Kiitos ihanat, että ootte olemassa vaikka mä en taaskaan oo ehtinyt olemaan kovin aktiivinen täällä. :) Kiitos kaikista kauniista kannustavista sanoistanne!
Mirmeli: Toivottavasti vielä plussaisit tästä kierrosta ja välttyisitte IVF:ltä.
Vaikka kyllä mulle vertaistuki kelpais... Onhan täällä vuosien saatossa IVF:llä moni onnistunut, mutta jokunen taas ei... Ei voi kun mennä päivän kerrallaan ja toivoa parasta. Mä en usko, että oon tässä kierrossa ehtinyt ovuloida ja nythän söin teroja, että vuoto alkais eli tää kierto on kyllä kohta ohi. Seuraava kierto jää minikierroksi eli en siinäkään kyllä edes kuvittele ehtiväni ovuloida ja sitten alkaakin jo pistokset jne. Mä oon vasta vilkaissut sitä paperinippua mikä saatiin nyt polilta mukaan, mutta lääkäri jo sanoi meille, että mun miehen täytyy varautua olemaan myös koko päivä siellä sairaalalla. Mä en usko, että sekään saa sinne itse punktioon tulla mukaan, mutta luulen/toivon olevani itse sen verran taju kankaalla, etten edes tajua kuka siellä huoneessa on läsnä...
Marikki: Ihan mielellämme luemme täällä sun kuulumisiasi vaikka "et olisikaan täällä".
Mä tiedän, että tästä ei varmaan ole kamalasti apua, mutta tuon laihduttamisen suhteen pitää jokaisen vaan löytää se oma keino. Ravinto on kuitenkin tärkeämmässä roolissa, joten vaikka liikkuminen ei hirveästi innostaisi, niin silti voi onnistua laihtumaan. Mulla itellä tää viikko on mennyt ihan penkin alle ja varmaan jonkin verran painoa tulee takaisin, mutta tärkeintä onkin se, että ryhdistäytyy eikä vaan luovuta kokonaan... Tosin saa nähdä kuinka mun todellisuudessa käy. Onneks mulla on sellaiset taustajoukot, että huutia tulee, jos repsahdan pahasti.
frankie: Tsemppiä uuteen kiertoon. Kiva, että selvisit aukiolotutkimuksesta helpolla. Mulla se oli melkoisen kivulias ja toisen munatorven osalta jäi tulos hieman epäselväksi, mutta toisen osalta lääkäri oli täysin varma, että se on auki. Luultavasti myös toinen on, mutta ihan 100 %:n varma ei lääkäri uskaltanut olla. Mä taidan noiden PMS-oireiden kanssa päästä aika helpolla. Mä taidan lähinnä olla hieman itkuisempi. Nyt vaan oo jo niin pitkään käyttänyt erilaisia lääkityksiä, että aina en ole varma johtuuko olot lääkkeistä vai onko ne omia.
Mä oon ymmärtänyt, että ei noista kuukautisvaivoista voi oikein päätellä mitään. Siis hedelmällisyyden suhteen. Kaikkihan ei saa oviksestakaan minkäänlaisia tuntemuksia ja silti ovat raskautuneet. Toivottavasti luget auttaa ja plussaat.
heppura: Tsemppiä. Toivottavasti aika menis nopeaan, että pääsisit sinne ar-ultraan katsomaan pikkuista.
Myy: Tsemppiä uuteen kiertoon.
sateenkaari: Kovin monella noi keskenmenot tuntuu jäävän selittämättömiksi. Toivottavasti teitä vielä onnistaa. Tsemppiä ja iso voimahali.
Sissi: Hirmuiset plussatuulet sinne.
Toivottavasti kilppariarvot olis nyt kohdillaan.
Gatusa: Jaksamista sinne.
Voi, kun ehtisit välillä lepäilläkin eikä sun tarvitsis enempiä stressata kaikenlaisesta...
Eetuha: Komeat viikot alkaa sulla jo olla kasassa.
Ei oo enää pitkä aika, että sulla on pieni nyytti sylissä.
hattarainen: Saa täällä taustaillakin. En mäkään aina ehdi kovin aktiivisesti täällä kommentoida. Tsemppiä sinne.
Mä en muista, että olisin saanut clomeista juurikaan mitään sivuvaikutuksia. Vuotoon ne jonkin verran vaikutti. Toivottavasti teillä nyt tärppäis niin et joutuisi niitä kuitenkaan aloittamaan. Noiden lääkkeiden kanssa on tosiaan hyvä seurata tilannetta. Ne kun ei välttämättä edes auta... Tai siis mullakin munikset kyllä reagoi toivotusti, mutta kohdun limakalvo oheni liikaa.
Sannuinen: Sinne kovasti tsemppiä ja tärppionnea.
Myyh: Jaksamista olojen kanssa. Mä komppaan Mirmeliä täysin. Tärkeintä on sun ja pikkuisen vointi.
Hupsista, kun tulikin taas paljon tekstiä, mutta minkäs teet, kun on paljon asiaa.
ON: Eka satsi teroja syöty. Nyt vaan odotellaan tätiä. Niin kuin tuonne Miermelille jo kerroinkin, niin en usko, että tässä kierrossa olisin ehtinyt ovuloida ennen terojen aloittamista ja nehän saattaa sotkea mahdollisen oviksen eli meidän osalta luomuplussa taitaa olla jo täysin mahdoton. Ensi kierto tulee olemaan vaan noin viikon mittainen, koska aloitan terot taas aika pian. Ja sitten sen pistämisen...
Ensi viikolla pitää meidän molempien käydä verikokeissa ja varmaan pitää käydä apteekissakin tilaamassa lääkkeet. Niihin kyllä uppoaa melkoinen summa, mutta jos tällä kaikella onnistutaan, niin se on kuitenkin vaan rahaa... Mun pitäis myös jaksaa tsempata tän painoni kanssa... Melkein tekis nyt vaan pysyä peiton alla ja syödä.
Osaisko joku kertoa mistä se liikunnan riemu löytyis?
Treenin/lenkin jälkeen on kyllä hyvä fiilis, mutta ainakin vielä mun pitää aina pakottaa itseni liikkeelle.