Nyt ollut alku illasta asti hurja polte ja juiliminen alaselässä. Samanlainen kuin kipeän supistukset aikana, paitsi että tämä polte on jatkuvaa ja kovenevaa ja nyt en saa enää nukutuksi. Ei supistele mitenkään erityisen paljon, tai siis mene vatsa kovaksi, mutta polttaa vaan selkää. Mitä tämä nyt on? Onko muilla tällaista? Pakko ottaa panadolin, jos yhtään helpottaisi..
Frida^ 35+2
Mulla on selän kanssa ollu etenkin öisin just tommosta nyt noin viikon ajan. Vessaan noustessa selkä on tosi kipeä eikä jalkoja meinaa saada liikutettua, seiniä pitkin saa kävellä mutta helpottuu sitten. Parina yönä tullut aaltomaisesti polvitaipeista alaselkään. Oon miettinyt onko se supistus vai jotain kipua vaan. Samalla kyllä on alapää ja alamaha pakottava.
Ja voihan mielialan vaihtelut, huh,huh! Olihan joku useampi viikko oikein iisiä aikaa. Niin nyt pari päivää ollu ihme itkua ja hermo kireellä, enkä tiedä miksi. Tajusin kyllä että pari viikkoa on yöt ollu tosi vähä unisia eikä päivälläkään uni tule. Mies eilen ihan ihmeissään ja hädissään et mitä mie itken jne. Sanoin sille vaan että no luepa netistä! :D Hän yrittää tehdä kaikkensa että mun olo olis hyvä mut mie vaan mährystän että "ei sun tarvi, ei sun tarvi mun takia valvoa" jne.
Ja havahduin siihen että vaavi ei liiku niin kun ennen mikä lopussa on normaalia mutta liikkeet on vähentynyt todella paljon. Aina heräs tönimään aamuyöstä ja muutenkin. Täytynee nyt päivittäin alkaa ihan virallisen ohjeen kera seurata. Onneksi on keskiviikkona lääkäri/ultra. Mie oon niin huono soittamaan neuvolaan/synnärille kun mietin et teenkö sen sit turhaa ja kuvittelen et kyllä se vaisto tai olotila sitten käskee soittamaan kun on pakko. Ehkä vähän tyhmää ajatella noin....?
ellami 32+4, muistaakseni.... hehe
Muoks. Mietin vielä nyt tulleesta stressi/ahdistus/paha mieli, että onko se jotain tulevan pelkoa? Kun alkaa tajuta että vauva syntyy pian. Minkälaista arki sitten on? Onko hyvin nukkuva vai valvotaanko 24/7. Mulla esikoinen oli ns. helppo vauva, 2 seuraavaa vaativia ja etenkin kolmonen valvoi ja itki, kunnes lopulta selvis maitoallergia ym. onneks nyt kokemuksesta fiksumpana vaadin tutkimuksia heti jos epäilen jotain. Ja osaa jo itsekin ehkä miettiä eri tavalla. Sitä mie inhoan että jostain ongelmasta esim. uni tai ruoka kun neuvolassa sanoin kolmosen vauva aikana niin terkkari vaan oli että "voivoi, noh, voi,voi, no onhan tää jo sun kolmas, tiiäthän sie ite".... Kun en tiiä ja jokainen vauva on erilainen ja mie yleensä luotan ammattilaiseen ja odotan fiksuja neuvoja.