Oireita

Mulla on neuvolaan ja omaan terveyskeskukseen työpaikalta matkaa yli 30 kilsaa, joten toivottavasti eivät ainakaan sinne koita passittaa. Enhän mä nyt voi jättää kaikkia töitä yli tunniksi seisomaan sitä varten että käyn mittaamassa hemoglobiinini! Ei se ainakaan tätä stressiä vähennä :D

Ehkä en kerro sinne työterveyteen olevani raskaana (vai tietääkö sen jostakin?) vaan pyydän, että voisivatko mitata sen hemoglobiinin, kun oon ollut hirveen väsynyt :P
 
Juu, neuvolalääkärin audienssit on kyllä harvassa. Meillä hänen ylhäisyyttään pääsee vissiin tapaamaan kahdesti koko raskauden aikana :rolleyes:
 
Pipridae: Kannattaa se raskaus varmaan mainita ihan ohi mennen. Tai sitten, kun he sen siellä toteavat niin esität iloisen yllättynyttä :grin

Gnome: Hänen ylhäisyytensä haluaa varmastikin vain nähdä ne "parhaat palat". Sen ähinätuhinapuhinan, kun raahautuu siihen pöydälle makaamaan. Sit hän varovasti suorittaa tutkimuksensa :smiley-angry026
 
Onko teillä muilla esiintynyt ihon kutinaa? Soitin eilen neuvolaan kun en saa nukuttuakaan kutinalta. Se alkoi jalkapohjista ja on sieltä levinnyt ihan joka paikkaan! Edellisyönä kun mies tuli nukkumaan pyysin puolihorroksessa häntä raapimaan välillä kun en itse enää jaksanut. :D Passittivat täksi aamuksi verikokeisiin ja nyt odotellaan onko siellä mitään. Voihan se olla jotain "hormonikutinaakin" mutta ihan hirveää kyllä on! Mitkään rasvat eivät auta vaikka iho on kyllä selkeästi kuivakin.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mulla kutisee valiin, mutta aina samat alueet ja niissa on iho kuiva ja valiin rakkulainen ja punainen. Olin pitkaan sita mielta etta hiiva se on, joka mulla kukkiii kasvoissa ja toisen kaden sormessa, mutta kun hiivavoiteet ei ole tuoneet apua uskaltauduin lopulta kokeilemaan atooppisen ihottuman hoitoja ja yllatyksekseni auttoi heti. Eli vissiin mulla on sitten ihan ihottumaa.
 
mulla oli viimeksi loppuraskaudessa tai siis neljä viikkoa ennen synnytystä synnytykseen asti ihan järjetön kutina, joka lähti just jalkapohjista ja levisi ympäri kroppaa :/ mitään selitystä ei löytynyt ja terkkaki arveli et johtui raskaushormoneista. käytin sit sen ajan rasvaisinta apobasea ja olo oli ku hylkeellä :/ sit se loppui ku synnytin. toivon vaan et se ei tulis nyt takas. rasvaan ihoa joka ilta niin se ei ole kauhean kuiva.
 
Tutkittiinko sulla della_79 raskaushepatoosin mahdollisuutta? Mut passitettiin verikokeisiin ja kun ekalla kerralla otettiin vain bilirubiiniarvot niin tänään aamulla jouduin käymään vielä uudestaan otattamassa paastoarvot, katsotaan se sappi myös. En tajunnut kysyä että oliko niissä ekoissa tuloksissa sitten jotain häikkää kun piti käydä toisissakin, mutta alkuviikollahan sen sitten kuulee. Mä olen kanssa kylpenyt noissa rasvaisissa voiteissa nyt, iho varmaan kyllä tykkää mutta ei se kutinaan ole silti auttanut. :confused: Ei tuon raskaushepatoosin pitäis kyllä ainakaan vielä näillä viikoilla iskeä mutta hyvä kun tutkitaan. Alkaa vaan olemaan tosissaan vähän väsy kun yöt menee rapsutellessa ja tuntuu että syvää unta ei saa nukuttua ollenkaan.
 
juu, tutkittiin just raskaushepatoosin varalta sekä maksa- että sappiarvot verikokeella ja kummatki oli ihan normaalit. mulla se tosiaan tuli joskus rv 38 se kutina. kävin siihen aikaan myös kaksi kertaa viikossa verenpainekontrollissa, kun neuvolan arvion mukaan se oli koholla, mutta ei sekään silti johtanut kummempaan, yliaikakontrollissa oli verenpainekin ihan normaali siis synnärin mielestä. jäi siis vaan lopputulokseksi, että ilmeisesti hormonaalista perää.
 
Nivus ja alavatsan repäisykivut on ihan normaaleja, jossain neuvolan kirjasessakin niistä luki, et just liitoskipuja ja kuuluu asiaan :) En ainakaan itse niistä oo huolissani. Mulla ainakin repäsee välillä kovastikkin kun pomppaan yöllä nopeesti sängystä kun esim. tyttö herää itkemään ja välillä tulee noita repäsykipuja ihan vain vaikka yskiessä. Oli viime raskaudessakin.

Onkos kellään muulla vielä pahoinvointia ? Mulla on edelleen vaihtelevasti, välillä saa jopa aamuisin oksentaa ja usein se pahoinvointi iskee vasta aamiaisen jälkeen. Mutta ei onneks kokopäiväisesti vaivaa, niin ei haittaa.. Esikoista odottaessa jatkui myös melkein loppuun saakka pahoinvoinnit..

Tänään tasan 20 viikkoa!! Vauvan liikkeitä tuntuu päivittäin <3
 
Ei näköjään pitäisi liian vauhdikkaasti yrittää siivoilla ja uurastaa.. Ah näitä rytmihäiriöitä.. Pitäisi lopettaa näköjään jo vähän aiemmin, mutta perfektionistin on vaikea lopettaa, kun miehen mielestä on jo tarpeeksi siistiä.. ''Ei ei, tuolla näkyy vielä pölyä ja tuolla kissankarvoja.. :scared007''
 
Pahoinvointia ei enää juuri ole.. Silloin tällöin lievää etomista, muttei muuta - onneksi! Väsymystä on, se johtunee suurimmaksi osaksi siitä, ettei vaan saa nukuttua kunnolla. Aamulla kun herää siinä neljän viiden maissa vessaan, ei tule uni enää sen jälkeen. Päätä särkee, nokka tukossa ja aivastuttaa. Ja sama sitten illalla kun pitäisi alkaa nukkumaan.. Päikkärit nukkuisin, mutta silloinkaan ei saa unta ja jos saa ne venähtää sitten pariin kolmeen tuntiin.. :oops: Töissä saakin sitten olla aika väsyneenä ja kun tuo selkäkin vaivaa.. Siihen sain fysioterapeutilta jumppaneuvoja, josko niistä olisi nyt jotain apua.. Mutta kyllä tämän kaiken kestää kun tietää mikä siellä edessäpäin odottaa :Heartred
 
Täällä ollaan aikas oireettomia tällä hetkellä, ellei näitä kiristyksiä (supistuksia) lasketa. Toki maha alkaa jo olemaan vähän tiellä ja haittaa kotohommia. Kaikista pahinta tuntuu olevan paikallaan seisominen, ruoanlaitto on välillä haasteellista. Emme omista keittiönjakkaraa, jonka päällä vois istua hellan ääressä. Supistuksia tai noita kiristelyjä tulee ja menee sen mukaan, kuinka paljon touhuan. Enemmän niitä tuntuu aiheuttavan kyykistelyt ja nostelut. Kävely sen sijaan sujuu ihan hyvin ja tänään lenkillä tunsin vain yhden supparin. Selvästi ne on nyt vähentyneet, kun olen kotona vain ollut, mutta kyllä niitä edelleen päivittäin on.
Väsymys vaihtelee ihan päivittäin, mutta nyt on kyllä ollut enemmän energiaa touhuillakin. Saan nukuttua ihan kohtuu hyvin ja nukun monesti 9-10 asti. Herään kyllä ainakin kerran aamuyöllä vessaan ja toisen kerran 6-7 aikaan, kun mies lähtee töihin ja vie poitsun hoitoon.
Nyt olen huomannut, että selkä kipeytyy melko herkästi ja välillä iltaisin on vaikea löytää mukavaa nukkumisasentoa.
 
Tänään ollaan taas menty sellaista tunteiden vuoristorataa, et huh huh! Aamulla ei ois millään tehnyt mieli nousta ylös sängystä, oisin mieluiten vain hautautunut sinne. Töihin ajellessa teki mieli vain alkaa itkemään, ihan ilman mitään syytä.. Töissä kun joku asiakas sanoi vähän jotain kritiikkiä mua kohtaan, ei edes siis mitään suoraan eikä pahaa, mutta olisin voinut lähteä kävelemään huoneesta saman tien ja alkaa vain pillittämään, koska olen maailman huonoin ihminen... Huoh..

Avokki on toki reissussa, ehkä olen vain hellyydenkipeä, mut varmaankin myös toi masu, joka tuntuu nyt kasvavan päivä päivältä aiheuttaa myös hiukan outoja fiiliksiä. Ei siis mitenkään ettenkö tykkäis kasvavasta mahasta tms. mut ehkä tässä vähitellen alkaa tajuamaan et pitäsköhän alkaa jotenkin valmistautumaan lapsen tuloon ja mä kun olen kaikesta ihan pihalla enkä tiedä mistään mitään, niin se saa olon varmaan jokseenkin epävarmaksi...
 
Voi Jamppa! Mä lähetän sulle virtuaalihalit :smiley-angelic003 (eikä nyt löytynyt sopivampaa hymiöö)
Nuo kaikenlaiset tunteet kuuluu tähän raskausaikaan. Mulla oli esikoista odottaessa kans tuota läheisyyden kaipuuta. Oli myös sellaisia iltoja, että jostain syystä halusin jättää makuuhuoneen oven auki, kun menin nukkumaan. Vaikka siis normaalisti se on ollut aina kiinni, kun mies on jäänyt valvomaan. Nyt ei vielä ole semmoista ollut, mutta jonkunlainen hellyydenkaipuu on kyllä iskenyt.
Itselläni ei pahemmin mielialanvaihteluita tai itkuisuutta ole esiintynyt, tai tässä raskaudessa ei vielä ollenkaan. Olen ollut jotenkin normaalia seesteisempi koko ajan. Esikoisen odotusaikanakaan ei mitään suuria mullistuksia mielessä ollut. Enemmän niitä tunteenpurkauksia ole sitten synnytyksen jälkeen. Silloin ne hormoonit jysähti kyllä ihan täysillä päälle. Pillitin jo osastolla yhtenä yönä, kun en saanut vauvaa hiljentymään. Olin antanut tissiä ja en kehdannut mennä aamuyöllä pyytämään lisämaitoa. Pillitettiin sitten vauvan kanssa molemmat ja lopulta oli pakko lähteä hakemaan maitoa ja siinä sit itkua tuhersin kätilöllekin.
Ja kun päästiin sairaalasta kotiin piti itkeä sen takia, kun oli niin kiva olla kotona. Ja sit meinas iskeä rintatulehdus ja senkin takia piti itkeä. Välillä piti itkeä ihan vaan onnesta. Oi voi ja kaikki sama on taas edessä. :p
 
Kiitos Maikkie! Mäkin olen periaatteessa ollut huomattavasti seesteisempi kuin normisti, mutta tänään oli sit huono päivä... Ja uskon kyllä et lapsen syntymän aikaan näitä vasta alkaa tulemaankin, kun on kuitenkin tällanen täydellisyyteen pyrkijäja varmaan noita mainitsemiasi tilanteita tulee aika paljon. :) mutta nyt pitäs vaan koittaa osata olla yksin viikon verran. :)


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Onko muilla ollut miten reilua valkovuotoa?
Täällä on jokseenkin reilua ollut viikon pari, mutta ei muistuta millään tavalla esim. Hiivaa. Ei ole muuta kuin vuotoa, ei kutinaa eikä kipuja. Tiputtelee pitkin päivää...
 
Aikamoista kipuilua ollut nyt viikon verran :BangHead

Välillä tuntuu että kaveri monottaa alakertaan, Viime yönä tuntui että kaveri ois kasvanu puol metriä kerralla - ilmeisimmin supisti, kaveri oli enemmän poikitellen ja mikään asento ei tuntunut mukavalta. Hyvä jos vessasta pääsi takaisin kävelemään, tuntui että haaruksissa on appelsiini :bootyshake

Pientä stressinpoikasta ilmeisimmin , mutta kait se on tuota kasvamista sitten ja itellä kun on aikast herkkä kohtu - ollut aina. Ny ei tykkää siis yhtään että joutuu venymään ja paukkumaan-

Eilen vihlaisi muutaman kerran pitkin päivää ja illalla oltiin sitten vatta turvoksissa. Rento kävely ulkoilmassa auttoi, mutta tuntui että jälkeenpäin pahensi.

Painoa ei ole tullut vielä ollenkaan lisää, mutta kyllä tuo vatsa jo näkyy ja tuntuu ainakin :happy090

Tsemit vaan kaikille meille palluroille - koitetaan jaksaa kaikki iskut :hug007
 
Mulla on aika reilua valkovuotoa ajoittain. On päiviä, kun tuntuu, että pikkarit on jatkuvasti märät. (joo en tykkää käyttää siteitä koko ajan varmuuden vuoksi) ja sit on päiviä, kun ei holahtele pöksyyn ollenkaan. Ei mullakaan siihen liity mitään muuta, ei kutita, ei haise, ei kirvele. Mut eikös tuo valkovuoto ole aika normaalia raskausaikana? Oli mulla sitä esikoisestakin muistaakseni aikalailla.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top