Lääkkeistä joku täällä puhui. Itse en ottaisi mitään lääkkeitä raskausaikana. En syönyt viimeksikään. En vaan halua mitään ylimääräistä sikiölle. Jos oli päänsärky, se oli vaan kestettävä. Onneksi ei ollut usein. Poikkeuksena ehkä jos jollain olisi migreeni tai oikeasti joku vakava sairaus, mihin tarvitsee lääkkeitä. Paitsi synnytyksessä pakottivat ottamaan Panadolia tms kun oli muka lämpöä.
Itse ajattelen, että naisilla on tuhansia vuosia ollut raskauspahoinvointia, ja he ovat selvinneet. Joku syy on sillä, että luonto on tällaisen keksinyt. Onko se sitten pysähtyminen tai sisäänpäin kääntyminen, en tiedä. Mutta oma suhtautuminen lääkkeisiin on muutenkin vähän tällainen. En 100% luota lääkefirmoihin, kun tosiaan siellä raha merkitsee aika paljon ja niitä mokia on tosiaan käynyt ennenkin, joita sitten myöhemmin koitetaan paikkailla.. (vrt jonkun mainitsema talidomidi.)
Mutta tässä yhteiskunnassahan on ajatus, että kellään ei ole raskauspahoinvointia vaan kaikki jatkavat reippaina töissä tms. puuhissa. Harmillista. Ehkä jos naiset saisivat alkuraskaudessa levätä ja ottaa iisimmin, olisi helpompi olla ilman pahoinvointilääkkeitä tms.
Mutta tämän ei ollut tarkoitus tuomita niitä jotka syövät lääkkeitä
Vaan ehkä vaan kertoa oma näkemys, että itse ajattelen että elämästä ei kuulukaan poistaa kaikkea vaikeaa.
Mutta ehkäpä mun on vaan helppo sanoa kun itse en viime raskaudessa esim. kertaakaan oksentanut, enkä tässäkään ole
Joten voi olla että ajattelisin eri tavalla jos halailisin pönttöä koko ajan..