Lobster: mulle tosiaan neuvolahoitsu on koko ajan jankannut, että se on just toi vannemainen puristus, mikä ei mee ohi, mikä kertoo myrkytyksestä, mut hienoa että syy oli kuitenkin joku muu! :)
Mulla ei vieläkään ole mitään tollasia kipuja, välillä vähän vihloo häpyluun seudulle, selkää välillä jomottelee kevyesti menkkamaiseen tapaan, mutta aika kevyillä kivuilla menty. Oon aatellu, että mulla noi sisuskalut ei kipuile, ku oon aika pitkä, myös keskivartalosta.. Ettei oo niin tarve sisuskaluille mennä esim kainaloon karkuun Eikä kyl rintalastakaan oo mihkään suuntaan joutunut väistymään.. No tiedä häntä.
Nyt on parina yönä ollut unet aika ohuilla..? Pyörin ja vähän kiristää mahaa, tonne alas, vissiin ku roikkuu tossa sivulla. Oon levoton koko yön, ja oon huolissani liikkuuko lapsi yön aikana tarpeeksi, mut sit ku herää ja alkaa tunnustelee, ni se liikkuu ihan hyvin. Kaveri joka just synnytti, sano, et silläkin loppuaika meni levottomasti nukkuen.. Ahdistavia unia, ylipäätään jotenkin painostavaa nukkua. No nyt yöllä koitin sitten tota mun Lidlistä aikanaan ostamaa halityynyä, (joku jo taiskin mainita että sellainen on myöskin) ja se auttoi, mutta levottomuuttahan se ei vienyt pois. Maha ei roikkunut joten ei kipeytynyt ja sain ehkä vähän pidempijaksoisen tirsan otettua muutamaan kertaan! Mut tosi ärsyttävää huolehtia puoliunessa vauvan liikkeistä, kun se kuitenkin liikkuu tosi hyvin. Sit se huoli jää päivälläkin päälle, vaikka liikkuu ni silti huolettaa Kai sekin on taas valmistumista äitiyteen; jatkuvasti huolissaan, vaikkei oo ees mitään syytä!
Sit ruokahalu normalisoitui about 4 päivää sitten, ihan tosta vaan. Ei tee enää mieli herkkuja! Paitsi jäätelöö, mut sitä ei lasketa Mut siis pitkään menny sillee että tekee mieli ihan kaikkia herkkuja koko ajan, eikä oikein saa rauhaa ennen kun joka päivä saa jotain hyvää. Nyt ei enää tarvi!
Päätä särkee pikkasen, välillä tulee huono olo ja heikottaa.. Eilen unohdin syödä ja siitä tuli tosi etova olo.. Haha, eipä oo tän raskauden kanssa montaa kertaa unohtunut syödä
1,5 viikkoa ultraan! Viime ultrasta onkin aikaa, sekin oli ylimääränen äippäpolilla kun pelkäsin, että lapsivesi vuotaa. Mutta tais olla viikolla 24 tai 25.. Kiva nähdä pikku pörriäinen taas Ja kohtahan se voi jo syntyäkin, ilman, että sitä koitetaan ees pysäyttää. Vähän säikäytti, et meillä voi tuhista parin viikon päästä vauveli kotona (tuli jotenkin niin yllättäen) mut toisaalta, mä haluan kroppani takasin, mä haluan päästä olemaan normaalisti!
Mulla ei vieläkään ole mitään tollasia kipuja, välillä vähän vihloo häpyluun seudulle, selkää välillä jomottelee kevyesti menkkamaiseen tapaan, mutta aika kevyillä kivuilla menty. Oon aatellu, että mulla noi sisuskalut ei kipuile, ku oon aika pitkä, myös keskivartalosta.. Ettei oo niin tarve sisuskaluille mennä esim kainaloon karkuun Eikä kyl rintalastakaan oo mihkään suuntaan joutunut väistymään.. No tiedä häntä.
Nyt on parina yönä ollut unet aika ohuilla..? Pyörin ja vähän kiristää mahaa, tonne alas, vissiin ku roikkuu tossa sivulla. Oon levoton koko yön, ja oon huolissani liikkuuko lapsi yön aikana tarpeeksi, mut sit ku herää ja alkaa tunnustelee, ni se liikkuu ihan hyvin. Kaveri joka just synnytti, sano, et silläkin loppuaika meni levottomasti nukkuen.. Ahdistavia unia, ylipäätään jotenkin painostavaa nukkua. No nyt yöllä koitin sitten tota mun Lidlistä aikanaan ostamaa halityynyä, (joku jo taiskin mainita että sellainen on myöskin) ja se auttoi, mutta levottomuuttahan se ei vienyt pois. Maha ei roikkunut joten ei kipeytynyt ja sain ehkä vähän pidempijaksoisen tirsan otettua muutamaan kertaan! Mut tosi ärsyttävää huolehtia puoliunessa vauvan liikkeistä, kun se kuitenkin liikkuu tosi hyvin. Sit se huoli jää päivälläkin päälle, vaikka liikkuu ni silti huolettaa Kai sekin on taas valmistumista äitiyteen; jatkuvasti huolissaan, vaikkei oo ees mitään syytä!
Sit ruokahalu normalisoitui about 4 päivää sitten, ihan tosta vaan. Ei tee enää mieli herkkuja! Paitsi jäätelöö, mut sitä ei lasketa Mut siis pitkään menny sillee että tekee mieli ihan kaikkia herkkuja koko ajan, eikä oikein saa rauhaa ennen kun joka päivä saa jotain hyvää. Nyt ei enää tarvi!
Päätä särkee pikkasen, välillä tulee huono olo ja heikottaa.. Eilen unohdin syödä ja siitä tuli tosi etova olo.. Haha, eipä oo tän raskauden kanssa montaa kertaa unohtunut syödä
1,5 viikkoa ultraan! Viime ultrasta onkin aikaa, sekin oli ylimääränen äippäpolilla kun pelkäsin, että lapsivesi vuotaa. Mutta tais olla viikolla 24 tai 25.. Kiva nähdä pikku pörriäinen taas Ja kohtahan se voi jo syntyäkin, ilman, että sitä koitetaan ees pysäyttää. Vähän säikäytti, et meillä voi tuhista parin viikon päästä vauveli kotona (tuli jotenkin niin yllättäen) mut toisaalta, mä haluan kroppani takasin, mä haluan päästä olemaan normaalisti!