Saiski: Iso lämmin voimahali sinne. Elämä voittaa vielä ja haluan uskoa, että tulet vielä saamaan lisää lapsia kunhan se oikea mies osuu kohdalle. Ja tarkoitan siis todellakin oikeaa miestä, joka jaksaa pysyä rinnalla vaikeinakin aikoina.
Sissi: Pahoittelut negasta ja tädistä. Ei sitä kaivattaisi joulupöytäänkin vieraaksi. Mulla on usein sukulaisten lasten ristiäisten, synttäreiden yms. aikaan ollut täti vierailulla. Se on niin "mukavaa", kun oikein muistutetaan, että toisilla niitä lapsia on ja toisilla pelkkiä pettymyksiä. Tsemppiä sinne! Ja yritä nauttia joulusta ja häiden valmistelusta. Tiedän itsekin, että tämä yrittäminen helposti aiheuttaa sen, että ajattelee vain sitä mahdollista tärppiä ja unohtaa elää hetkessä...
Myy85: Joillain kai se tressittömyys tepsii, mutta meillä ei ainakaan tällä kertaa. Tuhrua tulee jo. No, ehkä ensi vuonna sitten. Toivottavasti sulla tosiaan olis siellä kiinnittyminen meneillään ja täti pysyis poissa. Niin kuin tuohon Sissille jo kommentoinkin, niin mullakin se täti kyllä osaa aina valita parhaimmat vierailuajat, että pettymys tuntuu oikein kunnolla ja sydän särkyy. Tsemppiä!
Gatusa: Toivottavasti saisitte ne tulokset pian selviksi ja ovista hyödyntämään.
:)
Della: Mun ei tarvitse enää jännäillä mahdollisen tärpin vuoksi... Vielä ei ollut meidän vuoro. Mutta ihanaa, että teitä onnisti. Ehkä meitäkin sitten joskus... Onnellista odotusta.
Mirmeli: Pahoittelut tädistä. Ihan käsittämättömien kipujen kanssa joudut taistelemaan. Toivottavasti saat niihin apua. Pitäishän lääkärien ottaa tollanen vakavasti. Oon kyllä itsekin törmännyt siihen, että kun yrittää kertoa huolistaan, niin niitä vain vähätellään. Onneksi niin ei tehdä tuolla lapsettomuuspolilla. Ei muuten ole mikään ihme, jos ei jaksa olla kovin mukava koko ajan, kun joutuu lapsettomuuden kanssa taistelemaan. Kotona siitä on ehkä helpompi keskustella, kun puoliso tietää mistä on kyse, mutta töissä... Joskus tekis kyllä sielläkin mieli karjua kaikki niille päin naamaa, mutta parempi kai vaan purra hammasta. Eniten ehkä ärsyttää se, kun valitetaan pikkuasioista... Mutta onneksi kotona odottaa karvaiset lapset. (Meillä on kissoja.) Niiden helliminen kummasti parantaa oloa. Ainakin joskus...
:)
Marikki: Mä pidän teille peukkuja tärpin puolesta. Oon samaa mieltä, että on kiehtovaa kuinka luonnosta voi löytyä ratkaisuja moneen ongelmaan. Oon itse joskus "tutkinut" ns. luonnonuskontoja. Mä en oikein koe kuuluvani mihinkään ja ehkä siksi oon lueskellut kaikenlaisista uskomuksista ja yrittänyt löytää ratkaisuja. Edelleen etsin, mutta oon kyllä löytänyt paljon hyviä ajatuksia ja neuvoja...
ON: Pitäisi varmaan taas yrittää aktivoitua kirjoittelemaan useammin, kun nyt näköjään tuli kirjoitettua noin paljon. Jotain jäi varmasti kirjoittamatta, mutta toivottavasti ei mitään oleellista.
:) Mä voinen lopettaa tärpin toivomisen tämän kierron osalta. Tuhrua tulee jo. En kyllä oikeastaan muuta odottanutkaan... Ärsyttää vaan, kun koko ajan oon niin väsynyt ja itkuinen... Masennustako? Tää lapsettomuus alkaa olla ainoa kivi kengässä. Mun mieskin sai vihdoin töitä eli muuten alkaa asiat olemaan niin kuin pitää. Jospa tää meidän onni alkais myös tässä tärpin metsästämisessä kääntyä. Nyt vaan tulee toinen pakollinen luomukierto, mutta ehkä ihan hyvä niin... Jos se kystakin nyt sitten häviäisi. Ja ehkä ensi jouluna olisin edes raskaana... Nyt ollaan joulu lähinnä kahdestaan. Tapaninpäivänä kokoonnutaan isommalla porukalla ja miehen sisarusten lapsetkin tulee olemaan paikalla. Saa nähdä kuinka kamalasti sitä sitten herkistyy...