Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet vol.2

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Eetuha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
pahoittelut niille jotka saanu menkat kiusaks taas, tsemppiä uuteen kiertoon.

nyt aika pitkälti omanapailua eli vihdoin tyhjenin eilen illalla oli selaset supparit et itku pääsja pussi sun muut oli jumittun kohdunsuulle osittain ulkopuolel ni piti vetää pois, sit loput tuliki aikas nopeesti pois ja kivut lähti ku tavara poistu. nyt sit jälkivuotoa ja pitää hakee uudet antibiootit. kyl on huomattavast parempi olo nyt ku sai ne pois. elämä hymyilee ja olo terveempi taas ja rentoutuneempi :)

plussatuulia kaikille täällä :)
 
Vihdoin Gatusa, varmasti tässä tilanteessa helpottaa. Pääset kääntämään uuden sivun <3 mutta anna itsellesi lupa myös käsitellä asiaa jos siltä tuntuu :)

On. Kp 32, se yleisin kk alkamispäivä. Ei muita oireita kuin että rinnat on sika kipeet ja nippailee ja vihloo koko ajan ja kutiaa! -.- no saa nähdä kauan täti tällä kertaa antaa odotuttaa itseään. Olis eka clomikierto tämän jälkeen :) *toivo*
 
Hienoa Gatusa, että vihdoin tuli ulos kaikki! Tsemppiä jatkoon, pitää se sisällään sit mitä vaan ;)
 
kiitti mirmeli ja saiski87 juu vihdoin voi elää normielämää ja kunha saa tiedon onko ukossa vika ni saa sit lisätietoa tilanteest et uskaltaako yrittää viel lasta vai ei. mies haluu lapsen mut vähä itteä pelottaa et onko luvassa vaa keskenmenoi ja tuulimunia jatkossaki eli kipua ja henkist kärsimyst.
no tänää tuli aamiaiseks leivottuu esikoisen kans kisraa ja muru oli niin onnellinen ja ylpee ku hän ite leipo omat leipänsä.
 
huh viimeinkin gatusa! Nyt vaan tervehtymistä.On varmasti raskasta odottaa tuloksia,et missä vika.
Voimia vielä siihenkin!
 
Kyllä ne menkat sieltä nyt vaan tulee.. nyt jo juilii vatsa ja muut kivut huutelevat taustalla.. itse vuotoa ei vielä mutta sitä edeltävää "märkyyttä" huomattavissa.

Näköjään se pessimistikin pettyy. Hajosin automatkalla töistä kotiin. Ilmoitin miehelleni tekstarilla mitä odotettavissa kun tulen kotiin, miten se jaksaakin olla niin positiivinen? <3 Silti kuori korjaantui ennen kotioven avaamista. On oltava vahva, ainakin näyttää siltä. Alkaisi nyt se vuotokin vaan niin päästään meki virallisesti aloittamaan ne hoidot ihan oikeasti...
 
kiitos tsempistä marikki, toivottavasti sinulla tärppäis pian ja saisit sen pikkusen :)

mirmeli tuttu tunne tuo et hajoaa, kyllä sitä iteki tuli koettuu monta kertaa samat tunteet ja sit jos tärppäs ni kuten nyt viimeksikin sai pettyä ultrassa viimeistään. toivottavast teil tärppäis pian ja saisitte sen pienokaisen tai et hoidot auttas tärpin saamisessa. :)

täällä odotellaa että jälkivuoto loppuu ja jos viel jotai on sisäl kuten eilen ni et loputki tulis, eilen tuli iso hyytymä illalla ku oli eka supparei enemmänki taas ja sit loppu uudestaa ja nyt ei ol mitää taaskaa, vuotoki iha minimaalist eli saas nähä mitä odotettavis.
josko sitä tänää neulois äipän villatakkia et sais sen mahollisimman pian valmiiks ja lähetettyä suomeen, hän palelee jo sen verran omas kodissaa et paree tehä nopeest valmiiks ennen kunnon pakkasia.
 
Kiitos Gatusa.. Hassua miten rikki voi olla jonakin kuukautena ja joskus taas ei juurikaan mitään... pakko täältä kuopasta on taas ylös kavuttava vaikka taas tekisi mieli vain luovuttaa. No, lauantaina alkaa clomit.. pakko se on vaan uskoa että me emme sitten ilman apuja saa ainakaan esikoista. Toivon että edes sitten pienellä avustuksella..

Jaksamista sinulle nyt vielä jälkien kanssa. Toivon teille kaikkea hyvää ja että saisitte tekin vastauksia. :) ja kyllä, täällä on hirrrveän kylmää ja koleaa vaikka pakkanen pyörii vielä -1-2 asteessa. Hyi
 
Tsemppiä Mirmeli! Just lueskelin taas jostain lapsettomuus-nettisivulta miten rankkaa tämä on, ylämäkeä ja alamäkeä ja hitto soikoon oikeassa ovat. Joku päivä elämä rullaa vallan mainiosti, ei välttämättä edes muista asiaa ja sitten toinen päivä on niin hukassa ettei jaksa mitään. Harmi vaan kun tuo pääkoppa vaikuttaa ilmeisesti myös jonkin verran, ei pitäs stressata, pitäs yrittää ajatella positiivisesti.. Helpommin sanottu kuin tehty kun sitä tulee pettymyksiä toisensa jälkeen..
En nyt millään muista, oliko sulla Clomit jo aikaisemmin käytössä?

Gatusa, hyvä että pääset vihdoin taas uuteen alkuun, toivotaan että sun ei tarttis tätä enää kokea...

Täällä päätettiin ettei jäädä odottelemaan kutsua keskussairaalaan polille (kun meillä on miehen iän vuoksi tässä vain muutama vuosi aikaa enää yrittää) ja "hukata" siinä arvokasta aikaa vaan varattiin aika jatkotutkimuksiin yksityiselle. Soittelin kunnalliselle ja lupasivat lähettää sieltä mulle kaikki tutkimustulokset kotiin. Miehen simppatesti on tehty samaisella yksityisellä klinikalla joten ne tiedot siellä onkin valmiina. Kaikkihan oli ensimmäisissä tutkimuksissa ok, joten nyt varmaankin jatketaan mun hormonitasapainojen selvittämisellä. Olis ihan paras kun sen lääkäriajan jälkeen vois kävellä apteekkiin reseptin kanssa ja tuntea että tähän olis joku apu saatavissa. Meille kunnallisen puolen lääkäri sanoi että voi hyvinkin olla että pärjätään vaan jollakin hormonilisällä ja se oliskin hyvä, sillä mies on ihan henkeen ja vereen ivf-hoitoja vastaan... Joko se tulee luomusti, hormonilisien avulla tai sitten ei...

Tsemppiä kaikille ja yritetään pitää se lippu korkealla, kaikesta huolimatta"
 
hehel, samasta syystä meki mentiin yksityiselle eli haluttiin että homma etenee eikä esim. jouduta odottelee useampaa kuukautta ekaa kartoitusaikaa. ja nyt kun miettii, meitä tuskin olisi edes otettu mihinkään ensikäynnille silloin kesäkuussa, kun kaikkihan laskee yrityksen alkaneeksi viime vuoden lokakuun lopussa, kun mun menkat sit päätti alkaa kaiken raskauden, synnytyksen ja imetyksen jälkeen. no, niin kyllä nytkin mennään, kun ollaan vaan kotona yrittämässä luomusti (täysin turhaa sinänsä, vaikka oonhan mä jo kerran ihan luomusti raskautunutkin, mutta johan siihenkin meni neljä vuotta). mut nytpähän voi sit tammikuussa jo suoraan varata ajan ivf-hoidon aloitukseen, ei tarvii jonottaa tms. ja oisinhan mä päässyt varmaan jo joulukuussa, mut yritän olla taloudellinen ja järkevä ja miettiä asioita myös kelan kannalta. toivottavasti saatte mahdollisimman pian avun ja vauvan aluilleen!

Mirmeli, just eilen illalla treeneistä lähtiessä mietin, et oonkohan mä vähän masentunut. luin taas facesta lisää raskautumisuutisia ja kyllähän se satuttaa, vaikka tiedänki ettei ne oo syyllisiä tähän, mut ahdistaa kyl usein kun muut tuntuu raskautuvan niin helpolla ja me ollaan jo vuosi yritetty tätä tokaakin ja sitä ennen neljä vuotta ekaa. niin siis aloin aattelee masennuksen mahdollisuutta, kun oon itkeskellyt ihan hölmöille asioille mm. jolleki biisille joka tuli radiosta ja meni jotenkin näin "..sinä olet minun siskoni, en tahdo että kilpailumme jatkuu". en siis kilpaile siskoni kanssa, mutta herkistää, kun hän saa ihan pian esikoisensa ja mistä olen ihan aidosti iloinen, koska ei se hänellekään ollut helppoa. sit toisekseen oon ihan hirveän väsynyt eikä tietty auta, etten mene ajoissa nukkumaan. tyttöki on aika takiainen iltaisin, mutta siihen olen nyt jo niin tottunut ja illat menee häntä sylitellessä ja ihaillessa, jollen nyt sit treenaa. tsemppiä sullekin näääiiiiin paljon ja toivottavasti saatte clomeista avun!

Gatusa, on kyl niin mahtavaa, että sun kroppa alkaa palailla ennalleen! toivottavasti pääsette pian jatkamaan tutkimuksia ym.

on: pääkohdat kai tulikin noissa hehelille ja Mirmelille kommentoiduissa. nyt siis kp 6 ja menkat hiipumassa. tai no vuotoa ei enää juuri ole, mutta aikaisintaan huomenna voisi korkata kierron. mua ei jotenki natsaa vuodon aikana yrittää mitään. meillä ei nyt ole mitään kummempia menossa tänkään kierron eteen, en tikuta ovista, en laske vau:n laskureilla ovisajankohtaa enkä käytä mitään vippaskonsteja. mies joi mun verigreippi-greippimehun, joten jos nyt alitajuisesti sitä halusinkin tähän kiertoon, se on poissa. mulle toi mehu ei siis ole mikään vippaskonsti enää, vaan tykkään vetää vitskut sen kanssa :)
 
Kiitos hehei ja della tsempeistä! Niitä tosiaan tarvitaan.. Tänäänkin ollut todella todella vaikea päivä ja kaikki ikävät jutut masentaa. Facen uskalsin avata vasta äsken kun tiedän kaverin siskon synnyttäneen eilen, en halunnut lukea toisten onnesta :/

Clomeja ei ole ennen ollut käytössä ja nyt ei tiedä yhtään mitä odottaa.. ehkä tämä on näin vaikeaa senkin takia juuri kun nyt tietää että tarvitaan niitä hoitoja enemmän tai vähemmän. Tai voisihan sitä näinkin jatkaa mutta mun pää ei kestäisi tuota 4 vuoden odotusta.

Kuumeilin vauvaa jo pari vuotta ennen miestä ja nyt se on kestänyt yrityksen kanssa sen 4 vuotta.. heti kun sain miehenkin kasvamaan ajatukseen niin sitten ei mitään tapahdukkaan. mutta jotenkin olen tämän tiennyt ihan nuoresta saakka, ettei tule olemaan helppoa ja se on jotenkin kauhean "luonnollisena" mun ajatuksissa, ettei siis tullut raskautumisen vaikeus yllätyksenä.

Ja mitä tuohon masennukseen tulee niin mulla on sitä ongelmaa ollut aikaisemmin diagnoosin kera ja nyt on täälläkin tullut ahdistus tuntoja. yritän vain jatkaa eteenpäin siitä huolimatta. Mulla alkoi se silloin myös itkuisuutena ja väsymyksenä, että della seuraile olotilaasi ja ota ohjat ajoissa ja hae apua, se auttaa oikeasti kun saa jutella jonkun ulkopuolisen kanssa ja saa asioihin eri perspektiiviä.

Onko sulta hehei otettu mitään hormonikokeita vielä? Oliko niissä jotain? Toivottavasti saatte pian selvyyden ja selviätte hormooneilla ja mikä olisi parasta, ilman mitään! :) Mihin tämä miehesi ivf vastaisuus perustuu? Siis ihan ymmärrän asian kyseenalaistamisen, pitäisi itsekin asiaa miettiä jos siihen joutuisi ryhtymään mutta mielenkiinnosta vaan kysyin :)
 
Ne ekat verikokeet on otettu, niissä kai testattiin se prolaktiini, joka ok tasolla. Keltarauhas- yms. tasoja ei ole testattu. Mulla on aina (viime kiertoa lukuunottamatta) tiputellu ennen menkkoja joten se vois tarkoittaa ettei keltarauhanen toimi ihan niinkun pitäs...
Jännityksellä odotellaan mitä se lääkärikäynti selvityää, onnistuuko se testaaminen niin loppupäässä kiertoa (aika on varattu kp:lle 22/26), tiedä häntä...

Nyt Mirmeli häntä pystyyn! Ne pillerit on avuksi, kaikki on kotiinpäin. Jospa ne auttas pian ja plussa pärähtäs pian teille :)

Della, ehdottomasti kannattaa mennä juttelemaan jollekin jos alkaa masentaa. Kunnallisella puolella heti olivat tarjoamassa psykologin tai vastaavan palveluja jos siltä tuntuis, kannattaa käyttää ne hyväksi, tämä on kuitenkin tosi rankka juttu! Itsekin ajattelin mennä juttelemaan, kun on taipuvaisuutta masentua varsinkin talvisin (yhden kerran kun ollut loppuunpalanut, sen tunnistaa helpommin kun alkaa taas puskea samaa olotilaa) . Tämä kun on niin kokonaisvaltainen asia, pääkoppa kannattaa pitää yhtä hyvässä kunnossa kun nuo "viralliset" elimet :)
 
Niin ja miehen ivf-vastaisuudesta en tiedä enempää kun mitä on sanonut; tuntuu hänestä niin keinotekoiselta, halua että se olis luonnollinen asia. Yhden tuttavani mies ei suostu edes keskustelemaan esim. adoptiosta vaikka ovat kaikenlaisten hoitojen ja toimenpiteiden jälkeen edelleen lapsettomia kymmenen vuoden yrityksen jälkeen. Se lienee miehille joku syvempi miehinen asia tuo lapsien saaminen, tai saamattomuus....
 
No pidähän meidät ajantasalla sitten :) ja joo, mä nostan häntäni pystyyn. Pakko se on :) Kiitos tsempeistä <3

Onkohan miehillä tossa joku veri on vettä sakeampaa- juttu? Omani siitä yleensä höpisee, mutta ei ole kyllä koskaan sanonut etteikö noitakin vaihtoehtoja voisi tarvittaessa miettiä.. Ja joo ivf on kyllä jotenkin keinotekoista, tai onhan se! Mutta siinäkin on niin monta eri tapaa ajatella.. :) nyt tsempitetään teitäkin! koska teillä on se eka käynti?
 
Heipsan naiset!

Mä oon niin ylpee itestäni, kun kerran se lekuri totes et clomit ei oo toiminu nii mä lopetin SIIS OIKEESTI lopetin päivien laskemisen :) tyhmät ja pienet on ilonaiheet, mut yks kierto ilman ressiä :) mulla ei oo hajuakaan monesko kiertopäivä nyt on enkä aio ees kaivaa kalenteria esille!!

Tsemppiä kaikille ja toivottavasti kaikki onnistuu pääsemään toivottuun lopputulokseen mahdollisimman pian.

Nii ja hei jos teille lääkäri määrää Femareita nii 30 kpl maksaa sen jonku satasen ja sit korvaava lääke 100 kpl:n pakettina alle kakskymppii kelakorvauksen jälkeen !! aika järkky hinta ero !! meinasin pyörtyy apteekis.. onneks se mun lääkäri suostu puhelimes muuttaan sen reseptin!
 
Tervehdys pitkästä aikaa...

Yritin vähän aikaa keskittyä muihin asioihin kuin kuumeiluun, mutta kyllähän mä tänne palstalle oon vähän väliä eksynyt... En oo vaan saanut mitään kirjoitettua... Itellä on ollut fiilikset aika... No, ei hyvät. Hirmuisesti oon mielessäni kaikkia tsempannut, joten kerrottakoon se nyt vielä täälläkin: Kovasti voimia kestää pettymyksiä ja tsemppiä jaksaa eteenpäin!
:hug013
Mulla on taas clomit tällä kierrolla käytössä ja maanantaina pitäisi mennä lääkäriin kuulemaan miten ne tällä kertaa vaikuttaa. Jotenkin on nyt jo luovuttajafiilis vaikka ehkä me tällä kertaa voitaisiin saada jopa lupa edes yrittää... Taitaa siis täälläkin olla jonkinlaista masennusta. Ei kyllä ole mikään ihme, että lapsettomuus aiheuttaa masennusta yms. Mä yritän taas vähän aktivoitua ja tulla kommentoimaan lisää paremmalla ajalla. Jos sellaista joskus vaikka löytyisikin... Mä kai hukutan omaa suruani töihin, koska välillä tuntuu ettei mulla muuta elämää olekaan. Mutta kyllä se tästä taas... Toivossa on hyvä elää. :)

 
Liitys kerhoonne :(
Masista pukkaa...joo raskausuutisia satelee ympärillä
Yritys ahdistaayhtä hemmetin vuoristorataa koko elämä,pyörii yllättävän paljon tän jutun ympärillä
Mies/parisuhde taas mättää,joka saa aikaan eettisen/moraalisen kyssärin: onko meidän ees tarkoitus lisääntyä yhdessä???JOSPA VAAN LUOVUTTAIS
Oon niin väsynytkin,mietin nauraen että hullu olen,en jaksais ees hoitaa vauvaa.
Kaikki kaatuu päälle.
Noh,olinhan mä tänään muutaman tunnin iloinenkin kun kävin jutskaamassa mun opiskelumahdollisuuksista,ja oli niin mukava rouva tiskin takana.Olin aidosti iloinen ees muutaman tunnin.Kunnes taas kotona ukko pilaa kaiken.
Seksii harrastettu tasan ovis + päivänä ja sen jälk päivänä,sen koommin ei oo huvittanut,ja syytän pääosin tätä henkistä puolta,joka ei oo onnellinen ja tyytyväinen,eikä haluu miehen lähelle.YÖK suorastaan.
Toivon että pääsisin lekuriin saakka,haluisin kilpparikokeet kun tää väsy ja mulle outo masentuneisuus...ja samalla jos pystyis vinkata et voiso saada tähän hommaan jotain,tai sitten ehkä pitäis sinne gynelle ihan mennä jne.Kuten huomaatte,en mä pysty luovuttaa.Varmaan toivon ihmettä niin kauan kun menkat tulee (siis vaihdevuosiin saakka) ja samal pelottaa et jos ei enää,niin mitäs sitten...
ÄÄH!!
Yrittänyt pysyy pois täältä mut silti pitää tulla kattelemaan.
Mitään informoitavaa ei itse asian suhteen oo.
tai siis no dpo 10 huomenna,ja sen mukaan menkat alkaa 6-7pv kuluttua,mulla ollut toi onko se nyt luteaalivaihe,niin noin 16pv mittanen keskimäärin,kun oon tsekkaillu sitä.
 
sleepwalker uskon että on rankkaa ja tekis mieli luovuttaa monestiki, tuli sitä iteki sanottuu tuos miehelle et eipä tekis mieli enää ees yrittää ku aina käy näin. mut eteenpäin sano mummo lumessa :) toivottavast te saatte nyt luvan yrittää ja tulis se plussa vihdoinki mä niin toivon että saisit sen kauan kaipaamasi pikkuisen.

marikki jotenki tuo on kyl ku mun suusta jos katotaa viime päiviä, ainoo ilon aihe mul oli tyhjentyminen, sit oonki miettin jospa meidän ei olekaa tarkotus saada lasta yhessä jne kaikkee käyny mieles, tänääki saanu kuunnella kaikkee mahollista valitusta. toivottavast pääsisit kouluttautuu vaikka johonki jos vaik se piristäis ja saat vähä vaihtelua ja aktiviteettia elämään lisää. mitä testeihin tulee ni kannattaa pyytää kilpparitestit ainaki. mä kuitenki toivon että saisit sen plussan kuitenki ja kaikki menee hyvin :)

della juu eiköhä kokeet oota miestä kunha mies vaa saa mentyä kokeisii, kova paikka.

on: ei mitää uutta vuotoa ja ootan että loppuis jossai vaihees. istutinpa sipulia tänää ja näköjää kohta lisää perunoita ku itävät. ukko on taas hurmaava itsensä ja valitti et miks lounas ei ollu valmis ku hän tuli, no eipä ollu tiskiainetta ja kattila piti tiskata ettei jää bakteerei, paha laittaa ruokaa jos ei ol kattilaa. villatakin takakappale on melkei valmis, huomen teen loppuu ja alotan etukappaleen neulomisen. äipän ilme skypes oli kyl iha huippu ku näki miltä näyttää ja sit kysyin onko toiveita takin suhteen viel ni kauluksest tehää leveempi et saa nostettua ylös ja laitan napit, neulon takkiin taskut ja hihoihin pienet lumihiutaleet oman kaavan mukaa mikä hiukka monimutkanen ku malli on mun tekemäst origamista. sit pitää tehä myös vyölenkit ja vyö.
 
Mirmeli: aika on tasan kahden viikon päässä (aikaisemminkin olis saanu ajan mutta ollaan työreissuissa niin me ei päästä aikaisemmin). Sit vaan tuota(kin) odottelemaan..... ja mä olen niin kärsimätön ihminen luonnostaan, mutta yritetään ;)

Kiitos Saiski vinkistä :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top