Oireilua

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ninspe
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kemppu ja Kukkurukuu, täällä myös rv 9+0 ja oireet vähän hellittäneet, tilalle iskenyt nuo kohdun kasvukivut! Sellaista menkkamaista jomottelua ja repäisykipuja, vihlontaa ynnämuuta:D Mulla ei tuu enää niin helposti nälkä! :O yksi päivä töissä olin 6 tuntia syömättä. Voi kyllä johtua siitä että huono olo vaikuttaa asiaan hieman, ja en edes ehtinyt ajatella ruokaa kiireessä.

Nukuin viime yönä 2 tuntia. Pyörin kuin hullu koko yön sängyssä, ton kahden tunnin jälkeen heräsin vessaan enkä saanut enää unta. Tosi kiva lähteä töihin! :(
 
Mulla kanssa tosi huono yö takana ja sit heti herättyäni oksentaan. Töissä sama vaan jatkuu joten pakko lähtee kotiin lepäämään.
 
Huh mikä yö takana :( Heräsin klo 1.30 ja pakko oli nousta ylös kun oksetti niin etten saanut unta. Unia pääsin jatkamaan klo 4.30... Kolmen satsuman, greippimehun ja kahden paahtoleivän jälkeen vähän helpotti. Aamukasilta taas sellanen olo et pakko juosta jääkaapille :D Ei todellakaan ollut tämmöstä pahoinvointia esikoista odottaessa :/

Yön aikana sormet turpoo, tukka rasvottuu älyttömän nopeesti ym. mukavaa :)
 
Unettomuutta oli parina yönä vaikka väsytti ihan sikana. Vilkkaita unia. Joka päivä etoo jossakin välissä vaikka viimeiset 3 raskautta meni ilman tuota inhotusta. Alavatsaa juilii ja on koko ajan nälkä. Hirveä valkovuoto. Aina vaan välillä iskee jäätävä kylmyys, se tulee sisältä päin eikä meinaa auttaa viltitkään. Päätä särkee aika usein. Suolakurkkuja tekee mieli. Ummetusta joka tosin pysyy kurissa runsaalla vedenjuonnilla, omenan ja luumujen syönnillä :)

rv 6+5
 
Heipparallaa! Tänään rekisteröidyin tänne, kun johonkin suuntaan tätä oloaan pitää tilittää. 

Uus käyttäjä siis, joten palstan toimivuus vielä hieman hakusessa... ;) Mutta niin, oireita, voi kyllä niitä on. Tänään vasta 5+4, mutta elävästi on palautunut mieleen olotila esikoista odottaessani 7 vuotta sitten. Väsyttää niin paljon, ettei pystyssä tahdo pysyä. Sohvalle oon nukahtanut muutamana päivänä kuin naps vaan ja normitilassa en nuku päiväunia koskaan. Etova olo on kaamee. Ruokaa on syötävä koko ajan, jotta olo pysyy siedettävänä. Esikoisesta en oksentanyt kertaakaan, toivottavasti en tälläkään kertaa. Tissit on armottoman kipeet. Pitäis varmaan pukea suojapanssari, jotta pystyis suuremmalla riemulla ottaan vastaan yli-innokkaan halailijani hellyydenosoitukset. Mun 6v. poikani on aivan äidin poika, tykkää halata ja pussata, istua ja kiehnätä sylissä. Se onkin varsin ihanaa, paitsi nyt, kun tissit on tullut meidän kahden väliin. Siinäpä oireeni toistaseks, mutta eipä sitä muuta oikein tarvitakaan zombie-tilan saavuttamiseksi.  Ai juu, suolakurkkuja munkin tekee kovasti mieli. 
 
Täällä on siirrytty saikulle pahoinvoinnin takia. Alkuviikon olin töissä, mutta en saanut enää päivisin mitään pysymään sisällä, niin eipä oikein homma toiminut. Nyt elelen sohvannurkassa ja en edes yritä syödä muuta kuin makuuasennossa, niin menee vähän paremmin. Kova palelu vaivaa yhä, elimistö on varmaan jollain säästöliekillä, kun syön ja juon niin hirvittävän vähän. Juominen on vaikeampaa kuin syöminen, tuntuu että neste yrittää samantien ylös. Joten hörpin vettä pieninä annoksina pillimukista vain ja ainoastaan sohvalla maaten, tähtään siihen että litra menisi päivässä.

Josko tämä jouluun mennessä helpottaisi, nyt on kuitenkin jo rv 8+3 ja esikoisen kanssa oksentelu loppui jossain siellä rv 12. Eli pari viikkoa vielä. Pojat ovat onneksi ihania ja tietävät, että äiti jaksaa viedä ja hakea päiväkodista mutta ei tehdä mitään muuta. Paitsi lukea kirjoja! Minä kun makaan illatkin sohvalla, niin pojat kantavat kirjoja tänne ja könyävät kainaloon, kun lukea sentään jaksan. Kodin pyöritys on kyllä ihan täysin miehen vastuulla, just eilen sanoin sille että se kyllä ansaitsee vapaan viikonlopun, kunhan mä tästä tokenen. Reppana on hoitaa pojat, ruuat, kauppareissut, poikien harrastukset, siivoamisen, pihatyöt ja vielä oman duuninsa...
 
No nyt se pahoinvointi tuli tännekin kylään....
Vielä ei oo tarvinnu tehä tuttavuutta pöntön kanssa mut ne pahanolonaallot tulee voimakkaammin...
Toivottavasti menis yhtä nopeesti ohi ku alkoki, mut toisaalta jotenkin tuntuu kivalta et nyt sentää jotain oireita on, mulla kun ei väsymyksen lisäksi oo ollu ku jotai nippailuja ja jomotuksia.... Tuntuu todellisemmalta tää raskaus ku kärsii hiukan :D
 
Hei vaan! Mulla on yksi raskaus jo takana ja sain ihanan poikavauvan 23.2.2011. Nyt plussattiin taas 26.11 ja tällä hetkellä pitäisi olla noin rv 7+1. Mua vaivaa hirvittävästi se, että oireet raskaudesta ovat tällä kertaa hyvin erilaiset. Näihin aikoihin viime raskaudessa arasti jo huomattavasti rintoja ja rinnat turposivat sekä kainaloni kutisivat aivan järjettömästi. Nyt ainoa raskausoire oli kuukautisten pois jäänti ja tihentynyt virtsaamisen tarve sekä se paineen tunne alavatsassa. Rinnoissa ei ole tapahtunut mitään, ei sitten mitään. Mä saan vaikka läiskiä ja vatkata eikä tunnu missään. Eka ultra on vasta jouluviikolla ja hirvittää odottaa sinne asti. Tuntuu, että tässä menee joulu vaan jännittämiseksi, että onko kaikki hyvin. Valkovuotoa on sentään paljon, ihan niin kuin viimeksikin... :(
 
^Mun ensimmäisessä raskaudessa mulla ei ollut rintojen arkuutta lainkaan ja nyt ne sitten taas on todella kipeet. Älä suotta surkuttelle erilaisia oireita, ei ne välttämättä kerro mitään. Rauhallista mieltä ja toivotaan, että kaikki on lopulta hyvin. :)
 
Alias, eikö kaikki raskaudet ole erilaisia?:) mulla ei myöskään ole rinnat hirveän kipeät, varsinkaan 7 viikolla ei ollut minkäänlaisia tuntemuksia. Vasta nyt tuntuu hieman pinkeämmiltä ja todella vähän aroilta! Mutta tissit kutiaa kyllä ihan älyttömästi:D

Ihana ummetus. Täytynee vielä vähän enemmän juoda vettä! mulla on aina vesipullo mukana, mihin ikinä menenkin, on aina ollut. Mä en pysty lähtemään mihinkään ilman vettä:D
 
Mulla ei oo kans rinnoissa mitään arkuuksia tai kipuja. Tuntuu että viimeinenkin tavara niistä on häipyny! Kahdessa edellisessä raskaudessa oli kyllä arat. Mutta toivotaan et tää on vaan poikkeus! 

Tänään on ollu outoja kipuja, pistelyitä alamahalla ja kyljissä. Täällä aiemmin puhuttiin vatsantoimintaan liittyvistä kivuista, voiskohan nää olla sitä? Mulla nimittäin vatsa menee heti ummelle jos syön muuta leipää kuin ruisleipää ja nyt en ole kolmeen päivään syöny muuta ku sämpylää joten voiskohan olla että maha vaan on tyssänny toimimasta ja kivut johtuu siitä. 
 
Hemppa, luulisin että johtuu juurikin siitä..
Itellä laktoosi-intoleranssi, ja huomaan että taas raskausaikana se oikeen alkaa vaivaamaan, tarttis olla tosi tarkka ton ruokavalion kanssa..

Ja Alias, mullakaan ei ekassa raskaudessa ollut mitään rintojen arkuutta, joten ei se välttämättä mitään tarkoita :)
 
Niinkun ninspe tossa sano niin kyllä voi olla tosiaan erilaisia raskaudet... Mulla on ollu ny noin kolmisen viikkoa pahoinvointia, en kuitenkaan oksentele(vaikka välillä tulee hengailtua vessassa pirjoa ootellessa ;) Viime viikolla jouduin ottamaan pari päivää saikkua, ja taas eilen oli pakko käydä lekurilla hakemassa loppuviikko saikkua. En meinannu uskoa että tää on normaalia, pahoinvoinnin lisäks en meinaa pysyä tolpillani, iltasin on niin kooma että hyvä kun jaksan pojan iltahommat hoitaa. Mulla onkin nukkumaanmenoaika nykyään kello 20 :P Viime yönä nukuin 10 tuntia ja päivällä pienet 2,5 h päikyt. Iltasin iskee vielä se palelu ja semmonen migreenimäinen hedari... Ja tietenkin lisäks mielialavaihtelut, ummetus yms. mukavat oireet. Mä en oo ihan herkimmästä päästä yleensä mutta eilen porasin eka työkavereille, sitten lääkärille, sitten pomolle, ja sit viel miehelle! Lääkäri taputteli olalle ja nauro ku itkeskelin ja sano; "no ainakin sä oot raskaana noilla oireilla" xD Ja siis esikoisen kanssa oli tässä vaiheessa ehkä vähän nenä herkistyny, ei muuta :)
 
Täällä ollaan jälleen oireettomalla lähes linjalla. Luulisi sen jo ymmärtäneen, ettei se välttämättä mitään tarkoita, mutta silti pohdituttaa, että onkohan kaikki hyvin. Mulla nyt toinen raskaus ja ensimmäinenkin raskaus oli lähes oireeton ja kaikki meni hyvin. Tyttö tuhisee nyt viereisessä pedissä. On se odottavan naisen mieli erikoinen :) Ennen plussaa oli vihlaisukipuja muutamaan otteeseen, tiputteli mahd. kk aloituspäivänä ja nenä oli aamuisin tukossa. Nyt sen sijaan vain janottaa, luetaanko se oireeksi? : D Kylmää soodavettä parempaa ei olekaan! Tällä kertaa ei edes masua juuri turvota. Voisin melkolailla unohtaa koko vallitsevan olotilan.
 
Mä olen selvinnyt mielestäni tosi vähällä tähän asti. Ensimmäistä odotellaan joten ei ole vertailukohtia. Ihan alussa oli sellaista etovaa oloa etenkin iltaa kohden ja autossa meinas tulla heikko olo. Nyt ei mitään pahoinvointiin viittaavaa ja rv 8+2. Tissit on kyl olleet viikko ennen plussaa ja tähän päivään asti tosi kipeät. Viikon 5 jälkeen tuntui että kaikki vähäisetkin oireet (tissejä lukuunottamatta) katosivat.

Univaikeuksia on ollut ihan sikana. Tosin johtuu varmaan henkisistä jutuista, kun tämä raskautuminen on mulle joku pirun identiteetikriisijuttu ja blaa blaa. Ja työjutuistakin olen stressanut joten sekin on voinut valvottaa. Ekan neuvolakäynnin jälkeen nukuin ensimmäisen tosi hyvän yön naismuistiin. Tapana on ollut, että nukun 3-4h, herään ja valvon kolmekin tuntia murehtien kaikkia maailman asioita, sitten puol tuntia ennen kellon soittoa saan unen. Aika huonoon happeenhan sitä ihminen noilla unilla menee niin henkisesti kuin fyysisestikin. Nyt olen muutaman yön nukkunut tosi hyvin ja mielikin on parempi.

Mielialanvaihtelut on kyllä vieneet toisinaan melkein hulluuden partaalle, mutta täytyy yrittää suhtautua itseensä ymmärtäväisesti. Ajatukset on siis menneet ihan ihme kierroksille lähtien siitä, että oon toisinaan jopa epäillyt parisuhteen laatua tyyliin "olenko naimisissa oikean miehen kanssa" ja että "apua jos suhde ei kestä tätä muutosta" jne jne. Eipä hiukan ahdistavaa. Onneks nyt on ollut vähän levollisempi olo muutaman päivän ja mieskin taas niin ihana :). Ai miten niin ailahtelevaa?

Ihme juttu ruoka-aineiden kanssa. Oon tosi perso suklaalle ja jäätelölle, mutta nykyään ei tee makeaa yhtään mieli. Suolaista sitäkin enemmän ja kivennäisvesi on tosi pop. Ruisleipää ja kaurapuuroa - mun ex-lempparit - en tahdo saada alas...
 
Hei vaan kaikille, mull on 2v 10kk vanha tyttö. Nyt plusassin lokakuun lopussa heti kun kuukautiset olivat myöhässä. Ensimmäinen raskauden alkuvaihe oli todella raskas ja olin pari viikkoa sairaalassa yhtäjaksoisesti ja muutama kerta parinpäivän tankausta. Oli rajut oireet ja oksentelu. Nyt olen pääsyt paljon helpomalla. On rintojen arkuus lievempi ja kuvottava olo joka pahenee iltamyöten. Onneksi Ei ole tarvinut pöntä halaila kertaakaan:) , wc.ssa on juossut ja närästys vaivana. Miten mä muuten sain tuon lilypiekuva pois kun ei toimi, se on edellisen raskaus kuvio joka ei toimi. Yritin jo omassa asetuksissa mutta en onnistu:(
 
Jestas tätä oksetusta. Ainoastaan iltaisin olo helpottaa... Muuten koko päivän ajan tulee hirmuisia pahoinvointi aaltoja. Hedelmät ovat ainoita, joita voin kuvitella syöväni... Muiden ruokien pelkkä ajattelu aiheuttaa puistatuksia. Tämän takia voimatkin on kyllä melkoisen vähissä... Nukuttaa koko ajan kauheasti.
 
*mul joka aivan karsee olo, huimaa oksettaa ja oksennanki lähes 24/7 ja sitten ei meinaa jaksa mitää tehä
 
Voi polli82 ja Iinella.. Voimia teille jaksamiseen. Mua on auttanut tohon pahoinvointiin sea-band rannekkeet joita pidän 7/24 ja välillä kun ne ei yksin riita otan myös B6 vitamiinia 100mg. Sitä vitamiinia saa ottaa 200mg vrk.ssa Olen huomanut että ne rannekkeet autavat kyllä tosi paljon. Eilen unohdin laittaa niitä suihkun jälkeen ja tunnin sisällä mull oli niin hirveä olo, maa ja taivas meni sekaisin ja yrjö tuntui jo kurkussa. Onneksi tajusin laittaa ranekkeet äkkiä ja taas olo oli melkein normaalia:) kokeilkaa ihmeessa ne rannekkeet jos ette viel oo
 
Kuinka paljon muilla jo näkyy maha? Kiristääkö housut?

Mulla nyt 8+2 ja kuvittelen jo näkyvän... En tiiä sitte. Työfarkut mahtuu hädin tuskin kiinni. Voikohan se edes vielä näkyä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top