Onneksi sanovat, että helpottaa 
Mulla on myös riesana levarit esikoisen raskausajasta lähtien, se on ihan sietämätön vaiva! Miten oot jaksanut? Mulla on väsymys auttanut siihen ainakin toistaiseksi, ei ole öisin tarvinnut herätä, toisin kuin raskaudenyritys-aikana.Pahoinvointi ollut hyvin lievää ja helpottanut syömällä, mutta nyt etoo oikein kunnolla. Väsymys on tänään todella kovaa. Levottomat jalat ovat palanneet, kun lääkityksen jouduin jättämään ennen alkion siirtoa. Rinnat ovat pinkeät
Tätä voisi testailla, jos olot pahenee.Mä käytin esikoisesta ja saattoihan ne vähän lievittää oloa
Unettomuus on kyllä inhottava oire, aika yleistä kylläkin kai!Tätä voisi testailla, jos olot pahenee.
Unettomuus nyt uutena oireena. Tätä en odottanut yhtään.
Esikoisen raskaudessa oli hyperemeesi, jota en tietenkään halua (oksensin kymmeniä kertoja päivässä monta kuukautta), mutta toisaalta odotan pahoinvointia Vuosi sitten oli keskenmeno, ja siinä oireet alkoivat vähenemään, eikä ”kunnon” pahoinvointia tullut, joten nyt ottaisin mieluummin pahoinvoinnin kuin keskenmenon 
Kaikkein mieluiten tietysti hyvin menevän raskauden siedettävillä oireilla 
Varasin varhaisultran jo ensi viikolle (6+jotain), kun haluan vaan tietää onko siellä elämää 
Nukahtaminen on vaikeaa ja herään kerrasta kahteen yöllä vessaan. Väsymyksestä on kyllä iso apu, kun on riittävästi valvonut niin sitten puolestaan taas nukkuu.
Ootko syönyt rautalisää nyt raskausaikana? Mä sain ferritiinin jonnekin 60 hujakoille mikä auttoi vähän pahimpiin oireisiin, nyt ajattelin odottaa sen kanssa ainakin hetken ja kysyä sitten neuvolasta tms paljon sitä saa syödä..
Täällä kans pari yötä valvottu, jännä juttuTätä voisi testailla, jos olot pahenee.
Unettomuus nyt uutena oireena. Tätä en odottanut yhtään.
Syön joka toinen päivä c-vitamiinin kanssa 50mg. Ferritiini ei ole mulla ollut paljoakaan 20 yläpuolella koskaan, joten syön rautaa ympäri vuoden. Nyt tosin pienellä annoksella.
Mä söin aikaisemmin 100mg joka toinen päivä, mutta nyt raskaustiedon jälkeen en ole uskaltanut ottaa yhtään kun en oikein tiedä miten toimia vielä. Sulla on kyllä ollut alhainen tuo ferritiini!
Melko varmana siitä, etten malta odottaa viittä viikkoa seuraavaan ultraan, vaan käyn tässä välissä jossain tarkistuksessa. Meillä kun takana pitkähköt hoidot pettymyksineen ja yksi tuulimuna, ja eka lapsi tulossa, niin uskon kaiken epävarmuuden kumpuavan näistä taustoista. Oispa pian jo joulu ja tammikuun loppu, niin rakenneultrakin ois ohi. Ja oispa pian ensi kesä ja kaikki mennyt hienosti. 
Joo nämä on kyllä piinaviikot!Täälläkin yksi, jolla oireet tuntuu vähentyneen entisestään. Rintojen aristus on ohi (tosin uutena juttuna nännien ympärille on tullut pieniä vaaleita näppyjä, Googlen perusteella Montgomeryn rauhasia, jotka kuuluu asiaan). Öisin ei ole tarvinnut enää herätä vessaan. Väsymys on kyllä pysynyt ja hillitön nälkä, sekä hyvin lievä ajoittainen etomisen tunne, joten koitan luottaa, että elämä masussa jatkuu. Ehkä kroppa vain hiljokseen sopeutuu näihin hormoneihin ja/tai oireet voi vaihdella päivittäin ja viikottain. Vasta muutama päivä sitten ultrassa näkyi, että kaikki on hyvin - ja tekisi mieli varata jo uusi ultra, että voisi varmistua raskauden hyvästä jatkumisesta.
Täällä myös edelleen vähäisillä ja helpoilla oireilla, viikon päästä meillä varhaisultra.
Harmittaa, kun en voi olla 2-vuotiaalle touhukkaalle taaperolle läsnä 
Tiesin kyllä, että itsenäistymistä on hänen osaltaan tapahduttava sisaruksen syntyessä, mutta että jo nyt...