Sleepwalker
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä aloitan nyt törkeästi heti omilla kuulumisilla: Takana on pitkä päivä, mutta hyvä sellainen. Me päästiin siirtoon! Ja kyytiin saatiin jopa sen parhaan mahdollisen luokituksen mukainen alkio. Tästähän se piinailu vasta alkaa, mutta juuri nyt me ollaan vaan häkeltyneen onnellisia tästä tilanteesta. Viime yönä ei juuri tullut nukuttua ja kännykkää tuli kytättyä vielä puoli tuntia ennen siirtoaikaa, mutta sitä pelättyä puhelua ei siis koskaan tullut. :) Näköjään se yksikin voi ihan oikeasti riittää... Nyt vaan pitäisi jaksaa kaksi viikkoa ennen testaamista. Täällä pitää testi tehdä ihan itse ja sitten ilmoitella omalle polille ja TAYSiin. Onneks mulla on vielä loppuviikko lomaa, niin saan ottaa ihan rennosti.
Mirmeli: Kiitos. Mä oon ymmärtänyt, että se tulppariski on samaa luokkaa kuin hormonaalista ehkäisyä käyttäessä tai raskauden aikana eli ei kovin ihmeellinen, mutta kai mun katsotaan kuuluvan johonkin riskiryhmään kun mun historia on mikä on ja sitten mulla on tätä painoa ja ongelmia korkean verenpaineen kanssa... Mites oot ite voinut?
Della: Kiitos. Jospa se nyt tosiaan olis meidän vuoro, kun kerran sen yhdenkin muniksen turvin selvittiin siirtoon asti. :)
Sunflower: Kiitos. Sinne ihan valtaisat plussatuulet ja tsemppiä piinailuun. Täällä pitää ite testata, mutta kyllä mä mieluummin menisin verikokeeseen niin sais selville sen mahdollisen hormonipitoisuudenkin... Me varmaan kerrotaan heti niille, jotka meidän hoidoistakin tietää. Oli lopputulos kumpi tahansa... Mä oon muuttunut tässä matkan varrella avoimemmaksi ja ainakin nyt tuntuu, että jos sitten käykin huonosti, niin mun on myös helpompi surra, kun läheiset tietää mistä on kyse.
Mirmeli: Kiitos. Mä oon ymmärtänyt, että se tulppariski on samaa luokkaa kuin hormonaalista ehkäisyä käyttäessä tai raskauden aikana eli ei kovin ihmeellinen, mutta kai mun katsotaan kuuluvan johonkin riskiryhmään kun mun historia on mikä on ja sitten mulla on tätä painoa ja ongelmia korkean verenpaineen kanssa... Mites oot ite voinut?
Della: Kiitos. Jospa se nyt tosiaan olis meidän vuoro, kun kerran sen yhdenkin muniksen turvin selvittiin siirtoon asti. :)
Sunflower: Kiitos. Sinne ihan valtaisat plussatuulet ja tsemppiä piinailuun. Täällä pitää ite testata, mutta kyllä mä mieluummin menisin verikokeeseen niin sais selville sen mahdollisen hormonipitoisuudenkin... Me varmaan kerrotaan heti niille, jotka meidän hoidoistakin tietää. Oli lopputulos kumpi tahansa... Mä oon muuttunut tässä matkan varrella avoimemmaksi ja ainakin nyt tuntuu, että jos sitten käykin huonosti, niin mun on myös helpompi surra, kun läheiset tietää mistä on kyse.