Positiivisuusketju...
- Ketjun aloittaja Cool Mama
- Aloituspäivämäärä
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Vastapainoksi eilisillan vuodatukselle valitusketjuun: Vauva ei syntynyt tänään sillä aikaa, kun mies oli "työmatkalla". Ja jaksoin illalla tunnin kävelylle ekaa kertaa kolmeen päivään. Huolimatta siitä, että 300 m jälkeen alkoi vetää suonta jalasta ja puukkoja sateli haaroihin.
Ja äitee soitti ja sanoi, että sillä on mahdollisuus kahteen lomaviikkoon, eli vois jäädä tänne, jos halu&tarve. Sitä en pitäis rasittavana vieraana tai mitenkään "uhkana"/tiellä, toisin kuin todennäköisesti jokaista muuta, erityisesti anoppia.
Käytiin hakeen tänään grilliruokaa vastapäätä sairaalaa ja pidin toukkaselle suostuttelua, että yöllä lähettäis sinne toiselle puolelle tietä.. Saa nähdä. :)
Ja äitee soitti ja sanoi, että sillä on mahdollisuus kahteen lomaviikkoon, eli vois jäädä tänne, jos halu&tarve. Sitä en pitäis rasittavana vieraana tai mitenkään "uhkana"/tiellä, toisin kuin todennäköisesti jokaista muuta, erityisesti anoppia.
Käytiin hakeen tänään grilliruokaa vastapäätä sairaalaa ja pidin toukkaselle suostuttelua, että yöllä lähettäis sinne toiselle puolelle tietä.. Saa nähdä. :)
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Tuo oli hyvä! Vähän naurua tähänkin yksinäiseen yöhön.. Mun mies totesi turhautuneena yks ilta, kun ruikutin miten kovaa työtä teen raahatessani meidän muksua nahan alla, että kyllä hän tietää, onhan hän siitä puolikasta raahannut "kasseissaan" ja kyllä oli vaikeeta. :'D Pakko oli nauraa, kun toinen niin pokalla sen totesi. Oli se hyvä, että käytiin valmennuksessa ja synnytyssaliinkin saatiin rauhassa tutustua, kun olin käyrillä, sillä siltä on tullu ties mitä kysymyksiä, jotka ei oo ollu sopivia muitten korville.
Vähän mustasukkaisena se totes, ettei halua, että synnytyksessä on rivi parikymppisiä miesopiskelijoita kyyläämässä mun alapäätä (täällä opetussairaala), jos ei saa naishenkilökuntaa paikalle, niin hän ajaa kaikki pois ja hoitaa itte koko synnytyksen. :D Vitsillä tietenkin. Se varmaan pyörtyis jos joutuis vilkaseenkaan alakertaa..
Viimeks lääkärikäynnin jälkeen se tokas, että älä ny liioittele, että se lääkärikin 'katsoi oudosti' kun vastasin vähän "leveesti" lääkärin kysymykseen jostain. Tiuskaisin, että jos en sille kerro ja valita ihan kaikkea, ei tarkoita, etteikö joku asia olisi totta. Ja vannotin, ettei se synnytyksessä ainakaan ala holhoon ja opastaan, mitä on sopivaa sanoa&tehdä ja mitä ei, ellei halua mustaa silmää.
Mieheni on myös ollut uskomattoman kiinnostunut meijeritoiminnastani, aina tilaisuuden tullen puristelemassa rintojani, jos sieltä tulisi jotain ja hekottaa hulluna, kun välillä ihan suihkuaa.. Hän on myös opetellut käyttämään rintapumppua ihan innoissaan (ainoa vauvaan liittyvä lähes tekninen laite?!) ja pari iltaa sitten oikein keskittyneesti hommaili sillä. Rehellisesti vähän pyörittelen silmiäni, mun mielestä ei oo kovin seksikästä se.. Toisaalta taas nauran katketakseni ja totesin, et nythän se voi hoitaa yösyötötkin, käy vaan lypsämässä mua tuttipulloon ja menee syöttään. x)
Vielä tuli mieleen, kun päiväunien läpi kuuntelin yks päivä, kuinka mies selosti enolleen puhelimessa tilaani "siinähän tuo turpoaa" ja sitten kävi tarkasti läpi, että 10 pv saa mennä yli ja sitten aletaan käynnisteleen, ensin pillereillä suun kautta jne, selosti kaikki kalvojen puhkomiset summuut niin asiantuntevasti, mutta mulla korvat kuumotti vähän, puhe sentään oli minusta..! Toivottavasti ei oo yhtä yksityiskohtainen jälkeenpäin, en välttämättä itse kertoisi alakerran tikkauksesta tms varsinkaan miehille!
Se oli muuten hauskaa, kun viimeksi isäni nähdessäni pyysin kokeilemaan mahaani, kun pikkuinen siellä tanssi ripaskaa. Isäni laittoi kätensä niin varovasti siihen päälle, että tuskin edes tunsi mitään (vertaa mieheni, jonka jäljiltä jää melkein kämmenen kuva vatsaan, kun tunkee kätensä niin syvälle..) muutenkin isäni vaikuttaa kunnioittavan mua ja kroppaani ihan uudella tavalla ja jaksaa huolehtia.
Olisinpa ollut kärpäsenä katossa, kun äiti aikanaan oli raskaana. Ainakin synnytyksen jälkeen, kun oli tuotu ruoka, isäni oli hyökännyt kimppuun ja syönyt kaiken ajattelematta, että se oli ehkäpä tarkoitettu äidilleni, joka väsyneenä pitkän paaston jälkeen joutui vain seuraamaan vierestä. Ü Miehet. :) En nyt tiedä kuinka tarpeellisia tai oikeessa ketjussa nää jutut on, mutta itse tuun hyvälle tuulelle.
Ipana on ollu pari pv tosi hiljainen ja vatsa kutiaa julmetusti. Aamulla aattelin ehkä soitella laitokselle, josko pääsisin käyrille oman mielenrauhan takia, vaikka kaikki varmaan onkin hyvin. Salaa toivon, että ottaisivat jo käynnistykseen.. Nyt tänään lauantaina 41+0. Taitaisin vetää naturellina pohjat yliaikaisuudessa täällä. Ellei vaikka tänä yönä..
Vähän mustasukkaisena se totes, ettei halua, että synnytyksessä on rivi parikymppisiä miesopiskelijoita kyyläämässä mun alapäätä (täällä opetussairaala), jos ei saa naishenkilökuntaa paikalle, niin hän ajaa kaikki pois ja hoitaa itte koko synnytyksen. :D Vitsillä tietenkin. Se varmaan pyörtyis jos joutuis vilkaseenkaan alakertaa..
Viimeks lääkärikäynnin jälkeen se tokas, että älä ny liioittele, että se lääkärikin 'katsoi oudosti' kun vastasin vähän "leveesti" lääkärin kysymykseen jostain. Tiuskaisin, että jos en sille kerro ja valita ihan kaikkea, ei tarkoita, etteikö joku asia olisi totta. Ja vannotin, ettei se synnytyksessä ainakaan ala holhoon ja opastaan, mitä on sopivaa sanoa&tehdä ja mitä ei, ellei halua mustaa silmää.
Mieheni on myös ollut uskomattoman kiinnostunut meijeritoiminnastani, aina tilaisuuden tullen puristelemassa rintojani, jos sieltä tulisi jotain ja hekottaa hulluna, kun välillä ihan suihkuaa.. Hän on myös opetellut käyttämään rintapumppua ihan innoissaan (ainoa vauvaan liittyvä lähes tekninen laite?!) ja pari iltaa sitten oikein keskittyneesti hommaili sillä. Rehellisesti vähän pyörittelen silmiäni, mun mielestä ei oo kovin seksikästä se.. Toisaalta taas nauran katketakseni ja totesin, et nythän se voi hoitaa yösyötötkin, käy vaan lypsämässä mua tuttipulloon ja menee syöttään. x)
Vielä tuli mieleen, kun päiväunien läpi kuuntelin yks päivä, kuinka mies selosti enolleen puhelimessa tilaani "siinähän tuo turpoaa" ja sitten kävi tarkasti läpi, että 10 pv saa mennä yli ja sitten aletaan käynnisteleen, ensin pillereillä suun kautta jne, selosti kaikki kalvojen puhkomiset summuut niin asiantuntevasti, mutta mulla korvat kuumotti vähän, puhe sentään oli minusta..! Toivottavasti ei oo yhtä yksityiskohtainen jälkeenpäin, en välttämättä itse kertoisi alakerran tikkauksesta tms varsinkaan miehille!
Se oli muuten hauskaa, kun viimeksi isäni nähdessäni pyysin kokeilemaan mahaani, kun pikkuinen siellä tanssi ripaskaa. Isäni laittoi kätensä niin varovasti siihen päälle, että tuskin edes tunsi mitään (vertaa mieheni, jonka jäljiltä jää melkein kämmenen kuva vatsaan, kun tunkee kätensä niin syvälle..) muutenkin isäni vaikuttaa kunnioittavan mua ja kroppaani ihan uudella tavalla ja jaksaa huolehtia.
Olisinpa ollut kärpäsenä katossa, kun äiti aikanaan oli raskaana. Ainakin synnytyksen jälkeen, kun oli tuotu ruoka, isäni oli hyökännyt kimppuun ja syönyt kaiken ajattelematta, että se oli ehkäpä tarkoitettu äidilleni, joka väsyneenä pitkän paaston jälkeen joutui vain seuraamaan vierestä. Ü Miehet. :) En nyt tiedä kuinka tarpeellisia tai oikeessa ketjussa nää jutut on, mutta itse tuun hyvälle tuulelle.Ipana on ollu pari pv tosi hiljainen ja vatsa kutiaa julmetusti. Aamulla aattelin ehkä soitella laitokselle, josko pääsisin käyrille oman mielenrauhan takia, vaikka kaikki varmaan onkin hyvin. Salaa toivon, että ottaisivat jo käynnistykseen.. Nyt tänään lauantaina 41+0. Taitaisin vetää naturellina pohjat yliaikaisuudessa täällä. Ellei vaikka tänä yönä..
Muokattu viimeksi:
Rv 41+1 ja oon päättänyt, et olkoon sitten syntymättä!
Esikoinenkin jo epäili, että josko on vaan koripallo ja kohta alan itekkin niin uskoa. Eipä se yhtään haittaa, ettei voi sitoa kengännauhojaan, onneks on talvicroksitkin keksitty. Isännän talvitakki menee hyvin päälle ja näyttääkin just "sopivalle", että kyllä tämän koripallon kanssa menee tässä talvikin oikein hyvin. Katsotaan sitten keväällä, joskos haluais sitten tulla ulos. Positiivisin ajatuksin aamuteellä täällä unettomana.
Esikoinenkin jo epäili, että josko on vaan koripallo ja kohta alan itekkin niin uskoa. Eipä se yhtään haittaa, ettei voi sitoa kengännauhojaan, onneks on talvicroksitkin keksitty. Isännän talvitakki menee hyvin päälle ja näyttääkin just "sopivalle", että kyllä tämän koripallon kanssa menee tässä talvikin oikein hyvin. Katsotaan sitten keväällä, joskos haluais sitten tulla ulos. Positiivisin ajatuksin aamuteellä täällä unettomana.
38+1 :)
Lauantain kunniaksi sain vihdoin aikaiseksi lukea kestovaippailusta ja tilasinkin 3 erillaista all-in-one vaippaa netistä. Löysin jopa ale-koodin ja säästin 15€
Katsotaan mitä meidän kestovaippailusta sitten loppupeleissä tulee, mutta ajatus on ainakin kaunis :)
(ja kyllä, mies on töissä ja mä vingutan luottokorttia netissä
)
Lauantain kunniaksi sain vihdoin aikaiseksi lukea kestovaippailusta ja tilasinkin 3 erillaista all-in-one vaippaa netistä. Löysin jopa ale-koodin ja säästin 15€
Katsotaan mitä meidän kestovaippailusta sitten loppupeleissä tulee, mutta ajatus on ainakin kaunis :)(ja kyllä, mies on töissä ja mä vingutan luottokorttia netissä
)Aattelin olla tänään positiivinen.. :) Upee sää; aurinko paistaa, lehdet on upeita ja on vaan niin kaunista! Kotona on siistiä ja kaikki valmiina pientä tulevaa kultaa varten! Perhe on kannustava ja suuri tuki ja esikoinen on innoissaan tulevasta vauvasta (ainakin vielä), että ei kai tässä oikeesti ole syytä valittaa! Plus meidän perhe on ihan just "täysilukuinen", tän jälkeen meillä on ne kaksi lasta, josta ollaan jo pitkään haaveiltu! Tukala olo tosin on usein, mutta ei tätä voi jatkua enään kuin noin kaksi viikkoa, kun la on jo keskiviikkona, jee!! Tsemppiä kaikille loppumetreille! :)
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Äsken neuvola, kaikki hyvin (painoo tullu liikaa..) huomiselle varattiin aika yliaikaiskontrolliin sairaalaan ja siellä MAHDOLLISESTI käynnistykseen. :) Toivon todella, elo ei järin auvoista.. Rv 41+2
hyvin nukuttu yö, vauva vähän rauhoittunut ja tänään lääkäriin käyrille ja sit tsekataan taas vauva ja kohdunsuun tilanne ultralla. Lisäksi lääkäri tekee sen toimenpiteen (ärsyttää kohdunsuuta/erottelee kalvoja). Saa nähdä mihin ketjuun tuun purkaa tuntoja illalla, toivottavasti tänne. :)
hildamaija
Vauhtiin päässyt keskustelija
Noniin. Aurinkoinen syyssää, hyvin nukuttu yö, neuvolakäynnillä kaikki kunnossa ja kävely kaupungilla = feeling good.Tänään päätin myös etten enää menetä hermojani tai mielenterveyttäni kaikki pieniä synnytystä ennustavia merkkejä tarkkaillessa, vauva saa tulla kun tulee. Tänään 40+4, onpahan ainakin sitten valmis vauva kunhan päättää tulla ulos!Ens maanantaina varataan neuvolasta aika mahdolliseen käynnistykseen ja viimeistään vauva synnytetään 25.10.Lisäksi päivän saldona yksi kivulias supistus - onhan sekin jo jotain! :)
Onkohan toi mies laittanut jotain mun teehen?Itsella kaynnistys ensi maanantaina klo 8 aamulla. Olenkin vain kelaillut asioita, onkohan vauva syntynyt jo viikon paasta tahan aikaan ja jos on, niin ollaankohan me viela sairaalassa ja onkohan kaikki hyvin. Samalla kauhean nostalginen olo kun tekee jotain (ihan mita tahansa) niin miettii, etta onkohan tama mun viimeinen aamulenkki yksin, viimeinen se ja viimeinen tuo ennen vauvan tuloa...
Ainakin olen saanut kaikki kaytannon asiat hoidettua ennen synnytysta, se helpottaa hiukan. :)
Ainakin olen saanut kaikki kaytannon asiat hoidettua ennen synnytysta, se helpottaa hiukan. :)
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ilta taas supistellut, nyt alkaa olla ihan rehellistä kipuakin mukana. Kellottelen tässä taas hetken, sanan kummassakin merkityksessä ja toivon, että lähtis äksöni oikeesti käyntiin. Muuten käynnistys aamulla klo 8. Iiiiks!