no niin, josko nyt ehtisin vähän kommentoimaan, kun isompi on viety päiväkotiin ja pienempi nukahti sillä reissulla vaunuihin :)
Ajna, olen samoilla linjoilla kuin edelliset, eli kuulostaa kamalalta tuo mitä olet joutunut kokemaan! varmasti ei ole helppoa miettiä lähtemisiä/jäämisiä, mutta teillä meno vaikuttaa jatkuvan samanlaisena, vaikka mies mitä lupaileekin.. ja tuo nyt on hirveää, että hän riehuu autonratissa ja ajelee holtittomasti sinä ja lapset kyydissä! se diagnoosi on varmasti helpotus ja onneksi siihen saa apua :)
mä jo innolla odotan sissin neuvola- ja ultrakuulumisia :) ja tietty jos doppleristakin kuuluu jotakin :)
heppura, kiva kuulla sinusta, mutta voi miten surullinen uutinen tuo koiran lopetus! ja miten hankalaa myös pienelle selittää, ettei koira enää palaa perheeseen :/ oon itsekin joutunut tekemään lopetuspäätöksen edellisen koiran kohdalla ja kyllä siinä särkyy sydän ja itku tuli. mun edellinen koira oli vanha ja ilmeisesti sillä oli nisäsyöpä, koepaloja ei otettu koskaan sen korkean iän vuoksi. koira meni päivässä huonoon kuntoon, aamulla jaksoi kävellä pitkän lenkin ja iltapäivällä oli niin voimaton, että makasi vain ja hengitti raskaasti. seuraavana päivänä mies vei sen kiireellisesti eläinlääkäriin ja siellä se sai lopetuspiikin.
heppura, tsemppiä jatkoon ja tutkimuksiin! hyvä, että kroppa alkaa palautua kkm jäljiltä!
Gatusa toivottavasti ehdit kuitenkin synnyttämään klinikalle/sairaalaan, kuulostaa tuo kotisynnytys aika hurjalta! toivottavasti pääset lääkäriin lauantaina :) piti muuten kysyä ihan uteliaisuudesta, että oliko sulla niissä verensokeriarvoissa jotakin erikoista? en muista oletko kirjoittanut..
Nine, täällä mä edelleen pyörin ja kuulumisiani kertoilen :) poika kasvaa hyvin ja ikää nyt 2,5kk. kaksi ihmistä jo sanonut, että olisi mun näköinen, mutta suurin osaa kommentoi edelleen pojan olevan ihan isänsä näköinen :)
Mirmeli, tänäänkö sulla on/oli se punktio? tsemppiä siihen ja pidän kyllä peukut ja varpaat pystyssä, että pääsette hoidoissa seuraavaan vaiheeseen!
Sleepwalkerille myös tsemppiä ja kohta on onneksi tammikuu! joulu saa onneksi ajatukset muualle ja sittenhän se tammikuu jo tulikin :)
Eetuhan kuulumisia odottelen täällä :) kerrohan sitten kun ehdit mm. miten käynnistettiin ym.
on: poika nukkuu edelleen rattaissa ja mulla on sitä ns. omaa aikaa :) illalla päättyy sitten koko paletin pyöritys yksin, kun mies palaa työmatkalta. toivottavasti hän on löytänyt pinkkukarkkeja, mitä tilasin tuliaisiksi :) ihan hyvin me on pärjätty näinkin ja olisin varmasti pystynyt koirankin hoitamaan jollakin ilveellä, mutta onneksi miehen veli on käynyt kahdesti päivässä lenkittämässä koiraa niin mun ei oo tarvinnu pukee ja pakata kahta pientä 2-3 krt päivässä ulkovaatteisiin ja ulos. kerran jouduin lenkittämään tänä aikana ja kyllä se onnistui, kun otin tuplarattaat mukaan. tyttö jaksoi kävellä puolet lenkistä ja sit istui rattaissa loppumatkan.
täällä vietellään vapaapäivää ja jos vaikka jaksais pitkästä aikaa siivoskella ja laittaa ruokaa.
pari viikkoa vielä ja ois eka kolmannes ohi.
