Kävin nyt sitten hampaat irvessä kuukausipunnitukseni. Köh. +1kg
Kyllähän sen nyt arvasi. Sen ensimmäisen "ei ole ikinä nälkä" -aallon jälkeen, jonka siivillä tännekin tulin, on vähitellen hiipinyt takaisin vanha tapa ylensyödä. Liittyiskö jotenkin myös imetykseen.
En tiedä, takaisin suunnittelupöydän ääreen, ei tässä nyt oikeasti ole varsinaisesti lihottukaan, mutta tavallisessa 2 kilon vaihteluvälissä olen taas ylärajalla. Tietysti on selvää, että kuukaudessa pitäisi tulla 80% hyvän ateriarytmin päiviä, jotta tämä voisi onnistua ilman ponnisteluja, omalla painollaan. Nyt onnistuu ehkä 10 %.
Teidän muiden taisteluja seurattuani tajuan, kuinka helpolla päästän itseni. Minä en vastusta mitään mielitekoja, mutta makeat syön jälkiruuaksi (niitä en edes kovin usein nauti, paitsi tummaa suklaata kahvin kanssa). Esim. jos tekee mieli nakkeja, pizzaa tai hampurilaista, laitan ostoslistaan ja pidämme pizza/grillaus/hampurilaispäivän. Määristä vain pititäisi yrittää pitää paremmin kiinni. Kuten sanoin, ateriakoot ovat karanneet taas käsistä, kylläisyys melko lailla hukassa.
En missään tapauksessa luovuta, mutta tarkoituksena on nyt seuraavaksi pian yrittää raskautta, niin jättäydyn täältä taka-alalle. Painonhallinta nyt sinänsä on kaikkialla läsnä, ei raskaus siihen vaikuta, päinvastoin, mutta jotenkin tuntuu silti, ettei siltä pohjalta juttelu oikein sovi tähän aiheeseen. Varmaan löytyy joku "raskausajan painonhallinta", jahka (jos) siellä ollaan.
Jonkinlaista pientä paastoa suunnittelen tähän väliin, ihan lähinnä nähdäkseni, olisiko siitä kokonaisvointiin mitään iloa, en niinkään laihtuakseni. Syömättömyyden takia menetetyt kilot tulevat kokemukseni mukaan takaisin. Olen viimeksi paastonnut n. 7 vuotta sitten, ja silloin se tuntui todella hyvältä. Suunnittelin jopa vuosittaista paastoa, mutta elämäntilanne ei ole ollut sen jälkeen sopiva. Täydellinen ei nytkään, mutta tämän parempaa ei ole tarjolla pariin tulevaan vuoteen, joten nyt tai ei koskaan.
Toivotan kevyttä ja pirteää tulevaa syksyä kaikille!