Kertokaahan te fiksummat ja kokeneemmat ensikertalaiselle, MILTÄ tuntuu kun oikeesti supistelee?
Miten ne eroaa ns. harjoitussupistuksista? Miten voin erottaa, kummista on kyse? Missä menee harkkasuppareitten ja oikeiden suppareiden raja? Missä vaiheessa on hyvä lähteä sairaalaan tai ruveta soittelemaan sinne?
Ymmärrän sen, että jos olisin jo ihan viimeisillä, niin pitäis olla tavallaan enemmän kärkyllä ja kuulolla niiden supistusten kanssa, koska meinaisi todennäköisesti synnytyksen käynnistymistä. Mutta minulla viikkoja vasta 31 ja rapiat.. Harkkasuppareita (ainakin oletan niiden olleen niitä) on ollut jo ihan tuolta raskausviikolta 18 eteenpäin, ja ne on tulleet etenkin liikkeessä, toisinaan myös selällään nukkumisesta. Ja ovat siis olleet sellaisia, että on kovettanut tuon alavatsan aivan kivikovaksi. Saattanut myös aavistuksen "sattua"/kivistää. Mennyt ohi levolla. Näistä olen puhunut neuvolassa ja silloin aikoinaan rakenneultra käynnillä puhuin myös äippäpolilla ja sanoivat niiden olevan vaarattomia ja kuuluvan asiaan - Kohtu treenaa tulevaa synnytystä varten, sanottiin.
Nyt eilen sitten minulla alkoi iltapäivästä töissä sellainen tosi kova alavatsa-kipu. Se helpotti jonkun tovin kuluttua. Menin kotiin, ja kävellessä (kävelin bussilta kotiin, matka aivan olematon) alkoi taas uudestaan kovettamaan mahaa ja kipuilemaan. Ajattelin sen johtuvan siitä, etten ollut käynyt vessassa ja siksi sattuu vatsaan. Vessassa käynti ei kuitenkaan oloa helpottanut. Ja sitten pitkin iltaa vatsaan sattui ajoittain todella kovastikin. Se oli sellaista aaltomaista kipua, joka välillä helpotti, mutta palasi aina takaisin. Sellaista ns. vihlontaakin tuntui ajoittain alavatsalla. Välillä se kipu säteili tuolta kyljistä kohti alavatsaa ja välillä se vaan oli suoraan tuolla alavatsalla se kipu. Ja ajoittain se kipu tuntui myös tuolla alapäässä, takapuolessa ja reisissä (hassua!). Iltaa ja yötä kohti se helpotti, mutta kuitenkin sellaista pienen pientä kipua kesti pitkälle aamuyöhön. Minnekään en soittanut, koska se kipu aina helpotti ja vauva liikkuu edelleen, enkä vuotanut missään vaiheessa mitään "ylimääräistä".
Nyt olen taas töissä ja olo on helpompi, mutta huomaan edelleen välillä tulevan sellaisia "vihlaisuja" tuonne melkein alapäähän (tuntuu eniten ehkä tuolla melkein nivusissa, mutta kuitenkin vielä mahan puolella). Ja ajoittain tulee tuohon alavatsalle sellaisia aaltomaisia kipuja, kestävät kuitenkin ihan vain hetken. Johtuuko istumisesta vai ihan jostain muusta, en tiedä..
Nyt tuli järjettömän pitkä sepustus, mutta osaisiko joku neuvoa tai kertoa omia kokemuksia noista supistuksista ja siitä, missä vaiheessa pitää "huolestua" ja missä vaiheessa ruveta soittelemaan äippäpolille/neuvolaan??
Tosiaan kun ensimmäinen kyseessä, niin kaikki niin outoa ja ihmeellistä vielä. Ja sitten tuntuu tyhmältä, jos ei olekaan mitään (onkin vaan vaikka ilmaa mahassa!! :D). Ja en haluaisi "turhasta" soitella ja hätäillä. Minulla raskaus on kaikin puolin ollut tosi helppo ja oireetonkin, lukuunottamatta tosiaan niitä harkkareita ja sit alun alkupahoinvointia ja joitain suonenvetoja, tms. Mutta ei siis ole ollut mitään "suurempaa" vaivaa tai ongelmaa missään vaiheessa. Niin nyt sitten kun yks kaks tämmöistä tulee, niin onkin aivan ihmeissään..!
Miten ne eroaa ns. harjoitussupistuksista? Miten voin erottaa, kummista on kyse? Missä menee harkkasuppareitten ja oikeiden suppareiden raja? Missä vaiheessa on hyvä lähteä sairaalaan tai ruveta soittelemaan sinne?
Ymmärrän sen, että jos olisin jo ihan viimeisillä, niin pitäis olla tavallaan enemmän kärkyllä ja kuulolla niiden supistusten kanssa, koska meinaisi todennäköisesti synnytyksen käynnistymistä. Mutta minulla viikkoja vasta 31 ja rapiat.. Harkkasuppareita (ainakin oletan niiden olleen niitä) on ollut jo ihan tuolta raskausviikolta 18 eteenpäin, ja ne on tulleet etenkin liikkeessä, toisinaan myös selällään nukkumisesta. Ja ovat siis olleet sellaisia, että on kovettanut tuon alavatsan aivan kivikovaksi. Saattanut myös aavistuksen "sattua"/kivistää. Mennyt ohi levolla. Näistä olen puhunut neuvolassa ja silloin aikoinaan rakenneultra käynnillä puhuin myös äippäpolilla ja sanoivat niiden olevan vaarattomia ja kuuluvan asiaan - Kohtu treenaa tulevaa synnytystä varten, sanottiin.
Nyt eilen sitten minulla alkoi iltapäivästä töissä sellainen tosi kova alavatsa-kipu. Se helpotti jonkun tovin kuluttua. Menin kotiin, ja kävellessä (kävelin bussilta kotiin, matka aivan olematon) alkoi taas uudestaan kovettamaan mahaa ja kipuilemaan. Ajattelin sen johtuvan siitä, etten ollut käynyt vessassa ja siksi sattuu vatsaan. Vessassa käynti ei kuitenkaan oloa helpottanut. Ja sitten pitkin iltaa vatsaan sattui ajoittain todella kovastikin. Se oli sellaista aaltomaista kipua, joka välillä helpotti, mutta palasi aina takaisin. Sellaista ns. vihlontaakin tuntui ajoittain alavatsalla. Välillä se kipu säteili tuolta kyljistä kohti alavatsaa ja välillä se vaan oli suoraan tuolla alavatsalla se kipu. Ja ajoittain se kipu tuntui myös tuolla alapäässä, takapuolessa ja reisissä (hassua!). Iltaa ja yötä kohti se helpotti, mutta kuitenkin sellaista pienen pientä kipua kesti pitkälle aamuyöhön. Minnekään en soittanut, koska se kipu aina helpotti ja vauva liikkuu edelleen, enkä vuotanut missään vaiheessa mitään "ylimääräistä".
Nyt olen taas töissä ja olo on helpompi, mutta huomaan edelleen välillä tulevan sellaisia "vihlaisuja" tuonne melkein alapäähän (tuntuu eniten ehkä tuolla melkein nivusissa, mutta kuitenkin vielä mahan puolella). Ja ajoittain tulee tuohon alavatsalle sellaisia aaltomaisia kipuja, kestävät kuitenkin ihan vain hetken. Johtuuko istumisesta vai ihan jostain muusta, en tiedä..
Nyt tuli järjettömän pitkä sepustus, mutta osaisiko joku neuvoa tai kertoa omia kokemuksia noista supistuksista ja siitä, missä vaiheessa pitää "huolestua" ja missä vaiheessa ruveta soittelemaan äippäpolille/neuvolaan??
Tosiaan kun ensimmäinen kyseessä, niin kaikki niin outoa ja ihmeellistä vielä. Ja sitten tuntuu tyhmältä, jos ei olekaan mitään (onkin vaan vaikka ilmaa mahassa!! :D). Ja en haluaisi "turhasta" soitella ja hätäillä. Minulla raskaus on kaikin puolin ollut tosi helppo ja oireetonkin, lukuunottamatta tosiaan niitä harkkareita ja sit alun alkupahoinvointia ja joitain suonenvetoja, tms. Mutta ei siis ole ollut mitään "suurempaa" vaivaa tai ongelmaa missään vaiheessa. Niin nyt sitten kun yks kaks tämmöistä tulee, niin onkin aivan ihmeissään..!
