Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nyt iski ahdistus. Anteeksi, seuraa vaan omaa, mutta pitää purkaa. [:(]

Sain vihdoin viimein yhteyden gynen sairaanhoitajalle. Ensin hän väitti, että nyt täytyy ensin varata aika tk-lääkärille, jonka kautta lähete tutkimuksiin. Minä sanoin, että kun se omahoitaja nimenomaan sanoi minulle, että ota yhteys suoraan gynekologiselle vastaanotolle, kun olet siellä jo ollut tutkimuksissa ja nopeammin pääset eteenpäin. Gynen hoitaja sanoi, että valitettavasti nyt ei näin voi kuitenkaan toimia. Minä siinä sitten kysyin vielä siitä ultrasta, joka joulukuussa otettiin, että olisiko se PCO näkynyt siinä (jota olen vähän epäillyt painon ja karvoituksen takia). Ja sanoin, että omahoitaja oli puhelimessa maininnut, että tarkoituksena on kyllä ollut kontrolloida ultra. Gynen hoitaja sitten katsoi tarkemmin niitä ultrani tuloksia ja sanoi: tosiaan, tämähän muuttaakin asian. Minä tietysti panikoin, että mitä siellä näkyy: minulle kun tuli tammikuussa kotiin vastaukset, joissa luki, että normaalit tulokset. Nyt hoitaja sanoi, että vasen munasarja näyttääkin ihan normaalilta, mutta oikeassa saattaa olla jotain epäselvyyttä. Se on kuulemma kohdun päällä (mitä merkinneekään?) ja siinä olisi ehkä havaittavissa jotain nestekertymää/nestepussi tms. Minulle varattiin aika ensi viikon keskiviikoksi (toivottavasti täti ymmärtää pysyä poissa siihen asti). hoitaja painotti sitä, että aika on tavallinen gynekäynti, ei lapsettomuustutkimuskäynti. Sitten kun kysyin, että siinä tapauksessa varaanko ajan jo sinne tk-lääkärillekin, että saisin lähetteen lapsettomuustutkimuksiin, niin hän sanoi, että älä vielä, että hän ehkä voi samalla jo laittaa kuitenkin niitä labralähetteitä meille, kun se ultra on katsottu. Että siis virallisesti ei lapsettomuutta vielä käsitellä (vaan kontrolloidaan se ultra siis), mutta ilmeisesti mahdollisuus saada lähetettä johonkin suuntaan silti. sekavaa.

Eniten minua pännii se, että MIKSI minä en silloin tammikuun vastauksissa saanut tietoa, että kuitenkin saattaisi olla jotain häikkää ja kontrolli pitäisi ottaa?? Siis minähän olisin varannut ajan jo keväällä jos olisin tiennyt. Koko ajan on ollut tuntemus, että jokin mättää, mutta ei vaan ole otettu vakavasti. Itse pitää tosiaan kaikki kivet ja kannot kääntää, että saa apua. ja nyt sitten pelottaa, että mitä siellä munasarjassa on, jos on. Hieman lohduttanee se, että jos se olisi jotain hälyttävää, niin kai sitten olisin saanut tiedon asiasta jo aiemmin ilman, että itse alan puolen vuoden päästä soittelemaan ja kyselemään jatkosta.

Anteeksi vuodatus, piti vaan saada tämä ulos nyt. Toivottavasti tästä jutusta edes jotain tolkkua saa....
 
Bandida, kyllä se ovis saattaa vaan livahtaa ohi, vaikka kuinka tikuttelis [:D][;)]. Kannattaa siis hyödyntää aina kun voi [;)][;)][;)]. "Kostohan" tässä on mielessä, mutta eiköhän se meillä mene sitten niin, että jätetään kertomatta ratkaisevia asioita sitten KUN raskaus alkaa meillä (eli positiivinen mieli täälläkin)... jos vaikka huomaisivat, että pitää itsekin antaa, jos meinaa saada.
 
Nymeria, hirvee tilanne. Voiko olla ärsyttävämpää kuin tehdä kaikki oikein ja sitten saa tollasen kuvan ettei ne, joiden pitäisi auttaa, OLE OIKEASTI KIINNOSTUNEITA!!!! Olisin pikaistuksissani saattanut sanoa jotain jo puhelimessa... sulla on siis oikeesti hyvät hermot [8|]. Ootko ajatellut kävästä tässä yksityisellä välissä? Jos rahatilanne antaa myöden siis, kannattaisi varmaan kävästä juttelemassa yleisesti teidän vaihtoehdoista, niin osaa yleisellä puolella vaatia sitten oikeita asioita.
 
Tatjuskalle tsemppiä flunssan keskelle. Eiks flunssa ole yksi yleisin raskauden oire??? Ja vielä tissikutinaa... aijaijai!
 
Muille iloista mieltä tulevaan viikonloppuun [:)]
 
ON: täällä alkoi tunti sitten se tiputtelu, jota seuraa vatsakrampit ja välittömästä ens aamusta sitten SE täti. Nam ja jaiks. Laskeskelin todennäköisyyksiä (matematiikka on jotain mitä osaan, kaikki muu menee miten sattuu) ja tulin tulokseen, että meillä olisi noin 2,5% mahdollisuus raskautua luomusti JOS harrastettaisiin seksiä samoilla spekseillä oikeaan aikaan 3* päivässä... eli suht mahdotonta! [:)][:'(]
 
 
 
Hei kaikille !
Tuli mieleeni että mulla jäi käyttämättä paketti ovistestiliuskoja.
On tilattu testit.fi:stä ja paketissa on muistaakseni 14kpl noita.
Nopeimmalle voin lähettää, mahtuu kirjekuoreen kyllä nuo.
Kun ite en niillä mitään tee.
Haluaako joku? Pistäkäähän mulle vaikka yksityisellä viestiä niin
ekalle pistän tulemaan sitten[:)]

Hirveesti plussatuulia !!!
Ps. ite en oo oikeen vieläkään käsittäny olevani oikeesti raskaana.
Vaikka mahakin alkanut ottaa muotoa.
Pitkä yritys jätti siis jälkensä.
Hirveästi voimia kaikille teille,
pakko sen auringon on sinne risukasaankin joskus paistaa[;)]
 
Nymeria: Uskomatonta toimintaa!!!! Minä myös nostaisin tuosta jo äläkän... Voimia ja jaksamista, käy tänne purkaa tuntoja!
Ärsyttää niin kun on asioita, mitä voitaisiin tutkia jo ihan vauhdillakin, mutta sitten menee hups, tuosta vaan puoli vuotta ns. hukkaan - taas tehokasta raskautumisaikaa pois. Muutenkin jo kestää nää asiat liian pitkään (nimim. enpä ole yhtään katkera niille, jotka ekasta kierrosta raskautuvat....)

Tatjuskalle pikaista paranemista!

Ja omaa; lekuri sitten tänään soitti. Vahvisti hoitajan kertoman, että kaikki pitäis olla hyvin, mulla on vaan ollut "huonoa tuuria" keskenmenojen suhteen. Eli mitään ei tehdä, ns. turhien lääkkeiden käyttöä ei tää lekuri ainakaan suosinut. Jos vielä menee kesken (parikin kertaa pitää mennä), niin sitten otetaan yhteyttä johonkin erikoiskliniikkaan tässä asiassa. Ainut lohtu on, että seuraavassa raskautumisessa (huomatkaa positiivisuuteni...) pääsen jo viikolla 7 ultraan, jossa tsekataan että siellä kohdussa kaikki on hyvin.
Mun pitäis nyt varmaan olla kauheen ilonen, ettei mitään varsinaista vikaa löytynyt. Mut jotenkaan en ole, kun pelottaa niin perkeleesti yrittää raskautumista taas uudelleen. Mä en ole henkisesti valmis viettämään enää yksiäkään hiljaisia hautajaisia meidän vessassa. Mutta en olis valmis luovuttaa. Paha,paha ristiriita: yrittääkö vai eikö yrittää - kas siinnä pulma....
 
Tatjuska kurjaa kun siellä sairastetaan :( paranemisia koko perheelle! Toivotaan että kutina johtuisi matkustajat mahassasi [:D]

MK81 kiva, että täti löysi tiensä perille, kun kerta sitä "ihmettä" ei tapahtunut. Tosin olis ollu kiva jos matemaattiset laskusi olisi saaneet todistaa sen että niitä ihmeitä tapahtuu [:)]. Pääset kohta piikittelemään itseäsi, tai ainaskin mä jouduin silloin kun kasvateltiin munasoluja[&:], mutta ei se ollu olleskaan niin paha juttu, kun siihen tottu[;)].

Bandida onnea ovikseen, usko että tämä on SE kierto [:D]

Nymeria inhottavaa tollanen, anna kunnon palautetta[:@]. Toivottavasti siellä nyt sitten kuitenkin selviäis että ei oo mistään vakavasta kyse ja pääsisitte kenties sitten lapsettomuus hoitoihin saman tein.

Angervolle voimia, nuo on vaikeita asioita. Koita jaksaa <3.

Tiisalle on täällä kaikki varpaat ja peukut pystyssä, että clomit toimii [:D]

Täällä on meneillään kp43/31 ja en oikein tiiä mitä tässä pitäis tehdä. Yhtään raskaustestiä en aijo enää tehdä. Maha on ollut nyt pari päivää kipeänä, mutta ei menkkamaisesti. Pitäsi varmaan varata aika gynelle, kun se tulee 18.pv tätä kuuta meän kylälle. Toivottavasti ei oo taas tullu kystaa. Mulla on kerran jouduttu leikkaamaan kysta, se oli jo aikaa ennen lapsettomuushoitojakaan. Mutta sillon kyllä sanottiin, että voi jossain vaiheessa uusia. Mä en ala jos vielä se tulee riesaksi [:@]. Välillä on kyllä semmonen olo, että pitäis vaan luovuttaa ja todeta, että meille on tarkoitettu yksi lapsi, sekin on kuitenkin paljon. Mutta tänään kun Arttu taas kysyi iltapalaa syödessään, että "äiti koska sun mahastas vois tulla mulle pikkusisko" niin meinasin kyllä puhjeta kyyneliin, kun se vauvan kaipuu on niin kova [:(].
 
huomenta kaikille. En muista olenko aikaisemmin tänne uskaltanut mitään kirjoitella.. Tulen hulluksi yksin ajatuksieni kanssa.. Jotain itsestäni.. Olen siis 25-v astmaatikko kera avomiehen ja 4-vuotiaan tyttösen. Toinen on ollut haaveiluissa siitä, kun neiti täytti 8kk. Siis yrityskertoja taitaa olla aika lailla paljon, jotakuinkin 40, joten nyt on YK 41.. Tuntuu aika hurjalle kirjoittaa tuo ylös. Joka kuukausi sama pettymys.. Kierto on 28 päivää.. En ole käyny minkäänlaisissa tutkimuksissa, koska tuossa ensimmäisessäkin lapsessa meni yli 2 vuotta ennenkuin onnistui. Olen nyt lueskellut jokseenkin usein kaikkia näitä palstoja täällä, ja tuntuu, että oloa voisi jotenkin helpottaa kun kirjoittelee omista tuntemuksista tänne? En oikeastaan edes tiedä, että mitä täällä puhutaan, kun en ole niin  tarkasti seuraillut, mutta haluaisin tulla mukaan [:)] Mieheni ei niin välitä puhua vauvan tekemisestä, mutta kyllä hänelläkin taitaa vauvakuume olla ja paha sellainen, jos jossakin näkee pienen (vaikka joku kaveri kylässä vauvansa kanssa), niin tulee semmoista pöpötystä pienelle ja heti hellittelemässä [:D] Onneksi tuo oma nöpönen hieman helpottaa oloa, tietää, että ainakin voi tulla raskaaksi, mutta alkaa olemaan jo siinä iässä, että kyselee jo että milloin saa pikkuveljen.. Se on alkanut ahdistamaan, kun ei voi sanoa toiselle juuta eikä jaata asiaan.. Auttakaahan minut alkuun, jotta pääsisin tänne kunnolla mukaan! Nyt on muuten menossa kiertopäivä 25/28, joten tässä viikonlopun aikana tiedossa jälleen joko pettymys tai sitten jotakin ihan muuta, kummasti sitä vain jaksaa aina toivoa parasta
 
Jos nyt eilisen raivonpuuskan jälkeen yrittäis vähän rauhallisemmin. [:D]

Tiisa: Hirmusti peukkuja sinne clomien kanssa! Toivottavasti nyt niistä olis apua eikä tarvis mennä eteenpäin hoidoissa. Ja jos ei, niin sitten on sinulla kuitenkin tiedossa, että muitakin mahdollisuuksia on! [:)] Mutta nyt uskotaan ja toivotaan, että clomit ovat riittävä apu!

lmj: joo täällä tuli myös tuo vuoden "maaginen" raja täyteen. Mulla tosin ei tuollaisia menkkaheittelyjä ole ollut, muutamalla päivällä vaan. Voimia sinne!

Mimmu: Onnea töihin! [:)] Ja ei tätiä vieläkään? Joo, soittoa gynelle ehdottomasti.

Bandida: Jokos bongasit? [:D] Mie olen yhteensä vasta kolmessa kierrossa (1. viime syksynä, 2. keväällä ja 3. nyt tässä kierrossa) käyttänyt ovistestejä enkä ole koskaan saanut siihen tikkuun yhtä vahvaa viivaa kuin kontrolli. Tumman kyllä, mutten ihan tasan yhtä vahvaa. En sitten tiiä, että onko mulla tosiaan nyt jotain häikkää tuolla, kun eilen sain tietää, että ultrassa ois sittenkin jotain ollut.

Tatjuska: Joko on flunssa helpottanut? Muita, positiivisempia oireiluja? [:D]

MK81: Huhhuh, siun laskelmia! Täällä ihminen, jolle matikka on yhtä hepreaa... [;)] Alkoikos se täti jo rynnistää täydellä teholla vai oisko vielä pientä toivonkipinää? Jos alkoi, niin sitten vaan katse eteenpäin kohti sitä ICSIä. Joo, ei oo kieltämättä mikään mukava tilanne täällä nyt, kun ei tiedä, että onko joku vialla vai ei. Yksityiselle ei oo tässä tilanteessa oikein varaa mennä, ei ainakaan mihinkään hoitoihin asti. Käyn nyt eka ainakin siellä ultrassa ja katotaan se tilanne.

w.astis: Plussatuulet vastaanotettu! [:D] Ei varmaankaan mikään ihme, että raskauden käsittäminen vie enempi aikaa kuin sellaisilla, jotka ovat päässeet helpommalla. Mutta kuule, sie olet aikamoinen positiivinen esimerkki meille muille pitkän kaavan mukaan yrittäjille! [:)]

Angervo: Onpas tosiaan kinkkinen tilanne siellä. Luulis, että olis kaikille helpompaa, että tutkittais/hoidettais jo aiemmassa vaiheessa, ettei tarviis montaa keskenmenoa käydä läpi. Ei se kehollekaan mitään lastenleikkiä ole, henkisestä puolesta nyt puhumattakaan. Voimia sinne! Ja joo, kyllä mie keskiviikkona meinaan asiasta pari sanaa sanoa suoraan, kuin sinne gynelle menen. Eilen olin jotenkin niin äimistynyt sen jälkeen kun kuulin, että siellä ultrassa olikin ehkä jotain häikkää, että meni pasmat ihan sekaisin. Kun en todellakaan olettanut mitään tuollaista kuulevani.

saana_85: Tervetuloa mukaan! Vaikka tietysti samaan hengenvetoon toivotellaan, että toivottavasti visiittisi täällä jäisi lyhyeksi ja pääsisit tuonne odottajien puolelle. [:D] Täällä voi purkaa mieltä, varmasti ymmärretään ja tuetaan! Tuttu tunne tuo pettymys joka kuukausi. Itse odotan sitä päivää, että saisin sen elämäni ensimmäisen plussan raskaustestiin... Mahtaako koskaan käydä toteen. Mutta tsemppiä teille sinne, toivottavasti nyt vihdoin tärppäisi!

Täällä sitä ihmetellään edelleen, että mitä hittoo eilen tapahtui. En tiedä, suurentelenko asiaa, mutta kyllä minuu pelottaa, että mitä sieltä munasarjasta voi paljastua. Ja nyt olen miettinyt sitäkin, että onhan mulla ollut alavatsakipuja ja ne on nimenomaan painottuneet tuonne oikealle puolelle. Olen ajatellutkin monesti, että miten mulla aina oviskivut tuntuvat olevan oikeella puolella, kun pitäishän se vasemmallakin välillä tuntua. Jos ne nyt ei sit ollukaan oviskipuja vaan jotain ihan muuta. Joo, pitäis yrittää olla murehtimatta näitä ennenkuin sinne ultraan nyt pääsee, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Voihan se olla, ettei siellä mitään ole, tai jotain vaaratonta, mutta tottakai sitä itse pitää ajatella kaikki pahimmat vaihtoehdot... Tulis jo keskiviikko! Mies oli kyllä ihana illalla, kun sanoi, että "tiedäthän, että vaikka mitä tulisi, niin yhdessä tässä ollaan."
 
Kiitos Nymeria! Ja toivotan teille onnea sinne ultraan. Se on varmasti maailman ihanin, omituisin ja hassuin tunne kun se ensimmäinen positiivinen siihen tikkuun ilmestyy.. [:)] itse aloin tässä muistelemaan omaani, jonka siis silloin 2005-2006 vuodenvaihteessa sain. Yksin olin kotosalla ja laitoin miehelleni viestin sitten (hän taisi olla töissä), että sinusta tulee vihdoin isä.. Oli mies vähän ihmeissään, kun en ollut puhunut mitään, että testailen.. Mutta se sikseen, tulee vain ikävä kaikkia niitä raskausajan kauheuksia ja ihanuuksia.. Olisihan tuo mukava taas tuntea pienet ja myöhemmin vähän isommatkin potkut ja venyttelyt.. Ja ajella 160km/h Kemistä Ouluun sairaalaan ambulanssin kyydissä.. Hih.. Hyviä muistoja! Oli siinä miehellä perässä pysyminen, tuli omalla autolla ambulanssin takana.. Ei onneksi tullut poliiseja vastaan [;)] mutta AION vielä kokea tuon kaiken uudelleen, toivottavasti hieman helpommalla tavalla vain. Pakkohan se on, kun jäi se alatiesynnytys kokematta tuon ensimmäisen kanssa..
 
saana_85: Tervetuloa mukaan ja pahoitteluni, että raskautuminen on teillä niin vaikeaa. Mutta koskaan ei saa menettää toivoaan ja täällä on taatusti loistava tukiverkosto.

Nymeria: Ei oo oireilua suuntaan tai toiseen mut toisaalta onhan noita kiertopäiviä aika vähäsen vasta, 5pv oviksesta. Ihan järkyttävä yskä on ja illalla oli kuumetta 38 astetta buranasta huolimatta, mut nyt aamusta on ollut vähän parempi olo jo. Tytär yskii limaa, jossa seassa verta eli saman viruksen kourissa ollaan edelleen.

Hyvää viikonloppua kanssasisaret, täällä sataa vettä :( Toisaalta ihan sama kun ulos ei pääsis kumminkaan.
 
Tervehdys ja tervetuloa mukaan saana_85! Täällä ei tosiaan tarvitse olla yksin pettymysten ja raskautumisasioiden kanssa. Parhaamme teemme, jotta iloisin mielin poistut piakkoin palstalta raskautuneiden pariin. [:)] Oletko suunnitellut meneväsi keskustelemaan tilanteestanne gynelle? Joskus se auttaa... kuten meillä kun lopulta miehestä löytyi tämä "vika", jota nyt kierretään meidän tapauksessa ICSIn kautta.
 
Nymerialle jaksuja tilanteeseenne. Inhottavaa odotella ja vielä inhottavampaa aatella että voi olla jotain hoitamatonta, minkä olisi voinut hoitaa jo tammikuussa! Toisaalta voihan se olla, että siellä ei enää mitään ole ja polyypin panahinen on jo itsekseen liuennut?? Sellastakin sattuu... viimeisimpänä esimerkkinä anoppi, joka oli menossa leikkaukseen ja se olikin jo lähtenyt edellisen kipukierron mukana lätkimään.
 
ON: juup, virallinen kp1 täällä taas. Ilostuttaa, koska se on nyt taas yksi päivä lähempänä sitä tulevaa ICSIä ja kaikki ajatukset pyörii siinä. En tiiä miksi, mutta mulla on hirmusen hyvä tunne, että lapsi meille "tehdään", kun silloin pystyn tekemään omalta osalta kaikkeni alusta asti. Sovittiin miehen kanssa, että aloitetaan vielä terveellisemmät elämäntavat, että voidaan sitten sanoa tehneemme kaikkemme asian eteen. Karmeinta toki tilanteessa on se, että miehen sitä "vikaa" ei voida korjata, vaan sama tilanne on edessä sitten tulevaisuudessa jos isompaa perhettä toivotaan.
 
saana_85: Joo, voin vaan kuvitella, että ihana tunne varmasti se ensimmäinen plussa. Kun sais sen kokea... Ja me kaikki tällä palstalla, joilta se kokemus puuttuu. Toki teille jo sen kokeneillekin toivon, että saisitte plussan kokea, varmasti joka kerta yhtä ihanaa varsinkin, kun sitä on kovasti toivonut. [:)] Montakohan kertaa olen mielessäni ajatellut sen hetken, kun/jos saan sen plussan. Vaikea etukäteen arvata reaktiota, mutta luulen, ettei siinä ainakaan kyyneleitä säästellä! Ja itseni tuntien sitten alkaa stressaus, että pysyykö matkassa loppuun asti.

Tatjuska: No höh, toivottavasti nyt pääsette pöpöstä eroon! Viltin alle ja kuumaa mehua! [:)] Ja siinä ne kp:tkin etenee, syksyn mukaan. Täälläkin vettä sataa ja tuulee. Illalla taidetaan ukkokullan kanssa käpertyä takkatulen ääreen kera punaviinipullon ja yritetään unohtaa murheet ja huolet edes vähäksi aikaa. Ei kuitenkaan siihen viiniin hukuteta!

MK81: Tällä kertaa siis lienee onnittelut paikallaan, kun täti saapui. Nyt jännittää jo teidän ICSI sitten täälläkin. [:D] Hirveesti onnea matkaan! Missäs vaiheessa se siis olikaan tarkoitus toteuttaa? Joko siun nyt pitää pistellä neuloilla? Mie oon vielä vähän pihalla näistä jutuista, vaikka vähän olen itsekin jo alkanut ottaa selvää...

Ja iso kiitos kaikille tsempistä, ootte olleet isoksi avuksi! Ihanaa kun täällä voi avoimesti kertoa kaikista peloista, vaikka itse jo tuntuukin, että pelkäänkö ihan turhaan. Jos se on/oli vaan joku nestekysta tai polyyppi tms. Omalla kohdalla sitä vaan olettaa aina sitä kaikkein pahinta vaihtoehtoa.
 
Onhan noi pikkuiset ihania! juurikin päiväunilta heräilin tuon tyttöseni vierestä.. Posti toi iloisia uutisia, saadaan Kelasta aadalle korotettu hoitotuki, kun astma on ja infektiokierre siihen kaveriksi. sopivasti saadaan tuhannen euroa ylimääräistä tässä kuussa sieltä takautuvasti, siispä hakemaan neitoselle talveksi uudet vaatteet [:)] ja ehkä jopa jotakin kivaa itselleni? Gynekologi tietää tilanteeni, mutta koska en ota siitä itse hirveästi stressiä, vaikka otankin.. sekavaa.. tehdään tilanteelle jotakin vasta kun itse haluamme niin. jospa tässä vielä muutama vuosi kokeilisi luomuna ja sitten tarvittaessa eteenpäin. ikä kun ei vielä ota vastaan, niin ei ole niin kauhea kiire minnekään.. nyt alan v-lopun viettoon ja ottamaan tulevaa flunssaa vastaan.. korvaa särkee ja poskiontelot tukossa, jospa olisi jotakin raskautumisoiretta, hih, käymään illalla päivystyksessä tuon korvan kanssa, kun ei kuule kunnolla niin olisiko tuo mennyt ja tulehtunut. lapsellisia tauteja minulla [:D]
 
Niin joo tällä kertaa saanee tädistä jopa meikäläistä onnitella... mutta vaan tällä ja seuraavalla kerralla, koska sen jälkeen on tarkoitus olla vahvasti paksuna (toivossa on ainakin hyvä elää [;)]).
 
Nymeria, jos ei sulla kipuja ole (siis todella kipuja), niin ei kai mitään maata kaatavaa voi olla sulla siellä alakerrassa? Miehellä on sanonta, että "jos ei tuu verta, ei voi sattua"... heikko sanonta, mutta musta osuu tähän aika hyvin[:)]. Aikataulu meillä menee niin, että nyt tässä kuussa otetaan pisto-opetus ja seuraava kp1 (siis vajaan 26 päivän päästä viimeistään!!!)aloitetaan pistokset munisten kasvattelua varten. Pari viikkoa pistoja ja sitten punktio, jonka jälkeen pari päivää kasvatellaan jälkikasvua mikroskoopin alla ja sitten saa tämä äityli yhden kaverin sieltä itselleen mukaan. Loput lapsen alut laitetaan pakkaseen odotelemaan parempia aikoja. Tai siis tämä on PLAN lyhyen kaavan mukaan (jossa siis omaa hormonituotantoa ei ajeta alas, ja miksi ajettaisiinkaan kun mun hormonituotannossa ei ole todettu mitään häikkää). JA sitten jäädään odottelemaan niitä plussia tikkuihin! Jos jossain vaiheessa on häikkää, eli joko hyperstimulaatoin takia joudutaan jäähdyttelemään, munikset ei hedelmöity tai rupea jakaantumaan taikka ovat huonolaatuisia, ei tapahdu kiinnittymistä tai muuten menee perseelleen... niin sitten menee tietenkin taas pidemmälle tämä perheenlisäämisprojekti.
 
IVF:ssä ja ICSI:ssä ei kaiketi ole kuin tuon kapillaarin mittainen ero, eli IVF:ssä munisten annetaan seurustella pestyjen siittiöiden kanssa omaan tahtiin, mutta ICSI on sellanen pakkoavioliitto, jossa pari valitaan valmiiksi [:D][;)][:D]. IVF on toimiva siis silloin, kun sitä siittiöjoukkoa on, mutta ICSI:ssä on mahdollisuus valita mahdollisimman fiksun näkönen kaveri sille munikselle suoraan, ja näin kasvattaa onnistumista muutamalla prosentilla.
 
Angervo, eihän se huono tuuri voi ikuisesti jatkua!!! Minä sanoisin, että nyt vaan pökköä pesään ja voitto kotiin. Päätöksen teette tietysti te, mutta minä kannustaisin olemaan luovuttamatta ja luottamaan siihen, ettei aina tarvitse mennä persus edellä puuhun[8|]. Tainosiis, tahtoo tarkoittaa sitä, että niitä voittoarpoja on taatusti vielä jäljellä [;)].
 
huomenta kaikille. kuulumisia Torniosta.. Tyttönen kauheassa flunssassa.. Taitaa olla taas korvatulehdus tuloillaan. Viime yönä herättiin 4 kertaa, olo on väsynyt.. Kummasti sitä jaksoi silloin heräillä kun oli pieni, mutta nyt kun normaalisti nukkuu yöt heräämättä niin tuntuu ihan kurjalta heräillä vähän väliä.. Löysin yhden kerran neitosen myös keittiön lattialta peiton päältä nukkumasta, liekkö taas alkanut unissaan kävellä.. Täti tuli kylään, ilmeisesti kuukautisia täällä sillä nimellä kutsutaan? [:@] Eli nyt on KP 1/28.. No uusi kierto, uusi yritys.. Vatsa ja jalat ovat ihan kipeät, panacodia taas muutama päivä, niin eiköhän tästäkin tädistä hengissä selvitä.. ei ole mielessä oikein mitään tällä hetkellä. tänään on viikon ainoa päivä, jolloin pääsen itsekseni johonkin, siis ilman tyttöstä. Miehelläni vapaata niin on mielellään aadan kanssa, että minäkin saan vähän "lomaa" lapsesta.. Jospa tuota kävisi kaupat läpi ja menisi vaikka Ikeaan riehumaan tuonne rajan toiselle puolelle.. [:D]
 
Sunnuntaita!

MK81: Juu noin oon yrittänyt itekin järkeillä, kun ei oo mitään pahoja kipuja. Kyllähän mulla on siis mahakipuja ollut ja nimenomaan enempi tuolla oikeella puolella, mutta ei mitään kestämätöntä. Ehkä painontunnetta ja oviksen(?) aikaan vihlaisut. Paitsi tammikuun lopussa: muistan, kun yhtenä iltana tuntui oikealla alamahassa ihan järkyttävä kipu. Missään asennossa ei ollu hyvä ja särkylääkkeistäkään ei ollut paljon apua. Mietin jo jotain umpilisäkkeentulehdusta tai sit kohdunulkoista raskautta. Menkat alkoivat silloin siitä seuraavana päivänä, mutta se kipu ei ollut mitään menkkakipua. Nyt mietin, että jos se on ollutkin joku polyyppi tms. ja on puhjennut silloin. Mene ja tiedä. Kiitos kun jaksoit valasta noista hoidoista! [:)] Ja sano, jos et tykkää, että näistä kysellään. Nyt olen tuolta lapsettomuus.com-sivustolta vähän lueskellutkin aiheeseen liittyvistä asioista. Saa nähdä, ollaanko täälläkin syksyn mittaan suuntautumassa sille puolelle sitten.

saana_85: Mukavaa Ikea-reissua![:D] Ja pahoittelut siitä ilkeästä tädistä... [:@]
 
Saana_85 tervetuloa joukkoomme ja todella toivon että matkasi täällä jää lyhyeen [:D]. Mulla on kanssa vajaa neljävuotias poika ja toisesta olemme haaveilleet jo pitkään. Ja pahoittelut prkleen tädistä [:'(].

Nymeria ihana mies sinulla, oli niin kauniisti sanonut [:)]. Tsemppiä ultraan ja tuskin siellä tosiaankaan mitään vakavampaa on, kun ei ole niin kauheasti vaivannut.

Loppuviikosta saadaankin sitten taas jännitellä ainaskin Tatjuskan puolesta ja Nymerian puolesta jo muutaman päivän kuluttua[:D]. Paljon plussatuulia teille ja kaikille muillekin!!!

MK81 ihanaa että olet hyvällä mielellä lähentyvästä ICSItä, mäkin oon ihan varma että nyytti siitä palkintona on <3[:)] Tosta miehesi tilanteesta pitikin vielä sanoa, että meille ainakin sanottiin, että tilanne saattaa muuttua varsinkin jos elämän tavat on terveelliset. Ja todettiinkin jo siinä lapsettomuus hoitojen yhteydessä, kun mies oli viimeisen satsin purkkiin laittanut (kuulostaapa irstaalta[:)]) ja aikaa oli kulunut ensimmäisestä näytteestä pari vuotta, niin tilanne oli jo siinä edennyt huomattavasti parempaan. Joten ei kannata heittää kirvestä kaivoon tulevaisuuden suhteen.

Täällä menoss kp 46/31 ja tädistä ei tietoa [>:]. Mutta raskaustestiä en tee, sen oon päättänyt. Sitten vasta jos tulee jotain oireita raskautumisen suuntaan, niin sitten voin vielä yhden tehdä, mutta kyllä tää nyt jotain muuta on.
Täällä on menny viikonloppu koiraa hoitaessa. Siltä leikattiin perjantaina nyrkin kokoinen nisäkasvain, onneks leikkaus meni hyvin ja ennen kaikkea nukutus. Kyseessä on 10v. koira niin toi nukutus on aika riski jo. Nyt vanhus riepu joutuu olemaan tötterö päässä ja on ihan ihmeissään, että mikä tää juttu nyt oikein on [&o].

Mutta kaikille mukavaa sunnuntaita!
 
Täällä on nyt sit kuudes päivä lämpöä, nyt enää 37.3, voiskohan tää olla sit jo sitä itteensä... hitto vie, viikko vielä tuskaa ennenku taas tietää mikä yk on tai voisko olla jotain muuta... kurkku on edelleen kipee ja olo kehno mut niin se on kyl aina ollu tässä vaiheessa jos oliskin tärpänny. [;)]
 
Niin ja tarkennan vielä, että kyllä mä tässä oon ihan kunnon virustaudissa ollu ja lämmöt ollu ihan 38 paikkeilla kuumelääkkeistä huolimatta eli tää voi hyvin olla vaan sen jälkimaininkia.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top