. Tai toi joku kookierhoondje vai mikä whatever. Myös toi keeshond on hauska! Päästääkö paljon karvaa?
Vanhemmilla kaksi shelttiä ja ovat kyllä hellyyttävän aivottomia mutta helppoja!
Minä!View attachment 86558 Kuva pöllitty, mutta tämä on se mummokoira joka vei minun sydämen. Kuka voisi vastustaa tällaista ihanuutta.
Kivan näköisiä ovat kyllä, mutta koiran pukeminen ei napostele. Kovapäisyyden kanssa kyllä pärjään, ihan on kaksi samanlaista sitten. Lunnikoira vaikuttaa kivalta.Myös tuo mulle tuntematon tanskalais-ruotsalainen pihakoira on kiinnostava!
Kaverilla on ihana Lunnikoira. Oikein veikeä ja Keskikokoinen.
Meillä jos lapsi sais valita olis Akita tai Husky siis puhtaasti lapsen halujen ja mielikuvien perusteella, ei siis oikessti vaihtoehtoja tietenkään koskaan.@Vastavirran akka ai prkle niii joo kissat
Buah. Joo mulle kans kiitos. No, toisaalta kaikki aina sanoi että menetysten jälkeen raskaus alkaa paljon helpommin ja nopeammin. Että joo mullakin heti seuraavasta kierosta. Joo ei alkanu ei. Ei edes kymmenennestäNämä biokemialliset raskaudet ovat vielä yleisempiä, usein nainen ei itse edes tiedä olevansa raskaana. Keskenmenon uusiutumisriski pysyy ennallaan yhden alkuraskauden keskenmenon jälkeen ja suurenee vain hieman toisen keskenmenon jälkeen. Vain noin 1%:lla naisista keskenmeno toistuu kolme kertaa peräkkäin, jolloin suositellaan jatkotutkimuksia pariskunnan niin halutessaan. Vielä kolmannenkin peräkkäisen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus jatkuu normaalisti yli 60 %:lla.
Nyt kyllä repesin täysin. Ei taida koskea meitä kehäraakkeja, mutta otan tuon 60 % vastaan kyllä.