Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet vol.2

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Eetuha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ai niin ja kummassakin raskauspaossa syy oli kuulema se ettei kestänyt mun hormoonikiukkuja.Mikä mies!!!!
 
Meillä oli ihan kauheita riitoja kun käytin hormooneita :( ja mä taisin kyl olla ihan kamala
 
joo en minäkään väitä olevani mikään äiti amma,leppoisuuden perikuva.en.Yksinkertaisesti mulla on tää FIRMA pyöritettävänä eli perhe,ja koitan olla pomona tietoinen kaikista asioista pitää hommat käsissä jne,enkä todellakaan siedä sitä että jos äijä vaatii lapsilta jotain,muttei itse toimi niin,niin voin kertoa että en hiljaa ole ja katsele.Mutta tämä on nyt sitä mun kaikesta valittamista,joka oli syynä eiliseenKIN.Eli minussa on aina syy,vaikka syy mun käytökseen on siinä,että mua kuormitetaan ihan hiisisti perheen toimesta eikä mies helpota sitä.
Niin että en minä tiiä.
Mitään!!
 
Ajna ikävää, että mies käyttäytyy taas tuollai :/ siis on varmasti joo tilanne, että sullakin kiristää ja hormonit ei auta muttei tuollainen keskenkasvuinen vastuuttomuuskaan auta tilannetta sen paremmin. mieti nyt, kun tiedät, että tuollaisia häipymisiä tulee olemaan varmasti jatkossakin, että jaksatko ihan oikeasti tuollaista menoa. sulla on vastuu lapsista ja miehellä myös, jos siis meinaa arkea jakaa teidän kanssa. on toki totta, ettei hänen vastuu ei-hänen-lapsistaan ole samanlaista kuin sinun, mutta aikuinen ihminen ei voi vaan häipyä ja jättää huolehtimatta lapsista, oli ne hänen tai ei. mun on tietty helppo sanoa, kun en elä teidän elämää, mutta joskus täytyy miettiä, olisiko elämä kuitenkin helpompaa ilman aikuista lasta kiukuttelemassa muun lapsijoukon jatkeena.
 
toden totta della.

Olen mä hahmottanut sen jo aikaa sitten,ja sanonutkin ukolle,että se mikä hiertää tätä suhdetta ja mikä syö kaiken... on se,etten mä voi olla rauhallisin mielin ja luottaa et hänkin toimii oikein tilanteessa ku tilanteessa,eli epäluottamus.
Sit hän kitisee siitä,syyttää minua!!!! että ei tästä tuu mitään kun minä en luota häneen- jälleen kerran jättää huomiotta sen,miksi näin on.

Kyllä tää on niin paksu suo,että tämän kun pääsis jonkun ammattilaisen kanssa purkamaan auki,niin voisin olla älyttömän hämmästynyt.Nythän pystyn vaan pieniä palasia katsomaan,koska joo,tää on mun elämää
 
Voi hitsi Ajna, kyllä on pyllystä. Nyt kun löytyisi se paras ratkaisu kaikkien kannalta. Sun on se päätös tehtävä mutta tukijoita meitä on täällä enemmänkin.

Mä olen oikea riivinrauta ja saan kilareita jatkuvasti. Pakko antaa pojot miehelle joka hiljas kestää, poistuu ehkä paikalta tai rauhottaa jos meinaa palaa päreet koirien kanssa. Ja sit ku mä menen parku kurkussa pyytämään anteeksi ni hän sanoo että ymmärtää kyllä, ne on vaan ne hormonit.. eilen ehkä tajusi oirehtimisen laadunki ku istuin/makasin puoli tuntia wcn lattialla yrittäen oksentaa.. on tä hurjaa.

Mennää sit omaan napaan suoraan: tänää oli nollaultra vol2 ja nyt asiat vihdoin etenee! Tänää alotan Puregonin ja saan puolittaa tän kaameen sumutteen annoksen puoleen. Ensi viikolla parit verikokeet ja ultrat. Hui...

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
jaksamista ajna miehen kans, se sit osaa olla hankala taas.

tsemppiä mirmeli ultraan ja plussatuulia, inshaAllah kaikki menee hyvin tällä kertaa :)

on: 33+0 menossa, vauvanvaatteita pesty kun sain paketit eilen (ja extrana isoja rakeita päähän, kastuin kaatosateessa läpimäräks ja jouduin sietää ukkosenki ulkona ja mulla valmiiks flunssa). nyt on koot 56-68 pesty ja laitettu, sairaalaa varten kaikki on käytännös valmiina alhamdulillah. ylihuomenna lääkärikäynti ja saapi nähä mitä tuo sanoo. meillä eilen meni netti taas ku modeemi lakkas toimimasta, tänää ukko kävi liikkeessä hoidattaas modeemin kuntoon.
 
jaksamista ajna miehen kans, se sit osaa olla hankala taas.

tsemppiä mirmeli ultraan ja plussatuulia, inshaAllah kaikki menee hyvin tällä kertaa :)

on: 33+0 menossa, vauvanvaatteita pesty kun sain paketit eilen (ja extrana isoja rakeita päähän, kastuin kaatosateessa läpimäräks ja jouduin sietää ukkosenki ulkona ja mulla valmiiks flunssa). nyt on koot 56-68 pesty ja laitettu, sairaalaa varten kaikki on käytännös valmiina alhamdulillah. ylihuomenna lääkärikäynti ja saapi nähä mitä tuo sanoo. meillä eilen meni netti taas ku modeemi lakkas toimimasta, tänää ukko kävi liikkeessä hoidattaas modeemin kuntoon.
 
Gatusa: paketti on sut jo saavuttanut? Toivottavasti kaikki oli mieleistä mitä siellä oli ?! ja nyt voi vauva tulla (ei ihan vielä) mutta on hänelle vaatteita kasapäin?!
 
eetuha juu sain paketin minkä te ihanat kasasitte mulle. iha haltioissani hypistelin niitä ja tänää pesin. nyt on pikuselle vaatetta ja muuta tarpeellista ja ihanaa. kiitos teille kaikille tuhannesti. <3
 
huomasin eetuha, tuli jättiyllärinä kuinka moni osallistu tuoho pakettiin. oikeest aloin itkee ku luin meiliä ku en osannu kuvitellakaa että noin moni on osallistunu.

sissi onnea rv 8+0 poksumisesta. :)
 
Heips... Mä yritän täällä taas koota ajatuksiani... Huominen pelottaa...

Della: On toi aikamoista kahden pienen kanssa... :) Hienoa, että saat myös ihan omaa aikaa.

Ajna: Hurjasti voimia. :hug013Vähän liikaa taakkaa sulle kasataan. Joskus on helpompaa olla itsenäinen kuin epävarmassa suhteessa, mutta selväähän se, ettei asiat ole niin mustavalkoisia... Mä oon itse joskus ollut sellainen pakenija, mutta mä tajusin, että mä en ikinä saa hyvää parisuhdetta, jos mä aina pakenen, kun ahdistaa. Kaikkea ei pidä tietenkään sietää, mutta mä itse tajusin olleeni typerä... Toivottavasti löydät itsellesi ja lapsillesi sen parhaan vaihtoehdon. :Heartred

Eetuha: Mites siellä äippäpolilla?

Mirmeli: Hieno juttu, että asiat etenee. :Heartred Mä niin pidän peukkuja, että sun munikset olis yhteistyökykyisemmät kuin mun... Ihana mies sulla. Munkin mies aika hyvin osaa tukea, mutta jos mä oikein sekoan, niin kyllä se mieluummin pakenee siitä tilanteesta... Mutta kyllä mä ymmärrän sitä. Noi sun reaktiot lääkkeisiin kuulostaa kyllä hurjilta. Toivottavasti nyt alkais vähän helpottaa, mutta taitaa tossa puregonissakin olla omat haittansa... No, missä ei olis.

Gatusa: Hienoa, että siellä alkaa olla asiat olla valmiina pikkuista varten. Vielä vähän aikaa, kun neiti vaan malttaisi pysytellä masussa. :Heartred

Sissi: Onnea viikkojen kertymisestä. :)

Tsemppiä myös kaikille muille! :Heartred

ON: Huomenna pitäisi taas raahautua polille. Alkais jo riittää tämä neulatyynynä oleminen, mutta kyllä tämän kestää... Oon sentään päässyt aika helpolla. Vähän väsymystä, kipuilua ja haaleita mustelmia mahassa. Ei mitään kovin rajua... Nyt vaan pelottaa lähinnä se, että mitä huomenna selviää. Vaikka se mahdollinen punktio pelottaa, niin enemmän hirvittää se ajatus, että en sinne pääse ollenkaan...
 
Jänniä aikoja täällä monella sleepillä ja mirmelillä hoidot,Gatusa ja Eetuha synnyttelee pian,sissi ihanasti alkumetreillä,dellan vauva kasvaa kohisten ja vaikka ja mitä!!
Kyllä me jännitettiin mitä Gatusa tykkää paketista :)

Hmm kirjoitinkohan jo että mun luona kävitänää perhetyöntekijä.tänne pitikin tulla mutta soittivat sit että työntekijä vaihtuu.no tuumin et ei tarvihe tulla kun en oo siinä kunnossa et jaksaisin mennä sellaseen nepsyperhe ryhmään.Sit se siin kuunteli ku itkuu nieleskelin ja sanoi et jospa sinne tultas kumminkii juttelee mun kanssa.Kyllähän mä suostuin,aika luxusta että mun luokse tulee joku,kun mun luona ei käy edes mun kaverit :p
Siinä me puhuttii liki 2 tuntii.Juotii kahvii ja minä itkin.Mun 17v poitsu ulkoilutti pienintä sen aikana,jumalan kiitos hän teki sen,ja muuten nauttikin siitä,hassua.Ihmetteli itsekkin.Mutta olo helpottuo,ainoo vaan että tt tykkäs että oon jo pahasti matkalla masikseen.Sanoin että no on mulla hyvikin päiviä,että jaksan jne,niin sanoi mulle näin että niin,niitä hyviä päiviä tulee väliin,kunnes niitä ei enää tule.Eli on tartuttava jotenkin asiaan nyt....
Hormoonit loppui mutten myöskään ala mitään masislääkkeitä popsia.Niimpä päätin aloittaa pakkoliikunnan ja kävellä päikkymatkat senkin uhalla että toienn jalka on ollut niin huonona viime ajat,että tuo matka 500m aiheuttaa siihen pahimmillaan monen tunnin säryn,mutta mielelleni se on hyväksi.Meillä menee edes tkas matkaan puoli tuntii...eikä suinkaan johdu pienimmästä..Mutta juu,ite se on ittiää perseelle potkittava,niinku ennenkin.Anteeksi nyt maailma,että annoin itselleni luvan retkahtaa ja surra ja kieriä huonoissa fiilareissa,pistän itteni kuosiin mahd.pian o_O
Ei mun pitäis masentuu,en mä oo sellanen.
Se täti vaan ei ymmärtänyt ettei se oo oikeesti vakavaa jos minä sanon että haluisin van lakata olemasta täällä.
En minä kuolemista tarkoita mutta maanpäällinen elämä on vaan niin...huokaus.Raskasta.
Mut huomenna en sure enää.
Iloitsen hormoonivapaasta kropastani :cool:
 
Sleepwalker: sain lähetteen äippäpolille mutta muuta en vielä tiedä.
 
Ajna: hienoa että sait keskusteluseuraa ♡ uskon että ulkoilu auttaa kokoamaan ajatuksia, mulla ainakin helpottaa. Eikä tarvitse mitään hikilenkkiä puskea kun ihan omaa vauhtia edetä. Voi hyvinkin olla ettänolet masentunut, elämässäsi on ollut hurjasti käänteitä viimeisen vuoden aikana ja pienemmistäkin kolauksista saa mustelmia.
Ehkä nyt on aika sinulle itselle ja kuten sanoit tarttua asiaan nyt! Itse olen selvinnyt masennuksesta pelkällä keskusteluhoidolla joka auttoi suunnattomasti ja auttavat vielä vuosien jälkeenkin. Haleja ♡

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Kiitos Mirmeli.ihan keskusteluapua haluisinkin.vasta muistin että kävinhän mä v.09:kin varmaan 10 krt keskuteluilla.kyllä ne auttaa jos jututtaja osaa vetää oikeista naruista.

Ajna By Mobile
 
hyvä että sait keskusteltua eilen. tuo liikunta on kyl hyvä idea koska se oikeestiki auttaa myös mielialaan, vaikka menis aikaa ni parempi pitää itestään huolta fyysisestikin ni voi yleensä paremmin myös henkisesti. se 4 seinän sisällä olo ei ol hyväks (juu ite oon paraski sanomaa, no sentää kävelen pihalla silloin tällöin).
juu ja paketista olen superonnellinen ja kiitollinen.

täällä jännitetää huomista lääkäriä mitä hän tuumaa et onko mille viikoille asti mahikset päästä, supparei ei ol ollu nyt hirveest mut paikat on kypsyn, kaulaa ei tunnu juuri ollenkaa, ja on avautun lisää vähäsen.
 
Aamuinen reissu auttoi hetken.Sitten taas alkaa kasaantua kaikkea...hermostun,en jaksa,epätoivo alkaa hiipiä päälle,väsyn,sydän hakkaa.Jaksaisin kotihommia kyllä,mutta EN ajattelua.
Poikani 17v sanoi mulle eilen,että silloin kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle,laita itsesi autopilotille :D Ihana idea.Kun voisikin.Ehkä mä alan nyt miettii miten se onnistuisi.Ehkäpä häneltä,aspergerilta,se tunteettomuus ja ajattelun blokkaus,onnistuukin.
 
Takaisin
Top