Painonpudotusryhmä

Ihan siis puhtaasta mielenkiinnosta kävin vaakalla ennen reissuun lähtöä ja tänään aamulla, kun kotiuduttiin keskiyöllä 😄

@Sointu-Helmiina lla oli taas hyvää juttua, pääkopan kanssa todellakin kannattaa tehdä töitä ❤️ täällä on pääkoppaa koulutettu mutta ei läheskään valmista. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
 
Hyvä @SuperTaateli ! Oliko kiva ja rentouttava lomareissu muutenkin? ☺️

Pitäsköhän itekin reissata johonkin että saisi grammoja alaspäin 🤣 Täällä jumitaan, vaikka sovellukseen kirjaamieni mukaan pitäisi olla homma kunnossa.. Nyt on kyllä kaks päivää tultu sieltä kahdenkilon heilahtelusta alaspäin, että pidetään peukkuja josko huomenna näkyis uusi alin lukema 😅

Liikkumisesta tuli eilen taas todistettua oiva esimerkki. Olin aivan pää ja keho jumissa koko aamun. Lihaksia aavistuksen särki maanantain jumppa, ja ajatus oli aikaisesta herätyksestä tahmea. Iltapäivästä totesin, että kävelylle on lähdettävä vaikka väkisin, että mennään nyt edes isontien varteen katselemaan autoja ja takaisin (kilsa suuntaan, eli 2 km körryttely). Pelailin pokemonia mennessä, ja matkaan kului vartti, eli ihan raahustusta mentiin. No siellä risteyksessä hetken seistiin, ajattelin että mennään vähän matkaa piennarta ja käydään seuraavassa risteyksessä heittämässä ympäri. Päästiin sinne, niin se hiekkatie olikin kivan varjoisa ja kroppakin jo auennut, niin käveltiin vielä eteenpäin katsomaan, pääsisikö uimarannalle kastamaan omat ja taaperon varpaat (ei päässyt, oli levää 😒). Sieltä käännyttiin sitten vasta takasin. Kahden kilometrin suunniteltu pakkoulkoilu venyi siis ihan kivaksi kuuden kilsan kärryttelyksi 😊 Vauhti ei päätä huimannut lopussakaan, mutta vähän joutuisammaksi askel muuttui matkan edetessä. Ja kaksi pokemonin munaa kuoriutui, kun toinen poksahti alkumatkasta ja toinen 5 km täyttyi kotimatkalla 🤣🤣🤣
 
Mulla vähän uupumus iski tässä kun loma alkoi, niin en oikein päässyt/jaksanut tehdä mitään, mutta positiivista on, että paino ei ole noussut.
Ajattelin, että alan vaan käymään salilla ja syön ohjeiden mukaan. Sillä sitä on ennenkin lähtenyt, toki pitää vaan muistaa tehdä kivojakin asioita. Joskus sali on kivaa, joskus spinning on kivaa. Joskus pelkkä kävely maistuu. Sen mukaan meen. Luulen, että tää kilpirauhasen vajaatoiminta väsyttää vähän, vielä pitää katsoa onko arvot hyvät ja pysyykö se 1-2kk sit aloitetulla lääkkeellä kuosissa.
Painoa on 20-25kg liikaa. Yritin sitä tiputtaa jo aikaa sitten.
Leipä on mun kryptoniitti ja juusto. Rakasta niitä, mutta mun kroppa ei. Jonkun tutkimuksen mukaan kaurapuuro on terveellistä. Se on ihan hyvää raejuuston kanssa…
Grääh😅 Kyllä tämä tästä. Yks asia kerrallaan. Tai vaikka 100g kerrallaan, how ever.
 
@litranmitta noo lomareissu on vähän väärä kuvaus , varsinkin tuo LOMA: 13 päivästä 9 olin lapsenlikkana eli kokoonpano oli 1 aikuinen ja 6 lasta + pupu 😅😂 onneksi veljeni 4vee oli pääosin mummolassaan niin oli vain 5 lasta (ikähaarukka 0 - 11 v ) huollettavana 😂 mutta ne 4 muuta päivää oli suht ok, varsinkin kaks viimeistä ennen kotiinlähtöä kun lastenvahtikeikka oli ohi ja menin omien muksujeni kanssa isälleni yöksi 😃🤌 paino tippui tosiaan vielä 600g nyt tälle aamua että ihan hyvä saldo loppujen lopuksi 😃 toki paino junnasi selkeesti lähestyvien menkkojenkin takia ja nyt kun alkoivat (toissapäivänä) niin kroppa löysää vähän turvotuksesta!

Ja tänään, huoh.!! Tykkään hulluna kiistä suolatuista maissi/riisikakuista (mitä lie) , vähän kalliimpia mutta NAM !! Niin mitä, TOUKKA siellä pussissa!! 😬😬😬 se vähäinenkin ruokahalu meni ja yrjöttää ajatuskin , mitä nyt syön sitten välipalana , yhtä kevyttä suolaista ja maistuvaa?? 🙄
 
Haha, no joo ei se ihan täysin lötköttelyloma oo ainakaan ollut 🤣 aktiiviloma ennemmin! 😄💪

Mites joku muu näkkäri tai hapankorppu? Mä tykkään hulluna semmoisista proteiininäkkäreistä (on pitkän näkkärin mallisia sekä pienen keksin kokoisina). Näkkärit maistuu vähän kurpitsansiemenille tms, ja niitä "keksejä" on näkkärimaun lisäksi erilaisia maustettuja, olikohan ainakin juusto ja pizza. Saattaa löytyä vähän mistä vaan, esim gluteenittomien hyllystä, näkkärihyllystä tai keksihyllystä, kaupasta riippuen 😄 Oon kokenut että niillä saa nopeammin täyttävämmän tunteen, ei tuu kerralla vedettyä koko pakettia 🙈 normaalisti rouskuvat asiat, on ne sitten näkkäriä tai sipsejä tai miniporkkanoita, saa mut fiilistelemään liikaa, on vaikeempi hallita montako ottaa ja muiden paitsi porkkanoiden kohdalla olis syytä osata hillitä itseään 😝
 
Liityn nyt viimein mukaan. Olen ollut jännitys/asuntoressissä kolmisen päivää ja en ole kyennyt paljoa syömään saati nukkumaan. Viimeyönä onneksi sain hyvin nukuttua vihdoinkin. Mutta paino tippuu ja ajattelin ainakin yrittää nyt saada sitä alemmas lisää. 😂
 
Jes, jumi purkautunut! Tänä aamuna -400 grammaa edelliseen alimpaan (ja samalla -400 eiliseen). Jatkuisipa tasaisemmin edes hetken aikaa taas, ärsyttäviä noi jumit kun horjuttavat uskoa prosessiin 🙈 ehkä pitäisi ottaa ne mitat, kun nekin kertovat etenemisestä, eivätkä samalla tavalla jojoile edes takas vuorokaudessa. Paitsi vyötärö, kun suolisto reagoi ruoka-aineisiin ja välillä pelkkään stressinmäärään kehittämällä ilmakuplia 😅😅 mutta aika hyvin tunnistan, milloin olo on kuplaton ja milloin pömpöttää. Voi valita mittausajankohdan sen mukaan.
 
litranmitta sanoi:
Haha, no joo ei se ihan täysin lötköttelyloma oo ainakaan ollut 🤣 aktiiviloma ennemmin! 😄💪

Mites joku muu näkkäri tai hapankorppu? Mä tykkään hulluna semmoisista proteiininäkkäreistä (on pitkän näkkärin mallisia sekä pienen keksin kokoisina). Näkkärit maistuu vähän kurpitsansiemenille tms, ja niitä "keksejä" on näkkärimaun lisäksi erilaisia maustettuja, olikohan ainakin juusto ja pizza. Saattaa löytyä vähän mistä vaan, esim gluteenittomien hyllystä, näkkärihyllystä tai keksihyllystä, kaupasta riippuen 😄 Oon kokenut että niillä saa nopeammin täyttävämmän tunteen, ei tuu kerralla vedettyä koko pakettia 🙈 normaalisti rouskuvat asiat, on ne sitten näkkäriä tai sipsejä tai miniporkkanoita, saa mut fiilistelemään liikaa, on vaikeempi hallita montako ottaa ja muiden paitsi porkkanoiden kohdalla olis syytä osata hillitä itseään 😝
Click to expand...

Joo näkkäri onkin hyvä! 😃🤌 ja onnea uudesta lukemasta ! Ite kans mietin että kai se kannattais ottaa me mitat, kokemusta on että välillä se on hyvä kannustin kun paino junnaa 😬

Tervetuloa takaisin @Pingviiniemo !😁
 
Tänä aamuna myös -600 😊 Nyt illallisen söin grammoja ja kaloreita laskematta lihaa, hapankaalia ja ronski lusikallinen chiligrillisalaattia. Huomennakaan en todennäköisesti merkkaa kuin aamupalan ja mahdollisen iltapalan, sillä päivällä ollaan menossa talkoohommiin kesätapahtumaan ja sen jälkeen mummolaan, enkä tiedä mitä tuun syömään 😄 tekee toisinaan hyvää, kun tulee väliin näitä rennompia päiviä, milloin ei kuljeta jokaista suupalaa keittiövaa'an kautta. Yleensä pidän sen yhden päivän viikossa kokonaan kirjaamatta, tai sit näin että kirjaa osan päivää ja osan jättää tarkoituksella kirjaamatta, ja koittaa syödä kehoa kuunnellen. Ensimmäisellä pudotuskerralla meinasi jossain välissä ruokapäiväkirjailu mennä väärään suuntaan, kun huomasin, että selkeästi ahdisti jos en jotain ateriaa voinut tarkasti grammalleen kirjata, ja saada tietää kaloreita ja makrojakaumaa. Toki sen ahdistuksen ja haitallisen ajatusmallin silloin havaittuani aloin ottamaan tietoisesti näitä "vapaapäiviä" mukaan, jolloin pidän omaa ruokavaliotyyliä yllä, mutta ilman kirjaamista.

Vaakaan itseäni sit taas ensi viikolla. Kohta on eka kymppi tultu sieltä huhtikuun korkeasta aloituslukemasta, enää kilo siihen 😊 Siinä olisi hyvä tavoite heinäkuun loppuun, ylittää se kympin raja. Jos ei tule uutta jumia niin sen pitäisi toteutua helposti.
 
Yhtäkkiä oli humahtanu paino -1,3kg alle viikossa. Varmaan jotain nesteitä? Tuli tosi hyvä mieli! Alan manifestoimaan tätä hyvää oloa :) Mä vaihdoin aamuleivät puuroon ja raejuustoon. Pienin muutoksin… 😎
Proteiininäkkäriä vois ostaa, joskus kokeilin, oli ihan hyvää!
 
Heippa,

Liityn joukkoon. Täällä pitäisi saada laihdutettua sellaiset -15kg ainakin, raskauden ja sairastumisien jälkeen paino jäi ja siitä haluaisin nyt eroon, pituuteeni nähden on 10kg ylipainoa.
Taustoiksi se, että mulla ei aineenvaihdunta toimi (lääkkeet ja univelka), mutta fysiologisesti minut on todettu kuitenkin "terveeksi", jos autoimmuunisairautta ei lasketa. Itse sairaus nostaa turvotuksen kautta painoa useita kiloja/vrk, lähinnä nestettä. Inhoan kuitenkin itseäni näin "lihavana" ja haluaisin päästä takaisin mittoihin ennen raskautta.
Taustalla myös äärimmäisen stressaavat vuodet lapsen yövalvomisten ja sairauksien myötä. Olin ennen lasta kovasti treenaava, pyöräilin ja juoksin. Vhh olin aiemmin saanut pudotettua nopeastikin painoa, mutta enää ei tunnu toimivan, sillä keho menee ilmeisesti säästön puolelle ja nostaa jopa painoa, korkean kortisolitason/stressitilan takia. Jotain järkevää pitäisi yrittää kehitellä tähän tueksi, voimat ihan nolla liikkumisen suhteen, olen jäänyt melko passiiviseksi. Syömishäiriötä olen aiemmin sairastanut nuorempana ja kärsittiin lapsettomuudesta ennen ensimmäistä rakkauttani.

Tulin siis tänne hakemaan vertaistukea, jos onnistuisin joskus edes.. 😊
 
zarar_ sanoi:
Heippa,

Liityn joukkoon. Täällä pitäisi saada laihdutettua sellaiset -15kg ainakin, raskauden ja sairastumisien jälkeen paino jäi ja siitä haluaisin nyt eroon, pituuteeni nähden on 10kg ylipainoa.
Taustoiksi se, että mulla ei aineenvaihdunta toimi (lääkkeet ja univelka), mutta fysiologisesti minut on todettu kuitenkin "terveeksi", jos autoimmuunisairautta ei lasketa. Itse sairaus nostaa turvotuksen kautta painoa useita kiloja/vrk, lähinnä nestettä. Inhoan kuitenkin itseäni näin "lihavana" ja haluaisin päästä takaisin mittoihin ennen raskautta.
Taustalla myös äärimmäisen stressaavat vuodet lapsen yövalvomisten ja sairauksien myötä. Olin ennen lasta kovasti treenaava, pyöräilin ja juoksin. Vhh olin aiemmin saanut pudotettua nopeastikin painoa, mutta enää ei tunnu toimivan, sillä keho menee ilmeisesti säästön puolelle ja nostaa jopa painoa, korkean kortisolitason/stressitilan takia. Jotain järkevää pitäisi yrittää kehitellä tähän tueksi, voimat ihan nolla liikkumisen suhteen, olen jäänyt melko passiiviseksi. Syömishäiriötä olen aiemmin sairastanut nuorempana ja kärsittiin lapsettomuudesta ennen ensimmäistä rakkauttani.

Tulin siis tänne hakemaan vertaistukea, jos onnistuisin joskus edes.. 😊
Click to expand...

Sama, edellisten raskauksien raskauskilot pudotin vhh:lla mutta 2. ja 3. lapsen välillä koin eron, uupumuksen, henkisen kasvun ja mitä voi olla. Ainiin uusi työpaikkakin!
Stressitila kehossa oli VALTAVA, kesti kauan tajuta että pakko muuttaa elämäntapoja vielä enemmän omanlaisiksi! Tuolla aikajaksolla siis paino nousi 64-> 83 pikkuhiljaa neljässä vuodessa vaikka söin vhh. Verensokerit heitteli alaspäin huolella ja aiheutti valtavia huimauskohtauksia varsinkin aamupalan ja lounaan välissä .
Syömishäiriö taustalla myös ( ~2012- 2014) ja ahmimiskohtauksia oli 2019-2020 , silloin paino nousikin siihen 77 kiloon.

Osaan tunnistaa paremmin sisäisen syömishäiriöpuheeni , luotan itseeni ja nälkätuntemuksiin sekä yleiseen olotilaan ja koitan järkeistää syömistä miellyttävällä tavalla. Välillä on ateriankorvikkeita (proteiinipatukat, naturdiet juomat) välillä käytössä mutta yritän nekin jättää pois lopulta kokonaan 😄
Ja siis mikään oman kehon lukeminen/kuuntelu ei (ainakaan minulta) onnistu jos kroppa on stressitilassa !

Nyt onkin tosiaan se tilanne että olin painavimmillani ( 83kg) raskautuessani kolmannesta ja hänenKIN kohdalla paino nousi raskausaikana yli 30kg 🫡 lopullinen tavoite olisi päästä edes 75 kiloon ( 161cm pitkä) mutta nyt toistaiseksi mennään 5 kilon välitavoitteilla 😄
Tänään paino taas vähän vähemmän: 97.2kg. Huh!
 
Lämpimästi tervetuloa mukaan @zarar_ ❤️ univelka ja yöheräilyt on jotain niiiin kuormittavan hajottavaa, ettei mikään ihme että siinä menee kehon normaali toiminta jumiin 🙁 Omalla kohdallanikin huomaan valtavan eron jaksamisessa ja voinnissani, kun vertaan niitä ensimmäisiä yhdeksää kuukautta nykytilanteeseen (lapsen 8,5 kk iässä aloitettu refluksilääke pelasti mut uupumiselta). Nykytilanne on siis normaaleina öinä, että tuo yksivuotias herättää vasta neljältä, ja noustaan kuuden jälkeen. (tälle luonnostaan aamu-uniselle äidille silti tekee tiukkaa, joten annan katsoa pikkukakkosta tyyliin koko aamulähetyksen, jotta saan itseni hereille) Ennen lääkettä heräili ja itki pitkin iltaa ja yötä ja päiväunia, ja hereilläolot oli yhtä tyytymätöntä kitinää. Ei ollut virtaa itsellä tehdä yhtään mitään, olin vain jatkuvasti sylinä ja päivät meni sisällä nuhjatessa. Ruokakauppareissut viikon kohokohtana, ja dominokeksit lohtuna. Nykyään jaksan ylipäätään liikkua, ja lapsen tyytyväisempi perusolotila helpottaa siinä, että voin päivälläkin vaikka tehdä pienen jumpan hänen leikkiessä tai nukkuessa. Tällä omalla (huomattavasti lyhyemmällä ja varmasti lievemmällä) kokemuksella univelasta ja vauvan vaikeasta olosta voin vain kuvitella, miten rankkaa sinulla on ollut! Isosti tsemppiä ja toivonkipinää siihen että joskus tulee vielä se aika, kun helpottaa, ja kehokin alkaa taas toimia paremmin ❤️

Omia kuulumisia, eilen oli aktiivinen päivä! Käytiin kävelyllä, jumppasin, poimittiin marjoja ja haloin vielä muutamat kuusipölkyt klapeiksi päivän päätteeksi. Tänään on sit pakaroissa tuntunut askelkyykyt ja käsivarsissa kirvestely. Myös menkat päätti tulla täysin hassusti tähän väliin. Toivottavasti eivät jää tiputtelemaan, ei huvittaisi taas vaihtaa ehkäisyvalmistetta kun nää jo vaikutti lupaavan sivuoireettomilta kolme ekaa kuukautta.. Vähemmän yllättäin kaikesta rehkimisestä ja syömisestä huolimatta, vaaka näytti +600 siihen viime viikon alimpaan. Pah ja pöh, voihan menkat. Kohta kun ipana herää päikkäreiltä, mennään varmaan välipalan kautta ulkoilemaan pieni kävely. Ei oo fiilistä mennä pitkää, joten kärrytellään varmaan soratien kääntölenkkiin ja takaisin, se tekee kolmisen kilometriä.
 
SuperTaateli sanoi:
Sama, edellisten raskauksien raskauskilot pudotin vhh:lla mutta 2. ja 3. lapsen välillä koin eron, uupumuksen, henkisen kasvun ja mitä voi olla. Ainiin uusi työpaikkakin!
Stressitila kehossa oli VALTAVA, kesti kauan tajuta että pakko muuttaa elämäntapoja vielä enemmän omanlaisiksi! Tuolla aikajaksolla siis paino nousi 64-> 83 pikkuhiljaa neljässä vuodessa vaikka söin vhh. Verensokerit heitteli alaspäin huolella ja aiheutti valtavia huimauskohtauksia varsinkin aamupalan ja lounaan välissä .
Syömishäiriö taustalla myös ( ~2012- 2014) ja ahmimiskohtauksia oli 2019-2020 , silloin paino nousikin siihen 77 kiloon.

Osaan tunnistaa paremmin sisäisen syömishäiriöpuheeni , luotan itseeni ja nälkätuntemuksiin sekä yleiseen olotilaan ja koitan järkeistää syömistä miellyttävällä tavalla. Välillä on ateriankorvikkeita (proteiinipatukat, naturdiet juomat) välillä käytössä mutta yritän nekin jättää pois lopulta kokonaan 😄
Ja siis mikään oman kehon lukeminen/kuuntelu ei (ainakaan minulta) onnistu jos kroppa on stressitilassa !

Nyt onkin tosiaan se tilanne että olin painavimmillani ( 83kg) raskautuessani kolmannesta ja hänenKIN kohdalla paino nousi raskausaikana yli 30kg 🫡 lopullinen tavoite olisi päästä edes 75 kiloon ( 161cm pitkä) mutta nyt toistaiseksi mennään 5 kilon välitavoitteilla 😄
Tänään paino taas vähän vähemmän: 97.2kg. Huh!
Click to expand...
Tsemppiä sinnekin! Minä en pysty ajattelemaan uutta raskautta ennen kuin olen saanut nämä kilot pois. Raskaus turvottaa ja lihottaa minua niin paljon, että lähtöpainon olisi hyvä olla matalampi.

Mulla ei ole ahmintahäiriötä ollut, mutta anoreksiaa aiemmin, niin tämä painon kanssa painiminen on jotenkin super ahdistavaa. Mulla niin pitkä univelka, että vasta sitten kun saan pidempiä unipätkiä paino tippuu, mutta joudun myös liikkumaan melko runsaasti, jos haluan pudottaa painoa.

No, jospa tämä tästä. 😊
 
-10,1 kg huhtikuun alusta, ei muuta kun seuraavien kymppien kimppuun 😁 Nyt olen samassa painossa kuin jälkitarkastuksessa, eli imetys- ja vauvavuosikilot vasta tiputettu. Kohti raskautta edeltäviä lukuja siis, enää ~kaks kymppiä siihen. Ehkä jonkun pienen muutoksen huomaa peilikuvassakin jo, mutta kun on painavan lisäksi pitkä, niin joutuu pudottamaan enemmän kiloja ennenkuin se todenteolla näkyy missään.
 
Kylläpä tänään houkuttelee lipsua ruokavaliosta. Onneksi ehdin tunnistamaan, että kyse olikin tunnereaktiosta, eikä siitä että oikeasti tekisi mieli jotain. Hoksasin sen myötä, että yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne on eniten triggeröivä tunne, mikä minulla houkuttaa syömään jotain herkkua tolkuttoman määrän nauttimatta edes. Vein miehen viettämään sauna- ja maailmanparannusiltaa kavereiden kanssa (tänään oli sille ihan hyvä päivä, eikä mua harmittanut sen meneminen, vaikka pyyntö tulikin vähän extempore eilen vasta). Kotiin ajellessa iski rajusti voimakas yksinäisyyden tunne, kun ei omista kavereista enää nykyään kuulu mitään vaikka yrittänyt edes parin kanssa pitää yhteydenpitoa. Se alkoi sitten suruttaa, ja ajattelin jo että noh kun kerran istun lauantai-iltana yksin kotona lapsen nukkuessa, olisi aivan sama hakea sipsipussi ja dippi vain itselleni tuhottavaksi. Muutaman kilometrin ajettua tajusin koko ajatuksen järjettömyyden, että miksi mä ne hakisin kun ei mun tee edes mieli niitä, eikä se siihen surkuun auta. Ajettiin sitten suoraan kotiin, ja tehtiin sitä herkkuruokaa mitä olin suunnitellutkin tälle viikolle (lapselle oma taaperokelpoinen pizza, ja mulle taivaallisen hyvää munakoisopaistosta). Nälkä helpotti ja käytiin iltapäiväulkoilut, leikittiin ym kivaa. Nyt sain pojan nukkumaan ja tunnustelen tätä oloa. Ensireaktiona tekisi mieli yhä vähän kollata kaappeja ja pakastinta läpi, mutta järkeillen taidan oikeasti nyt vain kohdata tunteen, tehdä vaikka yrttiteetä ja hellitellä itseäni muilla keinoin. Vielä kerkiäisi vaikka oman saunankin lämmittää!
 
Onpa ihanan aktiivinen tämä ketju ollut! Mä en sen sijaan niinkään, piti ihan selata, mitä oon viimeks kirjoittanut ja unohdinkin sen jo tässä muiden viestejä lukiessa :Smiling Face With Open Mouth Kaloreitakaan en oo jaksanu yazioon kirjata koko kesänä. Aika huolettomasti oon syöny, laiskasti treenannut ja yhdet festaritkin käyny tässä kesä-heinäkuun aikana. Siksipä yllätys oli suuri, kun kävin eilen illalla vaakalla ja totesin painavani saman verran, kuin ennen lapsia. Yhteensä 18 kg lähtenyt vuoden alusta, ihan älytöntä! Mä tein sen!

Musta tuntuu, että tässä painossa mun on nyt hyvä olla, pystyn katsomaan itseäni peilistä ja olemaan tyytyväinen siihen, mitä näen. Tää on varmaan mulle semmoinen hyvän olon paino, koska pysyin samassa monta vuotta ennen kuin aloin esikoista odottamaan. Monet turhautumiset oon kokenut näiden vuosien aikana just jotain ristiäiskuvia katsellessa ja vanhoja vaatteita sovittaessa. Mä toivon ja uskon, että tämä paino olis helppo pitää, koska tähän se nyt vähän puoli huolimattomasti on hakeutunutkin. Aion kyllä silloin tällöin käydä vaakalla, kun en yhtään tiedä, miten kroppa toimii näin kaksi lasta ja viisi vuotta myöhemmin.
 
Kuukaudessa -1,5kg. Ihan hyvä, kun miettii, että paino ei ole hetkeen mennyt alaspäin. Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääke alkaa varmaankin purra, energiaa riittää. Uupumus on myös melkein tiessään. Tai pitää kuulostella. Toki ennen keskenmeno painoin -1,9kg vähemmän. Sen verran kun sais vielä kolmessa viikossa pois, niin olis hyvä… Kyl tää tästä. Hitaasti, mutta varmasti…
 
Sandra84 sanoi:
Ajattelin, että alan vaan käymään salilla ja syön ohjeiden mukaan. Sillä sitä on ennenkin lähtenyt, toki pitää vaan muistaa tehdä kivojakin asioita. Jonkun tutkimuksen mukaan kaurapuuro on terveellistä. Se on ihan hyvää raejuuston kanssa…
Click to expand...
Saako kysyä millaisia nämä "ruokaohjeet" ovat joiden mukaan syöt?
Tää koko laihdutus-kiinteytys-salillakäynti-ruokavalio on kans niin sekalaista hommaa, toiset sanoo et syö vähemmän ja pelkkiä kasviksia ja toiset mättää protskua ja hankkii kanalan takapihalle. :Grinning Face With Smiling Eyes:
 
Loman jälkeen kerään taas itsekuriani. Lomalla tuli otettua rennommin ja jätskiä ja herkkujakin meni, syötiin ulkona yms. Hyvä uutinen on, ettei paino kuitenkaan noussut loman aikana. Lomalla tuli liikuttua enemmän kuin töissä ollessa. Nukkumaan mennessä tuntuu vähän kurjalta, kun on nälkä ja se tuntuu haittaavan nukahtamista, mutta kaipa tähän taas tottuu. Mulla on yhdet tavoitehousut, joita ehdottomasti haluaisin käyttää. Viime syksynä ne ei menneet mitenkään jalkaan, reisistä kinnasi. Nyt ne menee jalkaan, napinkin saa kiinni, mutta vähän tiukat vielä vyötäröltä. Kun 5 kiloa vielä lähtisi, ne sopisi ja olisi mukavat päällä.
 
Takaisin
Top