Onko muita 40+ iltatähden yrittäjiä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hei123
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
@_kirahvi nyt todella toivotaan parasta :red-heart: ja tervetuloa piinailemaan!

Mä tein tänään huonomaineiseen One Stepin 10miu testiin jotkut viivat. Laitoin tuonne Plussa vai ei ketjuunkin jos joku haluaa käydä vilkaisemassa.

Tuolla testillä vaan on tapana antaa paljon vääriä hälytyksiä, joku laittoi joskus jonkun kollaasin oikein tuohon ketjuun miten räikeitä oli tuolla saanut - vaikka ei ollut raskaana! Että ihan hirveästi en laita luottoa tuohon. Mutta kyllähän se hetkellisesti nostattaa toiveita. En viitsi vielä dpo 9 mitään muita tuhlata, ellen illalla innostu vielä....
 
@_kirahvi nyt todella toivotaan parasta :red-heart: ja tervetuloa piinailemaan!

Mä tein tänään huonomaineiseen One Stepin 10miu testiin jotkut viivat. Laitoin tuonne Plussa vai ei ketjuunkin jos joku haluaa käydä vilkaisemassa.

Tuolla testillä vaan on tapana antaa paljon vääriä hälytyksiä, joku laittoi joskus jonkun kollaasin oikein tuohon ketjuun miten räikeitä oli tuolla saanut - vaikka ei ollut raskaana! Että ihan hirveästi en laita luottoa tuohon. Mutta kyllähän se hetkellisesti nostattaa toiveita. En viitsi vielä dpo 9 mitään muita tuhlata, ellen illalla innostu vielä....
Peukkuja pystyyn kovasti :Thumbs Up Sign::thumbs-up:
 
Oli tosi veikeää nähdä sillä alkion siirtokerralla (eka PAS), josta vauva tuli syliin asti, se pieni alkio lillumassa ilmakuplan sisällä klinikan monitorissa. :smiling face with heart-eyes: Ja nyt se pieni kupla on tuossa vieressä varsinaisena Touho-tooperona.
Toivotaan pehmeitä tarrasukkia Kirahville!
Sama, mä näin myös eilen sen pienen valkoisen valon väläyksen monitorissa. Onhan sen sykähdyttävää kun sillä hetkellä ainakin pieni elon häivähdys kohdussa on.
 
@_kirahvi nyt todella toivotaan parasta :red-heart: ja tervetuloa piinailemaan!

Mä tein tänään huonomaineiseen One Stepin 10miu testiin jotkut viivat. Laitoin tuonne Plussa vai ei ketjuunkin jos joku haluaa käydä vilkaisemassa.

Tuolla testillä vaan on tapana antaa paljon vääriä hälytyksiä, joku laittoi joskus jonkun kollaasin oikein tuohon ketjuun miten räikeitä oli tuolla saanut - vaikka ei ollut raskaana! Että ihan hirveästi en laita luottoa tuohon. Mutta kyllähän se hetkellisesti nostattaa toiveita. En viitsi vielä dpo 9 mitään muita tuhlata, ellen illalla innostu vielä....
Mun mielestä selkeästi positiivinen joten varovainen onnittelu täältä.:red-heart:Käytitkö muuten kuinka pitkään Letrozolia ja tapahtuikos sulla kuitenkin ovulaatio ilman sitäkin?
 
Kyllähän se siltä näyttää, mut kuten mainitsin olen monelle nähnyt tuon antavan ihan naurettavia vääriä plussia joka nostaa turhaan toiveet. Että pitää jollain muilla testailla, onhan tässä aikaa kun vasta dpo 9. Harmittaa vaan niin kovin kun inasesti jo innostuin. Mulla on ApteQ tuolla kans oottamassa…

Ovuloin normistikin, kävin siis AMH mittauttaa loppuvuonna ja se ei ollutkaan susihuono ja gynekologi sitä mieltä että letroja voisi vielä 6 kiertoa kokeillakin! Nyt kolmas menossa.
 
Kyllähän se siltä näyttää, mut kuten mainitsin olen monelle nähnyt tuon antavan ihan naurettavia vääriä plussia joka nostaa turhaan toiveet. Että pitää jollain muilla testailla, onhan tässä aikaa kun vasta dpo 9. Harmittaa vaan niin kovin kun inasesti jo innostuin. Mulla on ApteQ tuolla kans oottamassa…

Ovuloin normistikin, kävin siis AMH mittauttaa loppuvuonna ja se ei ollutkaan susihuono ja gynekologi sitä mieltä että letroja voisi vielä 6 kiertoa kokeillakin! Nyt kolmas menossa.
Uskon että olet raskaana. Tein samalla testillä kuopuksesta dpo 9 paljon haaleamman, dpo 10 ei tullut mitään (ja säikähdin!) mutta sitten taas dpo 11 näkyi haalea viiva. Siitä se vahvistui pikkuhiljaa. Mulle gynekologi sanoi että AMH ei kertoisi mitään kun reserviä voi olla paljonkin jäljellä nuoruuden PCOS vuoksi. Mulla se on siis enää vain munasolujen todennäköinen heikko laatu ja onneton seksielämä jotka estävät raskautumisen tässä iässä. Silti olin tosi toiveikas käytyäni Ovumialla. Mutta ei tässä paljon oma toiveikkuus auta jos miehen osuus seksielämässä on se mitä se on.
 
Muokattu viimeksi:
Minä kävin gynekologilla, ajattelin että tuo AMH olisi hyvä testata, jotta näkisi, miten epätodennäköistä olisi raskautua. En siis toivo enää raskautta, vaan haluaisin lopettaa ehkäisyn käytön ja saisin varmistuksen, että pelkoa raskaudesta ei olisi. Tämän gynekologin mukaan paremman ennustuksen saa ultraamalla munasarjat ja niin tehtiin. Hänen arvionsa mukaan on todennäköistä, että tulisin raskaaksi, joten en päässyt ehkäisystä eroon.

Kirjoitin tämän kuumeiluketjuun, sillä tuo ultraaminen oli ainakin ihan helppo ja koen melko luotettavaksi. Munasolujen laadusta se ei toki kerro mitään, mutta ainakin sen, onko vielä vireää toimintaa vai ei.
 
Uskon että olet raskaana. Tein samalla testillä kuopuksesta dpo 9 paljon haaleamman, dpo 10 ei tullut mitään (ja säikähdin!) mutta sitten taas dpo 11 näkyi haalea viiva. Siitä se vahvistui pikkuhiljaa. Mulle gynekologi sanoi että AMH ei kertoisi mitään kun reserviä voi olla paljonkin jäljellä nuoruuden PCOS vuoksi. Mulla se on siis enää vain munasolujen todennäköinen heikko laatu ja onneton seksielämä jotka estävät raskautumisen tässä iässä. Silti olin tosi toiveikas käytyäni Ovumialla. Mutta ei tässä paljon oma toiveikkuus auta jos miehen osuus seksielämässä on se mitä se on.

tein nyt sit jo kuitenkin ton ApteQ testin ja ei siin kyl taida näkyä yhtään mitään vaik kuinka tiiraan :disappointed-face:
 
tein nyt sit jo kuitenkin ton ApteQ testin ja ei siin kyl taida näkyä yhtään mitään vaik kuinka tiiraan :disappointed-face:
Voi hyvänen aika, voi eiiiii! Tuo on niin kamalaa tiedän tunteen. Onneksi vielä todella varhainen dpo ja voi kääntyä vielä positiiviseksi. Tsemppiä piinapäiviin vielä! :folded:
 
Mulla on ihan hirveän masentunut fiilis. Olen nyt pitkällisen (vuosien) pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen että mun ei kannata enää yrittää raskautua. Se on todella voimia vievää puuhaa, kun huomaa että mies ei ole 100 % touhussa mukana. Itseasiassa asiasta tekee entistä surullisemman se, että näin vanhemmiten olen muuttunut jossain määrin aseksuaaliksi ja hormonien johdosta haluan vain ovulaatioaikaan. Se luo paineita parisuhteeseen, omaan olemiseen miehen kanssa ja miehellä selvästi paineita omasta suoriutumisestaan seksin suhteen, mitä ei ole ennen ollut. En oikein tiedä miten jatketaan tästä eteenpäin, kai se on vaan eläköidyttävä kohta yhdessä. Ehkäisyä en käytä koska en enää edes usko raskauteen tällä iällä ja "seksityylillä". Toivon teille kaikille muille kovasti plussatuulia ja taustalta tsemppaan! :thumbs-up:
Voimia pohdintoihin. Nämä on vaikeita ja ah niin syvälle tunteisiin meneviä asioita. Joku täällä sanoikin (ehkä sinä, en enää muista kuka...) että naisilla jää useimmiten se viimeinen vauva saamatta. Se kolahti itseeni ainakin kovasti.

Parisuhteet muuttuvat varmasti meillä kaikilla ajan ja iän myötä. Kuuntelin juuri Nordic Fit Maman podcastia ja siellä haastateltiin seksuaaliterapeuttia joka kertoi tutkimuksesta jossa 50% vastanneista naisista sanoi että lapsien tulon jälkeen olivat muuttuneet enemmän tai vähemmän haluttomiksi seksin suhteen. Se on varmasti yleisempää kuin moni kuvittelee, ei ainakaan kannata murehtia että itse kukaan olisi jotenkin "viallinen" jos halut muuttuu vuosien myötä ❤️
 
Voimia pohdintoihin. Nämä on vaikeita ja ah niin syvälle tunteisiin meneviä asioita. Joku täällä sanoikin (ehkä sinä, en enää muista kuka...) että naisilla jää useimmiten se viimeinen vauva saamatta. Se kolahti itseeni ainakin kovasti.

Parisuhteet muuttuvat varmasti meillä kaikilla ajan ja iän myötä. Kuuntelin juuri Nordic Fit Maman podcastia ja siellä haastateltiin seksuaaliterapeuttia joka kertoi tutkimuksesta jossa 50% vastanneista naisista sanoi että lapsien tulon jälkeen olivat muuttuneet enemmän tai vähemmän haluttomiksi seksin suhteen. Se on varmasti yleisempää kuin moni kuvittelee, ei ainakaan kannata murehtia että itse kukaan olisi jotenkin "viallinen" jos halut muuttuu vuosien myötä ❤️
Se olin minä, joka sanoi, että eiköhän kaikilla äideillä jää se viimeinen vauva saamatta. :Two-hearts: Siskoltani kuullut alunperin. Hänellä kaksi vilkasta lasta ja tosi väsy välillä, eli ei hänelle kolmatta (vaikka haikeaa) ja minulle ei ehkä toista (vaikka halua, mutta ikä, terveys, itsellisyys, resurssit, jne jne jne…:: :loudlycrying:)
On nämä tosi vaikeita asioita ja olen puulla päähän lyöty, että edes haikailen toista kun ekakin on ihme. ) Mutta en sitä tosiaan pidä ihmeenä, jos moni mies ei haikaile monen lapsen perään, uskon että ihan se jopa fyysinen vauvan ja raskauden kaipuu liittyy äitiyteen ja hormoneihin. Sekä toki voi olla ihan eriäviä ajatuksia lapsiluvusta puolisoilla, mistä on täälläkin monta ketjua. Näin itsellisenä sitä saa vaan itsensä kanssa väitellä. :rolling:
Kuurankukalle ehkä kysymys, että miksi se vauva tuntuisi vielä niin tärkeältä, kun monta lasta on? Siis ihan vilpittömästi kyselen niistä tunteista, mitkä sen tekisi niin tärkeäksi. Sekundaaristahan lapsettomuutta voi myös surea. Toisaalta voi myös olla kiitollinen (niin kuin useimmat ovat) niistä saaduista lahjoista. :Two-hearts:
 
Se olin minä, joka sanoi, että eiköhän kaikilla äideillä jää se viimeinen vauva saamatta. :Two-hearts: Siskoltani kuullut alunperin. Hänellä kaksi vilkasta lasta ja tosi väsy välillä, eli ei hänelle kolmatta (vaikka haikeaa) ja minulle ei ehkä toista (vaikka halua, mutta ikä, terveys, itsellisyys, resurssit, jne jne jne…:: :loudlycrying:)
On nämä tosi vaikeita asioita ja olen puulla päähän lyöty, että edes haikailen toista kun ekakin on ihme. ) Mutta en sitä tosiaan pidä ihmeenä, jos moni mies ei haikaile monen lapsen perään, uskon että ihan se jopa fyysinen vauvan ja raskauden kaipuu liittyy äitiyteen ja hormoneihin. Sekä toki voi olla ihan eriäviä ajatuksia lapsiluvusta puolisoilla, mistä on täälläkin monta ketjua. Näin itsellisenä sitä saa vaan itsensä kanssa väitellä. :rolling:
Kuurankukalle ehkä kysymys, että miksi se vauva tuntuisi vielä niin tärkeältä, kun monta lasta on? Siis ihan vilpittömästi kyselen niistä tunteista, mitkä sen tekisi niin tärkeäksi. Sekundaaristahan lapsettomuutta voi myös surea. Toisaalta voi myös olla kiitollinen (niin kuin useimmat ovat) niistä saaduista lahjoista. :Two-hearts:
Jos olisin sinun elämän tilanteessasi, varmasti ihmettelisin kaltaistani vauvaa vieläkin toivovaa. Koska katselet näitä asioita erilaisesta elämäntilanteesta käsin. Sanoin gynekologille myös kahteen kertaan siellä käydessäni viime keskiviikkona, että olen todella kiitollinen jo näistä lapsista mitä minulla on. Koska koen muutenkin häpeää vauvatoiveestani ja tarvetta selitellä, vaikka syitä toiveilleni ei gynekologi kysynytkään. En osaa muuta sanoa kuin koko ajan olisi ollut tunne, että vielä olisi ollut tilaa yhdelle. Olen kokenut fyysisenä kipuna sydänalassa ja suurena suruna sen kaipauksen. Nimikin olisi ollut vauvalle valmiina (pojalle). Sitähän en sitten tiedä olisiko sieltä juuri poikaa tullut. Mutta en halua nyt enempää syventyä näihin minulle kipeisiin asioihin.
 
Hmmm. En ihan allekirjoittaisi tuota, että jokaiselta äidiltä jää viimeinen vauva saamatta. Minä koin saaneeni sen viimeisenkin vauvan.

Monesti kuopusta yrittäessä ja kuopusta odottaessa tuli kyllä tunne, että jos tämä raskaus ei ala tai menee kesken, niin yksi lapsi saa riittää, ja lopulta hämmästyin itsekin onnistumista. Kuopuksen syntymän jälkeen tuli vahva tunne siitä, että sain nyt senkin lapsen jota luonto ei halunnut minun saavan, mutta lääketieteen ja satumaisen tuurin avulla se oli vielä mahdollista.
Vielä en ole haikaillut kolmatta lasta, en oikein usko että alan koskaan haikailemaankaan, koska olin lähellä luopua lapsihaaveesta jo ennen toistakin lasta, ja surin sitä jo siinä välissä.

Kuopuksen synnytyksen jälkeen tuntui kuin iso taakka olisi poistunut, tajutessani ettei minun tarvitse enää koskaan olla raskaana tai synnyttää yhtään lasta. Tässä oli tosi iso ero kuopuksen synnytykseen, koska silloin ajattelin, että olihan synnytys hirveintä ikinä, mutta voin sen kestäö uudestaankin, jotta saan toisen lapsen.

Eli lohdutuksena sanoisin, että jos sattuu sen yhden vauvan vielä saamaan, ei sen jälkeen välttämättä enää kaipaa enempää lapsia. Meidän iässä sen viimeisen lapsen saaminen voi kuitenkin vaatia lääketieteen apua, joten jos vauvankaipuu on hirveä, niin kaikki länsimaisen lääketieteen keinot käyttöön, ja jos ei sillä onnistu, niin ainakin kaikki kivet on käännetty.
 
Hmmm. En ihan allekirjoittaisi tuota, että jokaiselta äidiltä jää viimeinen vauva saamatta. Minä koin saaneeni sen viimeisenkin vauvan.

Monesti kuopusta yrittäessä ja kuopusta odottaessa tuli kyllä tunne, että jos tämä raskaus ei ala tai menee kesken, niin yksi lapsi saa riittää, ja lopulta hämmästyin itsekin onnistumista. Kuopuksen syntymän jälkeen tuli vahva tunne siitä, että sain nyt senkin lapsen jota luonto ei halunnut minun saavan, mutta lääketieteen ja satumaisen tuurin avulla se oli vielä mahdollista.
Vielä en ole haikaillut kolmatta lasta, en oikein usko että alan koskaan haikailemaankaan, koska olin lähellä luopua lapsihaaveesta jo ennen toistakin lasta, ja surin sitä jo siinä välissä.

Kuopuksen synnytyksen jälkeen tuntui kuin iso taakka olisi poistunut, tajutessani ettei minun tarvitse enää koskaan olla raskaana tai synnyttää yhtään lasta. Tässä oli tosi iso ero kuopuksen synnytykseen, koska silloin ajattelin, että olihan synnytys hirveintä ikinä, mutta voin sen kestäö uudestaankin, jotta saan toisen lapsen.

Eli lohdutuksena sanoisin, että jos sattuu sen yhden vauvan vielä saamaan, ei sen jälkeen välttämättä enää kaipaa enempää lapsia. Meidän iässä sen viimeisen lapsen saaminen voi kuitenkin vaatia lääketieteen apua, joten jos vauvankaipuu on hirveä, niin kaikki länsimaisen lääketieteen keinot käyttöön, ja jos ei sillä onnistu, niin ainakin kaikki kivet on käännetty.
Joo, tosiaan, asia oli ilmaistu liian yksioikoisesti, ei todellakaan kaikilla jää viimeinen vauva saamatta, vaan pikemminkin niin siskoni tarkoitin, että monella (ei kaikilla!) äidillä jää se viimeinen vauva (kirjoitin vahingossa vaiva! :tears:) tekemättä (ei saamatta). Itse jo esikoisen syntymän jälkeen ajattelin, että ihanaa, että ohi ja ei ikinä enää!
 
Muokattu viimeksi:
Minä luulin olevani vauvakuumekroonikko, mutta kuopuksen jälkeen on tuntunut siltä, että en halua enempää lapsia. Jään odottelemaan lapsenlapsia.
Minulla ei ole vielä ollut kertaakaan olo, että olisin odottanut lapsenlapsia. Johtuu siitä, että esikoinen opiskeli vielä 24 vuotiaaksi saakka ja on nyt vihdoin työelämässä. Hän tulee kertomansa mukaan haluamaan EHKÄ yhden lapsen myöhemmällä iällä. Toinen lapsistani ei koskaan voi saada omia lapsia ja tämä mikä on nyt teini, tulee myös opiskelemaan pitkään eikä varmaan mitään kiirettä perheen perustamisen kanssa erityisesti kun on poika. Joten saan kyllä odotella ihan rauhassa, tottakai lapsenlapset ovat ihania sitten kun niitä tulee :smiling-eyes::folded:
 
Minulla ei ole vielä ollut kertaakaan olo, että olisin odottanut lapsenlapsia. Johtuu siitä, että esikoinen opiskeli vielä 24 vuotiaaksi saakka ja on nyt vihdoin työelämässä. Hän tulee kertomansa mukaan haluamaan EHKÄ yhden lapsen myöhemmällä iällä. Toinen lapsistani ei koskaan voi saada omia lapsia ja tämä mikä on nyt teini, tulee myös opiskelemaan pitkään eikä varmaan mitään kiirettä perheen perustamisen kanssa erityisesti kun on poika. Joten saan kyllä odotella ihan rauhassa, tottakai lapsenlapset ovat ihania sitten kun niitä tulee :smiling-eyes::folded:
Minun vanhimmat lapseni ovat olleet töissä jo useita vuosia, heillä on vakituinen työ ja pitkäaikaiset puolisot ja isot asunnot ostettuna. Melko lupaavaa vaikka en kyllä koskaan kysele heidän lapsisuunnitelmistaan.
 
Heippa, mitäs teille kuuluu? Minä kun silloin aiemmin tässä kierrossa sitä Rfsu:n ovistestiä tein niin siihen tuli haalea lh nousu, mutta kyllä se ovis oli silloin kuten muista tuntemuksista päättelin sillä menkat on kohta parin päivän sisällä alkamassa tuhrusta päätellen. Eihän meillä tosin silloin ollut seksiäkään ovisaikaan ja olen heittänyt hanskat tiskiin tässä yrittämisessä niin kuin kerroinkin. Rankkaa se silti tekee, sillä näen paljon unia että olen lapsettomuuslääkärin vastaanotolla tutkittavana ja hoidettavana :loudlycrying:
 
Takaisin
Top