Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa kaikille!

Aaaaargh.....tänään ollut huono päivä, olen ollut ärtynyt ja kaikki pikkuasiat ärsyttänyt ja töissäkin joku aina valitellut jostakin pienestä asiasta kärpäsestä härkänen-tyyliin. En minäkään mitenkään sen parempi ole ollut, itsekin valittanut jostain pienistä. Koko päivän ollu sillai et melkeen pelännyt että räjähdän jos joku tulee sanoo mulle jotai, hyvä että huominen päivä vapaa nii saa pikkusen rauhoittua ja rentoutua. En väitä olevani stressaantunut, pikemminkin ehkä väsynyt, pikku päikkärit tekis varmaan ihan hyvää tai pitkä kävelylenkki raikkaassa ilmassa :) Saa nähdä kumman valitsen....... Muuten omaan ei mitään ihmeempiä, huomenna soitto klinikalle uutta aikaa varten :) En uskoisi että siinä mitään sen kummempaa kuin uudet reseptit kätöseen ja piikittelyä taas parin viikon päästä. Ehkä joku kontrolliultra tai jotai voi tulla ennen sitä, huomenna olen viisampi :)

*Fenix*: Mites pistokset sujuu? :)

pirjel: Mikä tilanne??? Jännityksellä ootan sun päivitystä miten punktio sun kohdalla sujui ja muutenkin miten kaikki muu meni :)

Poikanen?: Kiva että teillä asiat etenee. Toivottavasti ei satu mitään kömmähdyksiä matkan varrella niinkuin siinä lähete hommassa silloin aikaisemmin.... Voi että miten ihanasti sanottu sun esikoiselta! <3

Hietsu: Voimahaleja sulle ja teille molemmille, tosi ikävä kuulla :( Siis kyllä elämä on tosi epäreilua välillä, olen pahoillani sun puolesta. Ja kyllä, olen samaa mieltä, varsinkin meille naisille tämä on koko elämä, ei siitä noin vaan pysty luopumaan. Paljon tsemppiä sulle ja tukekaa toisianne <3

Kuusityttö: Ja teilläkin asiat etenee hyvin :) Ja tsemppiä työnhakuun. Itse olen myös miettinyt uutta työpaikkaa mutta toisaalta en haluaisi nyt kesken meidän projektia mennä johonkin uuteen paikkaan, jos nyt muutaman kuukauden odottaa ja katsoo miten meillä hoidoissa käy, ehkä sitte vois miettiä tarkemmin. 



Nyt paljon plussatuulia kaikille ja voimahaleja niitä tarvitseville!!! emoticon






 
Heissulivei!!!

Mixuliini: Lähetän täältä sadoittain voimahaleja siulle! Miten voikin olla että ne ihmiselämän tärkeimmät asiat on aina saatava vaikeimman kautta. =(

Sleepwalker: Tervetuloa miunkin puolesta!! Suosittelen ehdottomasti ottamaan yhteyttä lääkäriin että saisitte tekin tutkimukset aluilleen. Nää asiat kun tuntuvat liiankin usein tarvitsevan lääketieteellistä apua. Minuu helpotti ihan mielettömästi kun kerroin ihmisille meidän tilanteesta, eikä enää tule sitä kiusallista tilannetta jossa joku kysyy että milloinkas te niitä lapsia teette. emoticon

Poikanen: Kiitos onnitteluista! emoticon


Hietsu: En pysty edes sanoin kuvailemaan että miten pahoillani olen siun saamista uutisista! Ei voi muuta kun laittaa kädet ristiin ja toivoa että lääkäri olisi tälläkertaa väärässä! Niin paljon voimia ja haleja teille!! emoticon


Itsellä täällä tällähetkellä mielenkiintoiset hetket. Perjantaina on nyt vihdoin ja viimein aika naistentautien poliklinikalle.Jännittävää!!  Tosin lauantaista saakka on odotettu tätiä kylää eikä kuulu. Kohtu kramppaillut nyt nelisen päivää sekä tissit melkoisen kipiät. viimeksi näin on ollut kun tietämättäni olinkin raskaana. Mutta ehkä täällä taas annan itselleni turhia toiveita. Eiköhän kaikki selviä perjantaina sitten. Menispä nää kaksi päivää vaan äkkiä! emoticon

Ja kaikille muillekkin lähetän täältä voimahaleja ja onnenpotkuja!!!

 
Hei taas ihanaiset!

Jess! Soitin klinikalle ja sain uuden ajan hoidon suunnitteluun viikon päästä! Ollaan molemmat valmiita uuteen koitokseen, juteltu paljon asiasta ja henkisestikin ollaan valmiita. Sanoin miehelle että täytyy antaa itselleen luvan ajatella parasta eikä aina vaan pahinta vaikka lopputulos olis mikä tahansa. Hän oli samaa mieltä, ei varmaan uskaltanut väittää muuta kun tietää miten itsepäinen olen emoticon Kyllä molemmat ollaan jalat maassa tyyppejä ja realistisestikin täytyy osata ajatella mutta saa sitä aina toivoa parasta kun se tuo hyvän mielen kummallekin, parempi niin kuin ryvetä synkkyydessä ja itsesäälissä. Kyllä se pilvissä leijailu ja kova alastulo ajan kanssa ottaa voimille mutta niin kauan kun sitä uutta voimaa ja tsemppausta löytyy niin mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa toivoa itselleen parasta emoticon

Netta87: Oletko tehnyt r-testin? Onnea tutkimuksiin :)

Tsemppiä ja haleja kaikille!
 
Iltaa ihanaiset! <3

Ensinnä suuret pahoittelut Hietsulle saamistasi uutisista. Tuntuu varmasti aivan kauhealta. Toivotan sulle kovasti voimia ja jaksamista.

Täällä monella tutkimukset alkamassa, tsemppiä Maria, Poikanen, Kuusityttö ja Netta!

Oli kiva lukea Maria, että olosi on alkanut kohentumaan ja komppailen täällä muita leidejä, että ei tarvitse jännittää niitä tutkimuksia. Aukiolotutkimus ei ole pahakaan rasti ja loput on varmaan ihan verikokeita ja haastattelua.

Sen verran vinkkaisin kaikille tutkimusten aloittaville, että kirjoittakaa kaikki teidän kysymykset paperille ylös, koska usein siinä itse tilanteessa unohtuu kysyä juuri ne mieltä askarruttavat jutut.

Netalla siellä aika lupaavat oireet, peukut täältä, että kävis tää klassinen plussa-juuri-ennen tutkimuksia! db!

Ihanaa Mixuliini, että pääsette vaan heti jatkamaan tositoimia! Sait ajankin noin pian! Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että kyllä sitä parasta saa itselleen toivoa, vaikka pitäiskin jalkansa samanaikaisesti tukevasti maassa. <3 Nyt uskotaan, että tämä kerta toden sanoo ja kaikki menee hienosti. Tsemppihali.

Mulle koitti sitten piinaviikot... emoticon Ihanaa ja pelottavaa samaan aikaan. Oikeassa muuten olit Mixuliini, että ei se punktio tosiaan kivutonta ole, mutta kyllä siitä selviää! Yllättävän särkyinen olo on ollut vieläkin... mutta tuloksena loppujen lopuksi 9 kypsää munista, joista 7 hedelmöittyi, yksi top-alkio kyytiin tänään ja kaksi pakkaseen. Kaikki siis niin jees kun tässä vaiheessa voi olla, mutta nyt on sitten kaikki omista käsistä pois. Toivotaan rohkeasti parasta, mutta pidetään myös jalat tiukasti maassa.  Oli se jotenkin liikkistä nähdä se pikkuriikkinen valkoinen piste siinä ultran näytöllä... emoticon
  
 
Huomentapäivää leidit!

pirjel: Oi kiva kiva kiva!!!emoticon Olen niin jännäillyt miten sulla meni ja kiva että teille jäi pakkaseenkin pari. Täällä on kaikki jäsenet ristissä teille että menee hyvin. Vitsit että mua jänskättää teidän puolesta!emoticon Kyllä siitä punktiosta selviää vaikka mikä olis, ja kuten jossain vaiheessa aikaisemmin sanoin niin kyllä tekisin sen uudelleen ja niin teenkin! Minua ei estä mikään!emoticonMulla oli pari kolme päivää punktion jälkeen pientä kipua mikä meni ohi särkylääkkeillä ja muutenkin semmonen kummallinen turvonnut olo, mikä ihan ymmärrettävää kun he siellä munasarjoissa tökkineet kaiken maailman vehkeillään :) Nyt vaan oikein iso syli täydeltä tsemppiä että menee hyvin!emoticon

Huh, itselläni pukkaa ovis. Tuntuu ihan selvästi siltä. Bongasinkin sen eilen, ihan huvin vuoksi ajattelin alkaa testailemaan hieman aikaisemmin ja sieltä se viiva tuli kp11, mikä hieman yllättävää että niin aikaisin. Yleensä mulla ovis kp15 tai 16.  Mietin sitten että onkohan hormonit menny vähän sekaisin. Noh, eipä tuo mitään, peittoja on heiluteltu vaikka siitä ei tulisikaan mitään, yritystä huvin vuoksi :D Eihän siitä haittaakaan ole. Jep jep, ensi viikolla saan uudet reseptit ja lääkäri varmaan tarkistaa myös kohdun limakalvon miltä näyttää. Uudella innolla uuteen yritykseen!emoticon

Mukavaa päivänjatkoa kaikille ihanaisille!
 
Hello ladies!
Saanen liittyä seuraan!? Olen seikkailut näillä sivuilla pitkään, mutta vasta nyt tuntui siltä että haluan jakaa tarinani kanssanne. Nimimerkkinikin kertoo sen että olen 45-vuotias.  Sain ensimmäiset lapseni vuosina 1991 (tyttö) ja 1993 (poika). Esikoiseni täyttää siis tänä vuonna 20! Uskomatonta! Erosin lasten isästä vuonna 2000 ja elämässä on tapahtunut yhtä sun toista sen jälkeen.
Noin puolitoista vuotta sitten tapasin aivan ihanan miehen ja rakastuimme. Hänellä ei ole omia lapsia, mutta edellisestä liitossa yksi vauva syntyi kuolleena.  Heti alusta asti meillä synkkasi ja pystyimme puhumaan kipeistäkin asiosta kuten tuosta vauvan menetyksestä. Puhuimme lapsistakin. Itse olen aina toivonutkin lisää lapsia mutta oikeaa miestä ei ole kohdalle sattunut. Nyt minulla on elämässäni ihana mies ja aivan täydellinen isäksi...mutta minun mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat melkolailla menneet. Sanoin että lasta en ikäni vuoksi voi sinulle luvata...mutta yrittäähän voi! Tämä oli siis loppuvuotta 2010. Vauvaa ei kuulunut vaikka kuinka ahkeroimme. Perhedyin yli 40 vuotiaiden mahdollisuuksiin tulla raskaaksi ja aloin pikkuhiljaa ymmärtämään asiasta paljon enemmän. Kello tikitti meitä ajatellen liiankin nopeasti ja päätimme mennä lääkäriin.
Varasimme ajan ja pääsimme melkein heti tutkimuksiin huhtikuussa 2011. Menimme yksityiselle klinikalle Helsingissä ja lääkäri oli varsin asiallinen nainen. Hän antoi sitten laboratoriolähetteen ja sanoi että tulosten perusteella päätetään jatkosta. Kun sitten sain tulokset (FSH >26) soitin lääkärille. Hän sanoi suoraan että tuo FSH on liian korkealla eikä teitä kannata hoitaa. Raskauden todennäköisyys  on olematon. Piste. Seinä tuli siis vastaan.

Mieheni ja minä olimme aikalailla järkyttyneitä emmekä oikein osanneet asiasta keskenämmekään puhua. Olihan uutinen ollut niin lopullinen. Ulkopuolisille ei olisi tullut mieleenkän puhua. Lähipiirissämme on eräs jolle myöhemmin sitten avauduimme. Hän sattuu olemaan lääkäri ja tuntui hyvältä puhua edes jollekin. Muutaman viikon kuluttua hän soitti meille ja kertoi että oli puhunut meistä toiselle lääkärille joka on lapsettomuuteen erikoistunut gynekologi. Tämä kyseinen kollega oli sanonut että hänen mielestään meitä kannattaisi hoitaa!

Näin pääsimme aloittamaan hoidot kesäkuussa 2011. Olimme innoissamme ja tosi motivoituneita mutta myönnän että jännitin ja stressasin... Ensin yritettiin Clomifenilla ja elokuussa IVF. Koko IVF hoito meni yli odotusten. Siittiöt olivat hyviä, munasoluja kehittyi 5, 4 hedelmöittyi ja 2 siirrettin. Mitään ei voitu pakastaa. Elokuun lopulla raskaustesti oli negatiivinen. Pettymys oli valtava vaikka olimme tietoisia siitä että onnistumisprosentti on alle 10. Miten tästä eteenpäin? Lahjamunasoluhoito? Tätä mietimme, pohdimme ja rukoilimme. Mieheni on ollut niin ihanan kannustava ja lohduttava koko ajan - enempää en olisi voinut toivoa häneltä. Lääkärimme suositteli että kokeilisimme IVF:ää toisenkin kerran koska ensimmäinen hoito oli mennyt niin hyvin.

Ja näin koko show alkoi taas 27.9. Tällä kertaa minulla oli jostain syystä paljon rauhallisempi mieli. Tiesin mitä hoidot ovat ja odotukset olivat varmasti jonkin verran realistisempia. Punktiossa saatiin tällä kertaa 4 munasolua joista 2 hedelmöittyi ja 2 siirrettiin 11.10.  Siskot hyvät - uskomatonta mutta totta - 26.10 tein raskaustestin ja kun yhdessä katsoimme tuloksen, yllätys oli totaalinen "Gravid Raskaana 1-2". Menimme aivan sekaisin onnesta - itkimme ja nauroimme. Meille tulee vauva - laskettu aika 3.7.
  
Haluaisin tämän tooosipitkän viestin myötä viestittää teille kaikille äidiksi haluaville - nuorille ja vähän vanhemmillkin emoticon  älkää luovuttako!!! Vaikka joku lääkäri sanoo ettei hoitoja kannata tehdä - kysykää vielä toisenkin lääkärin mielipidettä. Ja uskokaa ihmeisiin - niitä tapahtuu! Pidetään peukkuja että meidän "mini tai minit" kasvaa ja voi hyvin - ensimmäinen ultra 15.11.  
Voimahaleja ja jaksamista kaikille
Mami45










 
 
Hello ihanaiset!

 Oi ihanaa että jaoit tarinasi, Mami45, se todellakin antaa toivoa meille muille "nuoremmille" :) Ja peukkuja pidellään teille että kaikki menee hyvin. Never say never, ja minä en todellakaan aio luovuttaa helpolla, vasta päässyt vauhtiin :) Yksi epäonnistunut IVF/ICSI takana ja uutta kohti täydellä vauhdilla ensi kuussa :) Ja se on totta kuten sanoit, seuraavalla kerralla tietää mitä se on niin pystyy varmaan olee rennommin ja rauhallisemmin sen asian kanssa. Kovasti tsemppiä nyt teille vaan!emoticon 

Ja hyvää viikonloppua kaikille! Itselläni vapaata ja aion vaan olla kuin en olisikaan :D Ihana veljentyttäreni/kummityttöni tulee käymään, saa häntä sitten lelliä oikein kunnolla :) Ja miestäkin pitää vähän helliä ;)

Tsemppihalit kaikille leideille!!!emoticon
 
Heippa, täällä kärvistellään ensi ma punktio-odotuksissa. Kärvistellään siinä mielessä, että tänään kävin tsekkikäynillä ja hieman olen pettynyt tilanteeseen. Vielä keskiviikkona oli 5-7 sen näköistä munarakkulaa, joista olisi johonkin, eikä tuokaa mikään huima määrä. Mutta tänään lääkäri oli sitä mieltä, että vain 2-3 on sennäköistä, joista saattaa olla hommaan. Muutenkin tässä on niin kovin mieliala herkässä, että olis toivonut tilanteen olevan edes tuon ke tasoista. Lääkäri kyllä kovasti tsempitteli ja sanoi, että tärkeämpää on se laatu, ei määrä. Niihän se tietty on, mut kun oon vähän tällästä stressierkki-murehtimisherkkää -tyyppiä, niin kaikki aina vaikuttaa mielialaan. Mut yritän tässä valaa itseeni uskoa ma ajatellen, tietty jo punktio ihan itsessään jännittää jonkun verran. Mutta kuten mixuliini ja pirjel totesivat, niin kyllä siitä selviää! Enpähän ole Diapam -huppelissa ennen ollutkaan! emoticon Nyt yritän vain rentoutua vkonlopun ja keksiä jotain kivaa tekemistä, että ajatukset olis vähän muualla. Piikitykset itsessään on sujuneet hyvin, tosin tuo jarruaine, Orgalut., saa mulle vähän höhlän olon aikaan, pientä huimausta ja päänsärkyä.

Pirjel, ihana kuulla, että noin hyvä saldo oli, että pakkaseen asti saitte! Nyt liimaa, tarraa ja muuta liisteriä ihan hirveesti ja tietty tsemppiä henkisesti piinaviikkoihin. Toiv. perässä tullaan täältä!

Mami45, kiitos iiiiiiiiiiiiiihanasta viestistäsi ja sen antamasta toiveen tunteesta. Ihan kyynel vierähti poskelle, niin onnellinen olen teidän tilanteesta. Tuhannesti onnea teille molemmille odotukseen! emoticon  Oikeastaan pikkaisen toivon, jos sallit, että siellä olisi ne kaksi miniä! emoticon

Ihanat vkonloput kaikille, itse tosiaan yritän relata ensi viikon koitoksiin ja palailen kommentoimaan ma tapahtumia!  Siihen asti, heippa! emoticon
 
Paljon tsemppihaleja sulle *Fenix*, kyllä se hyvin menee :) Nyt saan jänskäillä sunkin puolesta :D pirjelillä meni kaikki hyvin, niin kyllä sullakin menee :) Peukkuja pitelen emoticon Mä hyppään taas samaan kyytiin sitten muutaman viikon päästä!emoticon 
 
Heissuli!!!

Noniin tänää oli sitten ensimmäinen käyntimme lapsettomuushoitojen maailmaan.
Ihana lääkäri sattui kohdallemme.

Aikamme keskusteltiin vähän menneisyydestä ja pohdittiin tulevaa. Siinä vaiheessa kun lääkäri käski miun ottaa pöksyt pois että käydään ultraamaan niin taisi meidän isäntää alkaa vähän ujostuttamaan ja tämä näki parhaakseen poistua takaisin odotusaulaan =) minua kyllä vähän huvitti. Onhan hän ehkä muutaman kerran jo aikaisemminkin nähnyt miut ilman housuja.


Olin tehnyt lääkärille selväksi ettei kuukautiseni olleet edelleenkään alkaneet. Ja yhtäkkiä jalkojen välistä kuuluu että jaahas tuosta saattaisi olla kehittymässä vaikka ja mitä. Kohdun limakalvot nimittäin olivat äärimmäisen paksut ja havaittavissa oli myös pieni nestekertymä, tämän johdosta laitettiinki labraan välittömästi lähete hcg-hormooni kokeisiin. Siitä sitten verikokeiden jälkeen kotiin odottamaan soittoa. Soitto tuli ja sain tiedon että hcg-arvo on yli 400!!!! Pakkohan se oli illalla tehdä myös raskaustesti ja voitteko kuvitella miä olen RASKAANA!!! emoticon

Voi tätä ilon ja riemun ja kaikkien ristiriitaisten tunteiden määrää! Kyllä niitä ihmeitäkin näyttää vielä tapahtuvan!

Nyt vaan sormet ja varpaa ristiin että vihdoin ja viimein olisi miun vuoro!

Mami45: Paljon onnea odotukseen, tarinasi oli aivan ihana. itse laskeskelin että meillä laskettuaika olisi 30.6


Nyt lähetän teille kaikille täältä rekkalastillisen voimia sekä rakkautta koska omat voimavarat täyttyivät tänään 110 prosenttisesti niin haluan jakaa sitä myös teille!!!
 emoticon
 
Sunnuntaita Naiset!

Netalle valtaisat onnittelut!!! emoticon  Onnea ja tarrasukkia matkaan ja onnellista odotusta sulle! Ihania uutisia.

Ja kiitoksia toiselle onnelliselle odottajalle Mami45lle kun kerroit oman tarinasi. Uskomattoman upeaa ja liikuttavaa. Todellakin valaa uskoa ja toivoa meille kaikille pitkään yrittäneille... Sinullekin ihanaa odotusaikaa ja hyvää vointia ja tietty niitä tarrasukkia matkaan!

Fenixille oikein supertsempit punktioon, hyvin se menee, peukut täältä! Tosiaan ne mömmöt on sen verran hyvät, että vaikka vähän sattuiskin, niin siitä ei välitä.. emoticon hilpeää punktiota vois oikeastaan sulle toivotella..! Ja niin kuin lääkärisi sanoi, laatu kyllä korvaa määrän, eihän siihen onnistumiseen kuitenkaan tarvita kuin se yksi hedelmöittyvä ja kiinnittyvä munasolu. Rutistus sinne!

Mixuliini, sun viikonlopun suunnitelma kuulosti ihanalta.. hemmottelitko kummitytön ja miehesi ihan piloille..? <3  Ja jotenkin niin ihanaa lukea kuinka positiivisella asenteella olet menossa uuteen hoitokiertoon. Ei luovuteta!! Eipä aikaakaan, niin täällä pidätetään hengitystä ja ollaan kaikki jäsenet pystyssä ja solmussa sun puolestasi.  Nostetaanko muuten sulle sitä Puregon annosta nyt tähän seuraavaan hoitoon, oliks teillä puhetta..? 

Täällä sitä tökitään tuota Lugesteronia aamuin illoin paikalleen...aika tuhti annos sitäkin, mutta onneksi en mitään sivuoireita ole ainakaan vielä huomannut. Pahin punktion jälkeinen turvotuskin on hävinnyt ja nyt sitä vaan sitten odotellaan. Tänään aikaisin aamulla heräsin semmoseen aika ikävän tuntuiseen vihlaisuun alavatsalla ja hetken jo huolestuin, että nonni nyt kaikki on menetetty ja se tuli ulos, jne. jne. Mutta sitten päätin vaan jatkaa unia ja lopettaa stressaamisen, koska siitä nyt ei ole mitään hyötyä. Oon ollut yleisesti aika rauhallisella mielellä, kun ajattelin että tää asia ei ole mitenkään mun kontrollissa, joten suotta murehdin. Yritän ihan muina zeneinä vaan ajatella, että se tapahtuu, mikä tapahtuu..... Ensi viikko menee nopeasti kuitenkin töissä ja sittenpä onkin testauspäivä ihan lähellä. 

Mukavaa, tosin hieman harmaata, syyspäivää kaikille! emoticon


 

Heips taas!

Työkiireet yms. ovat pitäneet mut poissa täältä. Tai kyllähän täällä aina välillä oon käyny teidän kuulumisia lueskelemassa, mutta kirjoitella en ole ehtinyt… Mun työtahti on ihan päätön. Eikä ainakaan helpota raskautumista. Mieskin aloitti syyskuussa uudessa työpaikassa ja on arkisin aika väsynyt. Eipä paljon peitot heilu oikeastaan kuin viikonloppuisin… Jos silloinkaan... Ja viime aikoina on silmät on kostuneet vähän turhankin herkästi. Alkaa jo suorastaan ärsyttää. emoticon
No mutta… Netalle ihan hurjan paljon onnea! emoticon Toivottavasti kaikki menee hyvin ja tämä tuo mukanaan, ei vain plussatuulia, vaan oikein plussahurrikaanin, joka kaappaa mukaansa kaiken… emoticon

Hietsulle pahoittelut ja paljon voimia. Munkin mies sanoi, että vaikkei koskaan omia lapsia saataisi, niin onhan meidän elämässä paljon muutakin sisältöä… Ettei lapset ole ainoa syy elää ja olla onnellisia. Niinhän se on, mutta… Kyllä mulla on sisällä iso möykky, joka välillä hieman kutistuu ja välillä kasvaa sellaiseksi, että kurkkua kuristaa. Ymmärrän et mieheni yritti vain lohduttaa. mutta eipä siitä juuri apua ollut…

Kiitos Mami45:lle. Toivoa ja taistelutahtoa yritän täällä taas herätellä ja kirjoituksestasi oli todella apua. Meillä on lähipiirissä tapahtunut myös ns. ihmeitä. Kolmelle eri pariskunnalle oli ilmoitettu, että mistään tuskin on apua heille, mutta niinpä vaan kaikki ennemmin tai myöhemmin raskautuivat. Lähinnä myöhemmin, mutta kuitenkin… Niitä yritän jaksaa ajatella, kun oikein ahdistaa.

Hurjan paljon tsemppiä ja onnea kaikille tutkimuksiin, hoitoihin jne. emoticon Täällä odotellaan jo innokkaana hyviä uutisia. Ja totta kai ne ikävät fiilikset saa ja pitääkin purkaa ulos. Tämä kun on yhtä tunteiden vuoristorataa. Miehen veli kertoi tuossa jokin aika sitten, että kovasti kuumeilevat jo toista lasta. Täytynee alkaa henkisesti jo valmistautumaan siihen, että kohta tulee ilmoitus uudesta tulokkaasta… Valmiiksi jo tuli hieman vetisteltyä niitä puheita, kun pelottaa, että siinä vaiheessa, kun siellä aletaan odottamaan toista, niin me aina vaan yritetään. Toisaalta, nyt heräsi ihan uusi tahto saada tähän omaan tilanteeseen joku selvyys. Varasinkin ajan omalle gynelleni (yksityisellä puolella). Siitä on muutenkin ihan liian kauan, että oon käynyt tarkastuksessa. Jos sitten samalla reissulla sais kakistettua jotain näihin asioihinkin liittyen. Olishan se ainekin askel eteenpäin. Pieni ongelma on vaan siinä, että kun itse saan tehtyä päätöksen siitä, että jotain on saatava aikaan, niin sitten ei meinaa hermot kestää minkäänlaista odottelua.

 
Ai niin... Unohtu ihan tuossa edellisessä vuodatuksessa kertoa, että näin unta siitä, että sain kaksi vahvaa viivaa liuskatestiin. Siinä unessa totesin siis olevani raskaana. (Saattoihan se toki olla ovistestikin.) Toivottavasti kyseessä oli enneuni eikä vain toiveuni. Ovista tässä odotellaan...

Tosin ei tän kropan toiminnasta aina ota selkoa. Turhauttavaa...

Ja sitten vielä yksi pieni tunnustus... Mulla on kotona pieni pahvilaatikollinen pikkuruisia vaatteita. Ne on hankittu ajatuksella, että ne annetaan lahjaksi miehen sisarusten lapsille yms., mutta sitten ne ovat "unohtuneet". Aina välillä sen laatikon sisältöä tulee kartutettua lisää. Onhan se välillä sellainen surua ja murhetta aiheuttava laatikko, mutta toisaalta se myös muistuttaa siitä, mitä tässä yritetään saada aikaan.  emoticon
 
Maanantaita...jopa vapaapäivä koulusta mutta hommia löytyy, viimeviikolla oli järjettömän paska päivä suoraan sanottuna. Jotenkin kun taas kuuli vauvauutisia ei niin tutuilta mutta silti ja no varmana jännittää kun odotetaan aikaa miehelle niihin simppatesteihin niin sitten se vaan iski. Olin aivan rikki, sain lopulta sitten puhuttua ukolle että ymmärtääkö se sen että miä olen vaan niin loppu...varsinkin kun ei noita aiempia ole tarvinnut "tehdä"...ja että jos simppatestien tulos on se että miehessä on vikaa niin vihaan häntä hetken, mutta että se menee ohi, mutta entä jos mussa onkin vika, olen entistä enemmin rikki. Miehellähän ei ole "omia" lapsia entuudestaan että mitäs jos hän tahtoisikin lisääntyä yms... tiedän tiedän, nämä ovat outoja höpinöitä mutta sellanen olo mulla oli... ja nuo miljoonat ja miljoonat vauvantarvikkeet, vaatteet, vaipat mitä olen kerännyt nurkkiin...Missä vaiheessa on se aika että myyn ne eteenpäin... Olin täysin nollissa, valmis luovuttamaan kaiken mutta mies sai valettua lisää uskoa ja toivoa ja no odotetaan että saahaan tietää tulokset jonka jälkeen mun tulee myydä niitä pois...Vai tarviiko... tätäkin mietin että mitä jos säästän omille lapsille...mutta ei siinä mitään järkeä ole... Nyt kuitenkin parempi olo ja tämä kuukausi (marraskuu) niin täynnä kaikkea muuta ajateltavaa että kohtahan sitä vois odottaa että omakin aika pompsahtaa...

Hietsu: voiei...jaksamista oikein paljon <3

Mami45: kiitos ihanasta tarinasta <3

Netta87: erittäin paljon onneksi olkoon :)

Sleepwalker: sieläkin vauvantarvikkeita kerätään :) itsekin aina lapsille sanon että ovat jollekin sukulaiselle tms :)

Mulla ovisoireita on vain hitusen tällä hetkellä mutta olot mihkään puuhiin on nollissa...kai sitä perjantaina taidettiin aamulla jotain suitsia menemään mutta esim eilen ei vaan yksinkertaisesti illalla jaksanut ja tällä viikolla voin sanoa jo suoraan että ei muuten varmaan jaksetakkaan...sen verran pitkiä päiviä itse kullakin... Nyt kuitenkin ihan ok olo, otin asenteen että en odota mitään ennenku testien tulokset on julki, vaikka kyllähän se koko ajan tuola takaraivossa naputtaa että josko josko... mutta koetetaan jaksaa, itse kukin <3
 
Maanantaita leidit!

Ihana viikonloppu oli kertakaikkiaan. Rentouduttiin miehen kanssa saunoilemalla  ja kokkailemalla hyvää ruokaa ja muuten vaan yhdessä oloaemoticon Juteltiin jonkun verran niitä näitä hoidoista ja tulevasta uudesta yrityksestä ja mies sanoi että toivottavasti onnistuu tällä kertaa. Luulen että häneen on iskenyt vauvakuume pahemmin kuin minulla koskaan emoticon Hän ottaa tämän lapsettomuutemme rankemmin kuin minä kun vika on hänessä mutta olen hänelle sanonut että molemmat olemme samassa veneessä, me vaan tarvitaan pikkusen apua, ei se siinä mielessä kummankaan vika ole. Ja olen myös sanonut että on turhaa stressata tämän asian kanssa, siitä ei tule mitään jos kummatkin hermoilee ja kun kerta apua on saatavilla niin ei ole mitään hätää, teemme sen minkä pystymme ja loppu ei ole enää meistä kiinni. Ja parempi vaan jos on muuta ajateltavaa ettei ajattele lapsettomuutta koko ajan, harrastuksetkin vie vähän aikaa niin hyvä vaan keskittyä niihinkin. Sanoin hänelle että kohta mennään taas ja lujaa ja hän on enemmän kuin valmis hyppäämään uudestaan siihen kyytiin, niinkuin myös minä  emoticon Mulla on keskiviikkona aika klinikalle, suunnitellaan sitte uutta hoitoa :)


Ja ihana söpöläinen veljentyttöni/kummityttöni (en tiedä kumpaa nimitystä käyttäisin kun hän on molempia :D) oli kyläilemässä, piristi tylsän sunnuntaipäivän iloisella ja aurinkoisella olemuksellaanemoticon Ja tietenkin kummitäti ja -setä häntä hemmotteli melkein piloille, mutta ei kai se mitään, ei me niin hirveän useasti nähdä niin saan varmaan anteeksi tällä kertaa




Jahans....mitäs täällä on tapahtunut kun olen ollut poissa pari päivää...


pirjel: En helpolla luovuta!!! <3 Olen kyllä aika taistelijaluonne ja se mikä ei tapa vahvistaa! :) Niinpä, kohta saa taas jännäillä koko touhua emoticon  Ei vielä ollut puhetta että nostetaanko annosta vai ei, saan tietää siitä varmaan sitte keskiviikkona kun menen sinne. Mites suuri annos sulla sitä Lugesteronia on, jos saa kysyä? Mulla oli 100mg x 3 kapselia 12 tunnin välein. Tsemppiä tökkimiseen, oli se kans aikamoista touhua mutta kun sai otteen siihen asettamiseen nii sitte se meni aika näppärästi :) Toivotaan että se vihlaisu oli vaan jotai kiinnittymistä ja että se löysi hyvän paikan missä makoilla seuraavat 9 kk <3 emoticon

Netta87: Ihanaa ihanaa ihanaa!!!! Tosi paljon onnea ja haleja minunkin puolesta <3 emoticon Täältä lähetän paljon tarrasukkia että kyytiläisesi pysyy matkassa. Saat varmaan meidät muutkin mukaan sinun valtaisaan tuulenpuuskaan! 

Sleepwalker: Hyvä että päätit mennä rutiinitarkastukseen, niin minäkin tein ja siellä otin puheeksi meidän yrityksestä kun mitään ei ollut siihen mennessä tapahtunut ja siitä se meidän matka silloin aikoinaan lähti, pari vuotta siitäkin on aikaa, huoh.... Ja kyllä sitä on pakko oppia kestämään odottelua, minäkin aika malttamaton hermoheikki olen saanut oppia että asiat eivät tapahdu juuri sillä hetkellä kun haluaa ja että vastaukset tulee sitten kun asioita on tutkittu :) Aika kärsimätön olin silloin kun tehtiin lapsettomuuden perustutkimukset, kun sai rampata verikokeissa tietyt päivät kierrossa ja sitten piti odottaa että lääkäri soittaa ja kertoo vastaukset jne. jne. Miehen simppakokeen vastauksia odotettiin kuin kuumilla kivillä ja yritä siinä sitten olla rauhallinen ja kärsivällinen :D Mutta tsemppiä ja jaksamisia teille työkiireittenne ohella emoticon Aika kiva juttu tuo sinun laatikko, vaikka se aiheuttaakin surua ja murhetta niin on se myös hyvä olla muistuttamassa mitä yritätte saada aikaan kuten itse sanoit :) Ehkä se on sinun voimanlähde tähän kaikkeen :) Pitäisiköhän itsekin hankkia tuommoinen laatikko........ :D

Poikanen?: Tsemppirutistus sulle <3 ja hyvä että olo parempi :) Eikä sitä väkisin vääntämällä jaksakaan peittoja heilutella, uutta yritystä sitte vaan jos ei tällä kertaa tärppää :) Tiedän ettei aina jaksa kuulla näitä kuuluisia sanoja mutta kuitenkin emoticon  Tiedän tunteen, olen itsekin ollut monta monta kertaa hajalla tämän kaiken keskellä mutta ylös olen jaksanut nousta, voimia tullut jostain että jaksaa taas tsempata :)Voimahaleja sinnepäin!!! <3

*Fenix*: Innolla odotan miten sun punktio sujui <3 emoticon Kovasti tsemppiä teille!!!!


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ihanaisille ketään unohtamatta <3 Jatketaan toistemme tsemppaamista ja peukkuja pidetään kaikille!!! Toivotaan että Mami45 ja Netta87 aiheuttaa kauan odotetun plussamyrskyn tälle palstalle <3


 
Hietsu, pahoitteluni.  Varmasti todella raskasta kuulla nuo uutiset. Jaksamista lähetän teille kaikesta sydämestäni. 
 
IHAN ÄLYTTÖMÄSTI ONNEA NETTA!!!! 
Meikäläinen täällä lueskelee taas teidän ystävien kuulumisia lyhyehkön tauon jälkeen ja melkein itkua tuhertaa.
 
ONNEA ONNEA NETTA!!!!! Aivan mahtavaa :) Ja Mami45 myös paljon onnea matkaan, ihana kuulla onnistumisia. Tsemppiä Fenix punktioon, toivottavasti sujuu hyvin. Kaikille muillekin jaksamisia taas tähän kiertoon.

Itselle ei mitään uutta, viikon sisällä odotellaan menkkoja alkavaks. Kerroin yhdelle työkaverille yrittämisestä, ei tainnu oikein ymmärtää asian vakavuutta vaikka hän onkin erittäin tunteva ja empaattinen ihminen. Alkoi laukomaa vitsejä "oot taas raskaana" ja sitten tuli vielä asiakseen kertomaan että meidän työkaveri on raskaana. Ei tullu kiva olo. Eli minulla on nyt sitten lähipiirissä neljä raskaana olevaa...

Toivotaan paljon plussia viimeistään joululahjaksi meille kaikille :)
 
Heippa! Tulin nopeasti vilkaisemaan kuulumiset ja lyhyesti kommentoimaan punktion jälkeisiä tunnelmia...

Alkuun kuitenkin Netalle ihan mielettömän suuret onnittelut plussasta!!! emoticon 

Sitten omaa napaa, eli punktio sujui ihan hyvin, kivunlievitys oli kohdillaan, ja oikeestaan epämiellyttävintä oli se hoonaus, eli sisäpesu... emoticon Mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Ma päivän olin aika kipeä, mutta iltaa kohden helpotti. Nyt ei ole enää kuin hieman arkuutta vatsanseudulla. Niin tulos oli sellainen, että kymmenisen munarakkulaan otettiin, mutta kuten lääkäri oli jo viime viikolla todennut, vain muutama näytti potentiaaliselta. Ja tulos oli neljä munasolua. Juuri äsken sain väliaikatietoja puhelimessa, että ainoastaan yksi alkio on muodostunut. Myös toinen munasolu oli hedelmöittynyt, mutta ei ollut jatkanut siitä eteenpäin.
Nyt yritän valaa itseeni uskoa, että se yksi todellakin riittää!! Huomenna siis siirto edessä, toivotaan, että alkion kehitys jatkuu normisti eteenpäin. Wish me luck, my friends! emoticon

Kaikille ihanaa päivänjatkoa ja Kuusitytön sanoin, toivotaan kaikille joulahjaksi sitä plussaa! emoticon

 
Moikkelis kaikille!

*Fenix*:  emoticon x monta!!!!!!!! Nyt päätetään niin että se yksi alkio riittää!!! emoticon Ja kiva että selvisit kunnialla punktiosta! Tsemppiä vielä huomiseen!!! <3

Minä myös olen Kuusitytön kanssa samaa mieltä että toivotaan kaikille joululahjaksi plussaa!!! 

Omaan vielä sen verran että tänään kävin klinikalla ja kaikki näytti hyvältä ja sain uudet receptit mukaani. Lääkäri sitä mieltä että uusi yritys lähtee kasvattamaan muniksia seuraavista kuukautisista ja minulla ei mitään sitä vastaan. Puregon annosta nostettiin 225:een ja taas hyvillä mielin odotellaan menkkoja alkaviksi puolentoista viikon päästä että sais alkaa pisteleen taas, hui! emoticon Toivon mukaan sais enemmän muniksia tällä kertaa.......emoticon

Tsemppiä nyt oikein paljon kaikille ihanaisille ja mukavaa päivänjatkoa!!!! <3
 
Takaisin
Top