kp 3 taas....
Niin ne menkat sitten kahen negatiivisen testin jälkeen kurvas kylään.
Lauantaina tulikin juhlittua oikein kunnolla ja huh sitä oloa vielä eilenkin.
Tänään vasta sain polilta hoitajan kiinni,
Hoitaja ilmoitti että laitetaan ensiviikolle ultra ja aloitat sitten pistokset tällä viikolla.
Puhuimmekin muutaman kerran pitkään puhelimessa ja kerroin supisteluista ovulaaton jälkeen.
Niille ei kuulemma tehdä mitään, ja kun kysyin voiko tämä johtua endosta, vastaus oli vain että ei voi olla varmoja, että raskaudellahan endoakin parannettaisiin.. Niin Millä raskaudella?
Sinne valuivat taas kaksi pientä, jotka syystä tai toisesta eivät pystyneet hedelmöittymään,
Onko syynä se että kroppani hylkii munasoluja ja siksi laittaa niin rankat supistukset ja siittiöt eivät pääse perille vai mikä.? Ilmeisesti koululääketiede ei meitä pysty auttamaan..
Lääkärin vinkki. Älä syö ovulaation aikaan buranaa särkyyn! Ota banadolia... :/
Mietin iltapäivän mitä tehdään.
Olin siis asennoitunut kesätaukoon, niinkon meille jo aikasemmin kerrotttiin..
Lääkäri oli kuitenkin päättänyt, että meidän tilanteessa voidaan jatkaa hoitoja
ja sanoi että eiköhän nyt yritetä päästä reilun viikon pistoksilla.
Meillä on kuitenkin suunnitelmissa lähteä reisuun ja en voi pistoksia kuljettaa mukana, siis kunnolla kylmässä, joten meidät hoidot loppui tältä erää tähän.
Syksyllä katsotaan mitä tapahtuu, jatketaanko vai annetaanko olla.
Tunteet on heitelleet ko vuoristoradassa, mitä mä oikeesti haluan, ja voinko mun kroppa ikinä toimia niin ko haluasin.
Se fakta on vaan niin et jos 2 vuodessa ei mitään tapahdu ja vuos siit ollaan eri lääkityksiä kokeiltu niin onnistumus mahdollisuudet alkaa olemaan todella heikot.
Kaapissa olis viel hoitoja varten lääkekin, ja osa kuurista menis sillä samalla, oliskohan jopa puol purtiloo..
joten rahallisestihan nyt olis vaan kandennut jatkaa, mut sit ens viikol ja sitäseuraaval ultrat... :/