Onneksi olkoon kaikille plussanneille! Täällä vauvakuumetta ollut jo pidemmän aikaan ja vihdoin mieskin suostui yrittämään. Testi näytti plussaa viime keskiviikkona ja perjantaina uudelleen varmistustestin tehdessä. Raskaaksi tulin toisesta kierrosta, jolloin oli ovistestit käytössä ja punaviiniä hieman nautiskelin kiinnittysmisvaiheessa. Vatsassa on juilinut jo pidemmän aikaan. Yritän pitää tutuilta tämän salassa viikkoon 12 saakka, mutta vaikealta tuntuu niin pitkään olla kertomatta. La 17.6 jos kaikki menee hyvin :)
Ooo, kesän lapsi mä oon..
- Ketjun aloittaja Pallero30
- Aloituspäivämäärä
Mielummin otamme tiedon tuosta aistivammasta nyt raskauden aikana, kun odotamme miettien raskausajan onko tällä kakkosella vamma vaiko ei. Kerran jo läpikäyneenä tuon synnytyksen jälkeisen shokin, niin mielummin käyn sen nyt enkä synnytyksen jälkeen, kun on kaikki on "uutta" ja tunteen käyvät sellaista vuoristorataa että huhhuh.
Ja abortti ei ole meillä vaihtoehto, koska esikoisemme on näyttänyt meille että tämänkin vamman kanssa voi elää täysipainoista elämää, niin vauvana kuin nyt taaperonakin <3
Joten uskon ja luotan siihen, että kakkonenkin pystyy elämään yhtä upeaa elämää, kuin esikoisemmekin.
Nannannaa: Toivotaan että tämä pikkukakkonen olisi terve vaikka vamma ei elämää haittaisikaan. Tsemppiä!
Mulla alkaa olla se herkkisvaihe käynnistymässä. Silmät kostuu milloin mistäkin. Tiistaina olin tytön kanssa kaupassa ja ihan heräteostoksena tuli ostettua nalle kun pikkuinen sitä päin ojentautui. Sitten kun katselin pienen tytön onnellista hymyä kun se pienillä lapaskäsillään tiukasti piteli uutta kaveriaan niin hyvä kun en ääneen vollottanut. Nyt lueskelin erästä blogia ja alkoi taas itkettää kun mietin että saan vielä kerran pakata sairaalakassin ja valkata kotiutumisvaatteet ja kantaa pikkuisen ensimmäistä kertaa omaan kotiin ja yrittää olla itkemättä kun ristiäisissä veisataan Ystävä sä lapsien :')
Ja mieli tekis kuuluttaa jos vaikka minne raskaudesta. Vaikka samalla tietty huolettaa että miten tää liki viikon kestäny mahatauti on vaikuttanut alkion kehitykseen... Onneksi olo on jo käytännössä normaali mutta kestää elimistöllä palautua tuon ryykelin jälkeen kuntoon.
Ja aika kuluu hitaasti.
Mulla alkaa olla se herkkisvaihe käynnistymässä. Silmät kostuu milloin mistäkin. Tiistaina olin tytön kanssa kaupassa ja ihan heräteostoksena tuli ostettua nalle kun pikkuinen sitä päin ojentautui. Sitten kun katselin pienen tytön onnellista hymyä kun se pienillä lapaskäsillään tiukasti piteli uutta kaveriaan niin hyvä kun en ääneen vollottanut. Nyt lueskelin erästä blogia ja alkoi taas itkettää kun mietin että saan vielä kerran pakata sairaalakassin ja valkata kotiutumisvaatteet ja kantaa pikkuisen ensimmäistä kertaa omaan kotiin ja yrittää olla itkemättä kun ristiäisissä veisataan Ystävä sä lapsien :')
Ja mieli tekis kuuluttaa jos vaikka minne raskaudesta. Vaikka samalla tietty huolettaa että miten tää liki viikon kestäny mahatauti on vaikuttanut alkion kehitykseen... Onneksi olo on jo käytännössä normaali mutta kestää elimistöllä palautua tuon ryykelin jälkeen kuntoon.
Ja aika kuluu hitaasti.
Hei, täällä myös uusi joukkoon ilmoittautunut! Esikoista odotellaan hyvin alussa, 5+5 tänään laskujen mukaan 11.6. LA. Ensimmäinen neuvola 1.11., sitä odotellessa... Tuosta Moonin kirjoituksesta huomasi taas tämän herkistymisen täälläkin :´)
Kolme plussaa tehty 3 päivän välein ja vahvistuvin viivoin. Vieläkin varauksella mennään, ikävä kyllä, kun elokuussa oli km ihan alkuviikoilla. Nyt tosin oireet ja viivat PALJON vahvemmat kuin silloin oli missään vaiheessa. Mies lähti juuri hakemaan pyynnöstä pitakebabin :D Ei ole vielä tänään muuten oikein ruoka maistunutkaan...
Todella vaikeaa olla kertomatta läheisille. Siksi mukavaa että näin virtuaalisesti voi "vaihtaa kuulumisia" muiden kanssa!
Kolme plussaa tehty 3 päivän välein ja vahvistuvin viivoin. Vieläkin varauksella mennään, ikävä kyllä, kun elokuussa oli km ihan alkuviikoilla. Nyt tosin oireet ja viivat PALJON vahvemmat kuin silloin oli missään vaiheessa. Mies lähti juuri hakemaan pyynnöstä pitakebabin :D Ei ole vielä tänään muuten oikein ruoka maistunutkaan...
Todella vaikeaa olla kertomatta läheisille. Siksi mukavaa että näin virtuaalisesti voi "vaihtaa kuulumisia" muiden kanssa!
Onnea kaikille uusille plussanneille, tervetuloa mukaan! :)
Vanilj: Me käytiin siis viime keskiviikkona naikkarilla tarkistuskäynnillä, kun mulla oli alavatsakipuja, siellä sitten ultrattiin. Pikkuinen syke löytyi jo silloin, mutta tarkkoja viikkoja en vielä saanut, saan ne sitten ekassa ns. kunnon ultrassa, mutta sanoi että silloin varmaan viikot n. 6-6+2. :)
Meidän "vauva" täytti tänään vuoden ja juhlittiin oikein isosti koko päivä. Paljon kävi vieraita, onneksi olin tajunnut porrastaa vähän, ettei paukannut kertalaakista kämppä täyteen porukkaa. :D Tarjottavia oltiin tehty hullun lailla, mutta melkein kaikki menikin, joten ei jäänyt onneksi kauheesti rääpittävää. Kyllä on uskomatonta miten nopsaan on mennyt tämä eka vuosi, eikä se ajankulu varmaan yhtään hidastu tässä. :D Huomaa että ton yhden touhutädin kanssa ei oikeastaan ehdi miettimään edes ajankulua tai tätä uutta raskautta juurikaan, hassua että ekasta plussatestin tekemisestä on jo melkein kolme viikkoa. :o Kohtahan tässä päästään jo synnyttämään, jos kaikki menee hyvin. :D
Mulla tuli ekasta raskauskiloja 10, jotka lähti kahdessa viikossa. Oon tosin "hieman" liikunnallista sorttia, treenasin ihan vikoille viikoille saakka ja alotin heti kun kroppa tuntui siltä, että oli mukava mennä jatkamaan. Samaa tahtia aion jatkaa tässä raskaudessa, mun pää ja kroppa menee vaan jumiin totaallisesti ilman liikunta-annosta. :)
Vanilj: Me käytiin siis viime keskiviikkona naikkarilla tarkistuskäynnillä, kun mulla oli alavatsakipuja, siellä sitten ultrattiin. Pikkuinen syke löytyi jo silloin, mutta tarkkoja viikkoja en vielä saanut, saan ne sitten ekassa ns. kunnon ultrassa, mutta sanoi että silloin varmaan viikot n. 6-6+2. :)
Meidän "vauva" täytti tänään vuoden ja juhlittiin oikein isosti koko päivä. Paljon kävi vieraita, onneksi olin tajunnut porrastaa vähän, ettei paukannut kertalaakista kämppä täyteen porukkaa. :D Tarjottavia oltiin tehty hullun lailla, mutta melkein kaikki menikin, joten ei jäänyt onneksi kauheesti rääpittävää. Kyllä on uskomatonta miten nopsaan on mennyt tämä eka vuosi, eikä se ajankulu varmaan yhtään hidastu tässä. :D Huomaa että ton yhden touhutädin kanssa ei oikeastaan ehdi miettimään edes ajankulua tai tätä uutta raskautta juurikaan, hassua että ekasta plussatestin tekemisestä on jo melkein kolme viikkoa. :o Kohtahan tässä päästään jo synnyttämään, jos kaikki menee hyvin. :D
Mulla tuli ekasta raskauskiloja 10, jotka lähti kahdessa viikossa. Oon tosin "hieman" liikunnallista sorttia, treenasin ihan vikoille viikoille saakka ja alotin heti kun kroppa tuntui siltä, että oli mukava mennä jatkamaan. Samaa tahtia aion jatkaa tässä raskaudessa, mun pää ja kroppa menee vaan jumiin totaallisesti ilman liikunta-annosta. :)
Huu, kai se on uskallettava tänne "ilmoittautua", kun ei kuulemma saa vielä tässä vaiheessa kenellekään kertoa ;) Lauantaina testiin pärähti kaksi niin selvää viivaa, että ei jäänyt mitään epäilystä (ellei testi sitten ollut viallinen .... :D ).
Nyt omien laskujen mukaan 5+3, eli l.a 14.6. Jännää! Tämä tuntuu vielä niin epätodelliselta. Mitään makeaa ei tee mieli. Rinnat arat ja vähän turvonneet. Muutamana päivänä ollut huono olo, mutta enimmäkseen hyvä ja energinen. Ja koko loppukesän ja syksyn vaivannut väsymys on poissa, heräilen itsestään jo 7 aikoihin vaikka saisi nukkua piiitkään. Neuvolaan yritin jo soittaa, mutta ilmeisesti ruuhkaa kun ei vastattu. No, onneksi ne täällä Oulussa soittaa takaisin. :)
Nyt omien laskujen mukaan 5+3, eli l.a 14.6. Jännää! Tämä tuntuu vielä niin epätodelliselta. Mitään makeaa ei tee mieli. Rinnat arat ja vähän turvonneet. Muutamana päivänä ollut huono olo, mutta enimmäkseen hyvä ja energinen. Ja koko loppukesän ja syksyn vaivannut väsymys on poissa, heräilen itsestään jo 7 aikoihin vaikka saisi nukkua piiitkään. Neuvolaan yritin jo soittaa, mutta ilmeisesti ruuhkaa kun ei vastattu. No, onneksi ne täällä Oulussa soittaa takaisin. :)
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Heippahei!
Josko se minäkin pistäisin nokkani tännekin :) Hurjaa, miten paljon täällä on väkeä jo nyt! Silloin ekaa ootellessa ja vau:n vasta muutama kuukaus aiemmin aloitettua "toimintansa" niin meillä oli varmaan pienempi ryhmä koko aikana kuin mitä täällä on jo ekojen viikkojen aikana tullut! :)
Eli toista lasta täällä odotellaan, meidän sähköjänis täyttää just ennen vuodenvaihdetta 3v. Mulla oli aika kurja kokemus ekassa synnytyksessä, repesin niin pahasti, että yhdyntäkivut on olleet niin kamalat, ettei oo juurikaan hommailtu... Ehkäsyä ei oo siis ollut, mutta eipä niitä onnistuneita yhdyntöjäkään oo näihin kahteenpuoleenvuoteen mahtunut kuin ehkä kaksin käsin laskettavissa oleva määrä. Mä olin jo alkanut ajatella, että ehkäpä sitten meille ei tuu enää vauvaa, vaan mennään tää elämä yhden lapsen taktiikalla. Olin jo varaamassa itelleni korjausleikkausaikaa tuon repeämän johdosta, aiemmin en sitä tehnyt, kun olis kuulemma riski, että menee vielä pahemmaks. Minähän itse olen laskeskellut asian niin, että seuraava alatiesynnytys sitten korjaa tilanteen uudella repeämällä ;))
No mutta, tässä sitä nyt sitten ollaan. Perjantaina tein lopulta tesin ja plussaa se sitten näytti. Mulla on edelliset menkat ollu jo elokuun 7. joten soitettuani neuvolaan ne "kohtelee" mua niin että oisin kuukautta pidemmällä, mutta en oikeen ite jaksa uskoa... Mutta sen näkee pian, kiitos edellisten menkkojen, niin mulla on neuvolakin 24.10. ja eka ultra jo 30.10.! Luulisin, et se menee "varhaisultraks" mutta eihän sitä tiedä. Tuntui kuitenkin todennäköisemmältä lasketun osuvan kesäkuulle, joten siksi täällä, kunnes toisin todistetaan ;))
Josko se minäkin pistäisin nokkani tännekin :) Hurjaa, miten paljon täällä on väkeä jo nyt! Silloin ekaa ootellessa ja vau:n vasta muutama kuukaus aiemmin aloitettua "toimintansa" niin meillä oli varmaan pienempi ryhmä koko aikana kuin mitä täällä on jo ekojen viikkojen aikana tullut! :)
Eli toista lasta täällä odotellaan, meidän sähköjänis täyttää just ennen vuodenvaihdetta 3v. Mulla oli aika kurja kokemus ekassa synnytyksessä, repesin niin pahasti, että yhdyntäkivut on olleet niin kamalat, ettei oo juurikaan hommailtu... Ehkäsyä ei oo siis ollut, mutta eipä niitä onnistuneita yhdyntöjäkään oo näihin kahteenpuoleenvuoteen mahtunut kuin ehkä kaksin käsin laskettavissa oleva määrä. Mä olin jo alkanut ajatella, että ehkäpä sitten meille ei tuu enää vauvaa, vaan mennään tää elämä yhden lapsen taktiikalla. Olin jo varaamassa itelleni korjausleikkausaikaa tuon repeämän johdosta, aiemmin en sitä tehnyt, kun olis kuulemma riski, että menee vielä pahemmaks. Minähän itse olen laskeskellut asian niin, että seuraava alatiesynnytys sitten korjaa tilanteen uudella repeämällä ;))
No mutta, tässä sitä nyt sitten ollaan. Perjantaina tein lopulta tesin ja plussaa se sitten näytti. Mulla on edelliset menkat ollu jo elokuun 7. joten soitettuani neuvolaan ne "kohtelee" mua niin että oisin kuukautta pidemmällä, mutta en oikeen ite jaksa uskoa... Mutta sen näkee pian, kiitos edellisten menkkojen, niin mulla on neuvolakin 24.10. ja eka ultra jo 30.10.! Luulisin, et se menee "varhaisultraks" mutta eihän sitä tiedä. Tuntui kuitenkin todennäköisemmältä lasketun osuvan kesäkuulle, joten siksi täällä, kunnes toisin todistetaan ;))
Mollamaija
Oman äänensä löytänyt
Däällä mennään dedä dukossa. Hirmuinen lentsu alkoi eilen. Olin töissä ja ihmettelin kun on tosi vetämätön olo, mikään ei kiinnostanut ja mielikin oli tosi apea. Sitten illan mittaan alko nenä tuhiseen ja yöllä olikin nenä niin tukossa etten saanut nukutuksi 4,5 tuntiin :( Aamupäiväl lekurille ja nyt lepoa tää ja huominen. Kuumetta ei ole, mutta muuten olo tosi tukala. Plah, menis vaan tää tauti nyt pois.
Raskauspäivät ja viikot tuntuu vierivän tosi hitaasti. Varhaisultraan on vielä puolitoista viikkoa aikaa ja se tuntuu ihan ikuisuudelta. Tekis mieli aikaistaa aikaa, mutta toisaalta siinä ei ole järkeä, haluan nähdä kunnon kuvaa ja sykkeet varmuudella. Ensimmäisessä km raskaudessa menin "liian" aikaisin ultraan ja sillion lääkärikään ei vielä osannut sanoa juuta eikä jaata missä mennään.
Nyt kuitenkin lepoa ja anopin mustaherukkamehua. Ei tässä juuri auta vahvemmilla lääkkkeillä itseensä hoitaa. Pysykäähän muut kanssasisaret terveinä!
Raskauspäivät ja viikot tuntuu vierivän tosi hitaasti. Varhaisultraan on vielä puolitoista viikkoa aikaa ja se tuntuu ihan ikuisuudelta. Tekis mieli aikaistaa aikaa, mutta toisaalta siinä ei ole järkeä, haluan nähdä kunnon kuvaa ja sykkeet varmuudella. Ensimmäisessä km raskaudessa menin "liian" aikaisin ultraan ja sillion lääkärikään ei vielä osannut sanoa juuta eikä jaata missä mennään.
Nyt kuitenkin lepoa ja anopin mustaherukkamehua. Ei tässä juuri auta vahvemmilla lääkkkeillä itseensä hoitaa. Pysykäähän muut kanssasisaret terveinä!
elsiina
Jostain jotain jo tietävä
Täälläkin ilmottautuu eilen plussan saanut :) Meillä esikoinen syntyi viime vuonna päälle vuoden yrittämisen jälkeen ja siihen vuoteen sisältyi mm. kaksi keskenmenoa. Nyt plussa tuli toisella yrityskerralla ja vieläkin ollaan ihmeissään. Toivotaan ihan täysillä, että tämä menee myös loppuun asti. Nyt on siis vasta rv 4+0 eli ihan alussa mennään ja asia on kaikille vielä suuri salaisuus :)
Hei !
Täältä liitytään ensikertalaisena joukkoon mukaan, ihan odottamatta totutellaan ajatukseen siitä että esikoinen on nyt tuloillaan herneen kokoisena masussa! Aikamoisena shokkina pääsi yllättämään koska söin vielä viime viikolla minipillereitä mutta oireet pisti tekemään testin perjantaina, ja samatien pärähti plussa tauluun kun olin testin tehnyt.. ei tarvinnut kauaa odotella! Lauantaina haettii CB digitaalinen testi joka näytti myös aikailematta selkeästi raskaana 3+ viikkoa. Siinä sitten oltiin poikaystävän, tulevan avopuolison kanssa suut pyöreänä että mitäs nyt ja miten ihmeessä näin on käynyt?
Yllätys oli suuri ja odottamaton, suoraan sanottuna vauva ei ollut suunnitelmissa vielä ainakaan pariin vuoteen.. Mutta nyt kun ollaan sulateltu asiaa ja pahimmasta pommista selvitty alkaa jo parin päivän jälkeen olemaan todella onnellinen asiasta ! Tottakai asia pelottaa, mutta onhan tässä vielä useita kuukausia aikaa kasvaa vauvan tuomaan vastuuseen ja hoitaa asioita kuntoon pikkuisen tuloa varten. Itselleni tuli nyt kaksi isoa elämänmuutosta kerta heitolla, sillä olen juuri muuttamassa poikaystäväni luo asumaan ja samaan aikaan saadan kuulla näinkin isoja uutisia. Elämä muuttuu nyt täysin, mutta se on pelkästään ihanaa. <3
Oireina on ollut; aivan kauheaa väsymystä, alavatsan vihlaisuja etenkin äkkiliikkeiden jälkeen.. aivastaminenkin pelottaa :D lämmön nousu, nuhaisuus, etova olo, pissahätä, joutuu juoksemaan vessassa kokoajan ja rinnat ovat olleet arat pidemmän aikaa mutta viime yönä ei pystynyt nukkumaan edes mahallaan ja kyljen kääntäminen tuotti tuskaa..
Asiasta olen kertonut äidilleni tekstiviestitse kun ovat etelässä lomalla, ja isäni on sitä tyyppiä että täytyy kertoa kasvotusten, tulisi liian isona yllätyksenä siellä auringon alla että voisi olla koko loma pilalla :D no ei kai.. Poikaystäväni kävi myös eilen kertomassa uutiset perheelleen ja kuinka ihana oli kuulla että tieto vauvasta oli otettu vastaan ilon kyynelin ja hyvin onnellisena :) Paras kaverini tietää myös, mutta muut saavaat sitten tietää ajallaan jos ja KUN ensimmäinen kolmannes on ohi ja asiat on niinkuin pitää masun asukilla !
Neuvola ajan varailin tänään ja sinne päästään 1.11 vaikka hinku olisi ollut jo aiemmin.. tällä hetkellä mennään rv 6+2 ja la näillä näkymin 10.6.13.
Toivottavasti herne pysyy matkassa mukana loppuun asti <3
Onnea kaikille muillekkin plussanneille, ompa mukava että meitä kesäkuu mammoja on jo näin suuri joukko :)
Täältä liitytään ensikertalaisena joukkoon mukaan, ihan odottamatta totutellaan ajatukseen siitä että esikoinen on nyt tuloillaan herneen kokoisena masussa! Aikamoisena shokkina pääsi yllättämään koska söin vielä viime viikolla minipillereitä mutta oireet pisti tekemään testin perjantaina, ja samatien pärähti plussa tauluun kun olin testin tehnyt.. ei tarvinnut kauaa odotella! Lauantaina haettii CB digitaalinen testi joka näytti myös aikailematta selkeästi raskaana 3+ viikkoa. Siinä sitten oltiin poikaystävän, tulevan avopuolison kanssa suut pyöreänä että mitäs nyt ja miten ihmeessä näin on käynyt?
Yllätys oli suuri ja odottamaton, suoraan sanottuna vauva ei ollut suunnitelmissa vielä ainakaan pariin vuoteen.. Mutta nyt kun ollaan sulateltu asiaa ja pahimmasta pommista selvitty alkaa jo parin päivän jälkeen olemaan todella onnellinen asiasta ! Tottakai asia pelottaa, mutta onhan tässä vielä useita kuukausia aikaa kasvaa vauvan tuomaan vastuuseen ja hoitaa asioita kuntoon pikkuisen tuloa varten. Itselleni tuli nyt kaksi isoa elämänmuutosta kerta heitolla, sillä olen juuri muuttamassa poikaystäväni luo asumaan ja samaan aikaan saadan kuulla näinkin isoja uutisia. Elämä muuttuu nyt täysin, mutta se on pelkästään ihanaa. <3
Oireina on ollut; aivan kauheaa väsymystä, alavatsan vihlaisuja etenkin äkkiliikkeiden jälkeen.. aivastaminenkin pelottaa :D lämmön nousu, nuhaisuus, etova olo, pissahätä, joutuu juoksemaan vessassa kokoajan ja rinnat ovat olleet arat pidemmän aikaa mutta viime yönä ei pystynyt nukkumaan edes mahallaan ja kyljen kääntäminen tuotti tuskaa..
Asiasta olen kertonut äidilleni tekstiviestitse kun ovat etelässä lomalla, ja isäni on sitä tyyppiä että täytyy kertoa kasvotusten, tulisi liian isona yllätyksenä siellä auringon alla että voisi olla koko loma pilalla :D no ei kai.. Poikaystäväni kävi myös eilen kertomassa uutiset perheelleen ja kuinka ihana oli kuulla että tieto vauvasta oli otettu vastaan ilon kyynelin ja hyvin onnellisena :) Paras kaverini tietää myös, mutta muut saavaat sitten tietää ajallaan jos ja KUN ensimmäinen kolmannes on ohi ja asiat on niinkuin pitää masun asukilla !
Neuvola ajan varailin tänään ja sinne päästään 1.11 vaikka hinku olisi ollut jo aiemmin.. tällä hetkellä mennään rv 6+2 ja la näillä näkymin 10.6.13.
Toivottavasti herne pysyy matkassa mukana loppuun asti <3
Onnea kaikille muillekkin plussanneille, ompa mukava että meitä kesäkuu mammoja on jo näin suuri joukko :)
Vesimeloni
Näppärä viestien naputtelija
Mä en ookkaan tänne esitellyt itseeni... oon 27v avoliitossa&kihloissa oleva yhden 1,5v pojan äiti. Hoitoalalla töissä.
Tämä raskaus oli suunniteltu ja tärppäsi ekasta yrityksestä.
Nyt oon tänään ihan hirveesti taas miettinyt että tuleekohan sieltä tyttö vai poika... Meinaan olis ihana alkaa jo hankkii kaikkee. Jostain kumman syystä mun mielessä liikkuu vaaleenpunasia asioita. :D
Tämä raskaus oli suunniteltu ja tärppäsi ekasta yrityksestä.
Nyt oon tänään ihan hirveesti taas miettinyt että tuleekohan sieltä tyttö vai poika... Meinaan olis ihana alkaa jo hankkii kaikkee. Jostain kumman syystä mun mielessä liikkuu vaaleenpunasia asioita. :D
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Hauska lukea, miten moni jo suunnittelee ja tekeekin hankintoja pienille, itse vielä sulattelen tätä epäuskoista onnea ja pohdiskelen, että jaiks. Jonkun verran on onneks vaatteita yms. jäljellä, mutta paljon on toki hankittavakin uudestaan. Toisaalta nyt on viimesten 3v aikana syntyny aivan tosi paljon vauvoja lähiverkostoihin, joten odotettavissa on, että meidän eteenpäin antamia tavaroita päätyy vielä takaisinkin :D
Me ei myöskään ihan kauhean monelle olla tästä pienestä suuresta salaisuudesta kerrottu, perheille vasta sitten, kun on jotain varmuutta. Isoveljestä kerrottiin äitienpäivänä, joten nyt on aivan loistava tilaisuus päästä kertomaan ultran jälkeen tästä perheille isänpäivänä! Ihanaksi tämän odotuksen tekee myös se, että sain kuulla yhden mun hyvän ystäväni olevan samassa jamassa! Meidän esikoiset on syntyneet vuoden ja päivän erotuksella (uudenvuoden alla) ja nyt nämä pikkukakkoset sitten toivoaksemme näkevät päivänvalon lähipäivinä toisistaan juhannuksena! Täydellistä! :)
"Viime kierroksella" meistä tulikin täältä vaun pk-seudun mammoista varsin tiivis porukka, ja se on ollut kyllä ehdottoman suuri voimavara tän palstailun ohella.
Me ei myöskään ihan kauhean monelle olla tästä pienestä suuresta salaisuudesta kerrottu, perheille vasta sitten, kun on jotain varmuutta. Isoveljestä kerrottiin äitienpäivänä, joten nyt on aivan loistava tilaisuus päästä kertomaan ultran jälkeen tästä perheille isänpäivänä! Ihanaksi tämän odotuksen tekee myös se, että sain kuulla yhden mun hyvän ystäväni olevan samassa jamassa! Meidän esikoiset on syntyneet vuoden ja päivän erotuksella (uudenvuoden alla) ja nyt nämä pikkukakkoset sitten toivoaksemme näkevät päivänvalon lähipäivinä toisistaan juhannuksena! Täydellistä! :)
"Viime kierroksella" meistä tulikin täältä vaun pk-seudun mammoista varsin tiivis porukka, ja se on ollut kyllä ehdottoman suuri voimavara tän palstailun ohella.
Hei vaan kaikille! Täällä yksi odottaja lisää 
Tein eilen kaks suht selkeetä haamuplussaa testiin ja tänään vielä terkkari teki uuden vähän vahvemman plussan. Vielä ei oikeen osaa ymmärtää että tässä oikeesti ollaan raskaana. Katsotaan miten usein täällä ehdin vierailla, kun on tuo esikoinenkin joka vie aikaa ja huomiota. Ihan hirvee pelko on, että raskaus menis vielä kesken kun näin alkuvaiheessa ollaan (en tiedä edes viikkoja), mutta toivotaan parasta! Onnea kaikille odotukseen!
Tein eilen kaks suht selkeetä haamuplussaa testiin ja tänään vielä terkkari teki uuden vähän vahvemman plussan. Vielä ei oikeen osaa ymmärtää että tässä oikeesti ollaan raskaana. Katsotaan miten usein täällä ehdin vierailla, kun on tuo esikoinenkin joka vie aikaa ja huomiota. Ihan hirvee pelko on, että raskaus menis vielä kesken kun näin alkuvaiheessa ollaan (en tiedä edes viikkoja), mutta toivotaan parasta! Onnea kaikille odotukseen!Onnea kaikille plussanneille :) Täällähän väki lisääntyy vauhdilla!
Mä oon aavistuksen kateellisena lueskellu teidän varhaisultrista. Oi kun mäkin haluaisin! Mutta ei nyt raski investoida sitä satasta kun seulontaultrakin on kuitenkin varmaan kymppiviikolla tulossa. Neuvolaan ois vielä viikko, sen jälkeen saa varmaan ultran varatakin.
Vähäinen pahoinvointi on astunut kuvaan, lähinnä niin että jotkut ruuat ei vain maistu. Onneksi mä olen se joka vastaa perheen ruokahuollosta niin voin tehdä semmosta ruokaa mitä tekee mieli. Väsymys on toinen pannahinen joka nostaa karvaista päätään. Väliin iskee ihan totaalinen tiltti mutta valitettavasti lepohetket näiden kahden lapsen kanssa on vähissä.
Pesänrakennus on ihanaa! Meillä ne hankinnat tosiaan taitaa rajottua siihen uuteen autoon kun kaikki on jo valmiina. Tai ainakin uskoisin, jonkin verran tuli myytyä vauvanvaatteita pois pitkin hampain kun ei pitänyt enää lasta saada. Mutta on tälle sydänkäpyselle varmaan yllinkyllin jos vaikka mitä.
SannaKoolle vielä erityistervehdys. Mukavaa että on palstatuttuja joukossa :)
Mä oon aavistuksen kateellisena lueskellu teidän varhaisultrista. Oi kun mäkin haluaisin! Mutta ei nyt raski investoida sitä satasta kun seulontaultrakin on kuitenkin varmaan kymppiviikolla tulossa. Neuvolaan ois vielä viikko, sen jälkeen saa varmaan ultran varatakin.
Vähäinen pahoinvointi on astunut kuvaan, lähinnä niin että jotkut ruuat ei vain maistu. Onneksi mä olen se joka vastaa perheen ruokahuollosta niin voin tehdä semmosta ruokaa mitä tekee mieli. Väsymys on toinen pannahinen joka nostaa karvaista päätään. Väliin iskee ihan totaalinen tiltti mutta valitettavasti lepohetket näiden kahden lapsen kanssa on vähissä.
Pesänrakennus on ihanaa! Meillä ne hankinnat tosiaan taitaa rajottua siihen uuteen autoon kun kaikki on jo valmiina. Tai ainakin uskoisin, jonkin verran tuli myytyä vauvanvaatteita pois pitkin hampain kun ei pitänyt enää lasta saada. Mutta on tälle sydänkäpyselle varmaan yllinkyllin jos vaikka mitä.
SannaKoolle vielä erityistervehdys. Mukavaa että on palstatuttuja joukossa :)
Enah
Jostain jotain jo tietävä
Ensinnäkin hurrrrrjasti onnea kaikille muillekkin plussanneille ja tervetuloa joukkoon! <3 :) Melko iso ketju varmasti saadaan aikaan sillä tässä vaiheessa jo näin paljon odottavia :) Mieletöntä! :D
ON: Täällä on myöskin aamuiset pahoinvoinnit alkanut jälleen :/ (esikoisesta ensimmäiset 17 viikkoa >:l) Jotenkin helpottaa kuitenkin kun tietää hieman miten voisi helpottaa oloa ja hyvin on ilmeisesti muistissa sillä joka aamu ainakin tähän asti saanut lähes heti pahoinvoinnin pois :) ... luojan kiitos :D Pahoinvoinnin lisäksi istuin sitten koko eilisen illan veskissä, heti kun liikuinkin niin tuli tunne "pakko päästä takas" :D Elikkä massu melkoisen löysällä, mutta sitähän se teettää :D Lisäksi olen 99% varma että masuasukki on tyttö :) Sillä esikoisesta ei ollut minkäänlaisia iho ongelmia päin vastoin, nyt taas naama kukkii kuin mikäkin (ja mähän en oo siihen tottunut, joten melkoinen järkytys on suoraan sanottuna ollut :D). Joka paikassa finnejä ja miljoonittain :D Sekä ihmeellisiä kuivia länttejä siellä täällä ympäri kehoa. Sekä muutenkin jotenkin sellainen tunne, ihmeellistä et ajattelemattakin tulee sellainen aavistus :O
Vaikka viikkoja on vasta tuon verran oon siltikin niin innostunut ostamaan pienelle kaikenlaista <3 Pikkuisia tossuja ja vaatteita. Ostettiin uus koliikkikeinukin johon saa MP3sen liitettyä (sitähän kannattaa käyttää vaikka ei koliikkia oliskaan :D). Sitteri ja sänky on tullut hankittua, sekä ostettiin tuplatkin jo. Toisaalta mielessä kuitenkin pyörii ajatus mitä jos.... Mutta täytyy pitää pois mielestä tuollaiset ajatukset :)
Hyviä vointeja kaikille ja tarrasukkia sekä liimaa kasoittain mukaan <3!
ON: Täällä on myöskin aamuiset pahoinvoinnit alkanut jälleen :/ (esikoisesta ensimmäiset 17 viikkoa >:l) Jotenkin helpottaa kuitenkin kun tietää hieman miten voisi helpottaa oloa ja hyvin on ilmeisesti muistissa sillä joka aamu ainakin tähän asti saanut lähes heti pahoinvoinnin pois :) ... luojan kiitos :D Pahoinvoinnin lisäksi istuin sitten koko eilisen illan veskissä, heti kun liikuinkin niin tuli tunne "pakko päästä takas" :D Elikkä massu melkoisen löysällä, mutta sitähän se teettää :D Lisäksi olen 99% varma että masuasukki on tyttö :) Sillä esikoisesta ei ollut minkäänlaisia iho ongelmia päin vastoin, nyt taas naama kukkii kuin mikäkin (ja mähän en oo siihen tottunut, joten melkoinen järkytys on suoraan sanottuna ollut :D). Joka paikassa finnejä ja miljoonittain :D Sekä ihmeellisiä kuivia länttejä siellä täällä ympäri kehoa. Sekä muutenkin jotenkin sellainen tunne, ihmeellistä et ajattelemattakin tulee sellainen aavistus :O
Vaikka viikkoja on vasta tuon verran oon siltikin niin innostunut ostamaan pienelle kaikenlaista <3 Pikkuisia tossuja ja vaatteita. Ostettiin uus koliikkikeinukin johon saa MP3sen liitettyä (sitähän kannattaa käyttää vaikka ei koliikkia oliskaan :D). Sitteri ja sänky on tullut hankittua, sekä ostettiin tuplatkin jo. Toisaalta mielessä kuitenkin pyörii ajatus mitä jos.... Mutta täytyy pitää pois mielestä tuollaiset ajatukset :)
Hyviä vointeja kaikille ja tarrasukkia sekä liimaa kasoittain mukaan <3!
elsiina
Jostain jotain jo tietävä
No niin täällä on sitten hormoonit ihan sekaisin. Tuli miehelle suutahdettua ihan kunnolla ja jokseenkin ilman syytä. En vaan jaksaisi uskoa, että näin rv 4+1 olisi jo tämmöistä. Toisaalta rupesi pelottamaan, kun tein testin toissapäivänä ja tänään ja testiviiva näytti edelleen samalta kuin toissapäivänä eli ei ollut ihan kontrollin vahvuinen. Onko teillä tässä vaiheessa ollut jo selkeästi tummempi viiva tai edes saman vahvuinen? Itse en millään muista nousiko esikoisen kanssa vahvuus yhtä hitaasti.