Kaikkihan tekee lapsia "vain itsensä takia." Eihän kukaan joka ei tosissaan halua lapsia niitä hanki ellei vahinko satu eikä ole sydäntä aborttiin? Ja jos rahalla sais ostettua onnellisen lapsuuden niin luulis että noi julkkisten lapset ei ois kokaiinipöllyissä, ranteet auki tai kännissä lehdistössä jo joskus 12-16-vuotiaana....
Jos on tuore suhde niin kuinka paremmin edes oppii kumppanistaan kuin kasvattamalla yhdessä molempien toivomaa lasta? Eri asia olisi, jos lasta haluaisi vain toinen, tai lapsella yritettäisiin paikata rakoilevaa suhdetta. Suhteen jo rakoillessa lapsen saaminen harvoin tuo ihmisiä lähemmäs yhteen vaan vie heidät kauemmaksi toisistaan, vaikka olis kuin pitkä suhde. Sen sijaan avoimin mielin on mahdollisuus oppia rakastamaan kumppaniaan myös syvemmin. Kunhan ottaa lapsen tulon tilaisuutena oppia tuntemaan kumppaninsa paremmin eikä vain oleta kumppaninsa mukautuvan omiin odotuksiin siitä mitä elämän pitäisi olla.
Niistä vähistä rahoista te teette kuitenkin ne päätökset että saatte lapselle ruuan ja vaatteet niskaan. Ja jos suurin murhe on että "lastas kiusataan jos sillä ei oo leviksiä ala-asteella" niin muista että siun tehtävä on opettaa lapselle elämän ja rahan arvoa, ei vain tavaroiden hintaa.
Terveisin tuohtunut kohta 30-vuotias, köyhä kuin kirkon rotta ja tuoreessa suhteessa. Jos itse noilla perusteilla odottelisin olisin varmaan 40 ennen kuin miulla olis edes "lupa aloittaa" lapsista haaveilua. Töitä ei ole, opiskelut on kesken ja jos sen jälkeen vielä tartteis vakipaikan ennen kuin voi lapsia hankkia niin tällä nykyisellä taloustilanteella miulla ei ois asiaa hankkia lapsia ollenkaan. Kaveris se itsekäs on kun ei ole sinut oman raha- ja suhdetilanteensa kanssa ja yrittää sillä perusteella sanoa, ettei sinullakaan ole oikeutta lapseen.