Oireet
- Ketjun aloittaja Graisu
- Aloituspäivämäärä
aamun ollu ku pahempikin krapula olisi
rv 20+0
Mulla on alkanut vaivaan selkä... On varmaankin vaan joku jumi, mutta ei oo kivaa kun parin tunnin paikallaan olon jälkeen ei meinaa päästä enää liikkumaan. 
Varsinkin kun mulla on työmatka noin tunnin suuntaansa ja istumatyö. Pakko vaan jaloitella töissä aina välillä. 
Varsinkin kun mulla on työmatka noin tunnin suuntaansa ja istumatyö. Pakko vaan jaloitella töissä aina välillä. 
no jaa, esikoista oottaessa ei ollut tämänkään vertaa pahoinvointia tai muutakaan oireilua ja ihan terve muksu tuo on ollut, epäilen että tuo sanonta on keksitty enempi odottajien lohdutukseksi
eilisen myös tuntu että maha puskee läpi ja painaa joka paikkaa, itku meinas jo illalla päästä kun ei meinannut hyvä olla mitenkään päin
eilisen myös tuntu että maha puskee läpi ja painaa joka paikkaa, itku meinas jo illalla päästä kun ei meinannut hyvä olla mitenkään päin
Misu91
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mulla menossa rv 23+1 ja oireita löytyy edelleen vahvasti. Pahimpana ehkä lonkkakipu joka säteilee etureiteen. Töissä pitäisi jaksaa kahden pienen vilkkaan pojan kanssa touhuta mutta ei oikein onnistu enää samaan malliin ku ennen. Väsymys on onneksi alkanut helpottaa jo muutama viikko sitten, illalla jaksaa valvoa jopa kymmeneen ☺ Vatsa kasvaa kovaa vauhtia ja potkuja tuntuu hurjan usein, mieskin päässy parit potkut tuntemaan vatsan päältä. Alavatsalla aina välillä tosi kiva paineen tunne ja vessassa saa rampata vähän väliä. Harjoitussupistuksia tulee muutaman kerran viikossa. Verensokerit pysyneet ruokavaliolla kunnossa radi tuomiosta huolimatta ja vauva kasvanut ihan normaalisti. Painoa tullut itselle koko aikana 3.5 kg joka hyvä kun lähtöpaino niin korkea. Tyttöä meille lupailtiin. Suurin osa hankinnoista tehtynä ☺
no jaa, esikoista oottaessa ei ollut tämänkään vertaa pahoinvointia tai muutakaan oireilua ja ihan terve muksu tuo on ollut, epäilen että tuo sanonta on keksitty enempi odottajien lohdutukseksi
eilisen myös tuntu että maha puskee läpi ja painaa joka paikkaa, itku meinas jo illalla päästä kun ei meinannut hyvä olla mitenkään päin
Kyfi86, mulla oli eilen ihan sama olo. Mikään asento ei tuntunut hyvältä, kaikissa tuntu olo isolta ja huonolta.. mietin eilen et nytkö jo tää olo alkaa. Esikoisesta oli vasta viimeset 4vko tuskaa asennoissa. Nyt pyörin öisin ja raivaan tilaa sängystä ittelleni enemmän ku ikinä, mikään asento ei oo hyvä...
Lisäks nyt alkanu tuleen jo selkeesti huono olo jos on selällään, kohtu siis painaa suuria verisuonia ja sen takia pahaolo tulee.. mutta sitten taas jännästi oon viimesen viikon pystyny vielä makaan mahallani sillai puoliks kyljellään.. tarvisin ehkä sellasen kokovartalotyynyn että löytys hyvä asento :D
joo tuota kokovartalo tyynyä iteki jo harkinnu, vähän mietin jos onnistuis ite tekemään vanhasta lakanasta ja siihen sit täytettä ja ihan hullua kun ei itselläkään esikoista oottaessa ollu oikein mitään vaivoja,lopun tukalaa oloa lukuunottamatta
nyt sitten ollu jo päänsärkyä, närästystä ja selkäkipua ja enemmän huonovointisuutta ja vasta puolivälissä menossa
ja ihan hullua kun ei itselläkään esikoista oottaessa ollu oikein mitään vaivoja,lopun tukalaa oloa lukuunottamatta nyt sitten ollu jo päänsärkyä, närästystä ja selkäkipua ja enemmän huonovointisuutta ja vasta puolivälissä menossa
Mulla on alkanut vaivaan selkä... On varmaankin vaan joku jumi, mutta ei oo kivaa kun parin tunnin paikallaan olon jälkeen ei meinaa päästä enää liikkumaan.
Mulla on tismalleen sama. Selkä menee oudosti lukkoon istumisesta ja sohvalla makaamisesta esim...
Vavavoom
Vauhtiin päässyt keskustelija
Lonkista alaspäin pakottaa ja repii reisiä! Yöt pahimpia. Lisätyynyt ollu useamman kuukauden jo käytössä ja "kokovartalotyynynä" oon käyttäny täkkiä jonka taittelin pötköksi. Myös häntäluun alue kipuilee.. Selällään en tykkää nukkua jos ei oo yläkroppa koholla ja polvien alla tyynyjä. Maha-kyljellään (voiko noin ees sanoa :D ) tykkään nukkua. Tai kyljellään. Mutta hankalaa on kipujen vuoksi.
nyt ollut pari yötä ettei tahdo löytyä vatsalle hyvää asentoa nukkua, sen verran jo pallolla kokoa et pelkkä peittokin vatsan alla tuntuu jo paksulta. Lienee vielä huono unirytmi vaikuttaa lisäksi ja vauvalla tahtoo tuo voimakkain mylläys olevan 22-02 välillä 
saa nähä mikä yökukkuja siitä tulee.. selällään pystyn vielä nukkumaan mistä olen itekin yllättynyt! helpottaa ristiselän kipua. mutta selkäranka alkanut poksumaan 
ristiselän kohalta. Mulla alimmat selkänimakat edes varmaan koskaan liikkuneet mitenkään, jotenkin jäykät.
Vavavoom: mullaki tuota häntäluu-seudun kipua. Olen vain luullut sen johtuvan siitä kun lapsena olen murtanut sen.
saa nähä mikä yökukkuja siitä tulee.. selällään pystyn vielä nukkumaan mistä olen itekin yllättynyt! helpottaa ristiselän kipua. mutta selkäranka alkanut poksumaan ristiselän kohalta. Mulla alimmat selkänimakat edes varmaan koskaan liikkuneet mitenkään, jotenkin jäykät.Vavavoom: mullaki tuota häntäluu-seudun kipua. Olen vain luullut sen johtuvan siitä kun lapsena olen murtanut sen.
Omat selkäsäryt olen "diagnosoinut" netin avulla tällaisesksi:
Takalantion kipu johtuu lantiorenkaan liitosten–erityisesti risti-suoliluunivelien–muutoksista ja on syynä vähintään kolmasosaan raskaudenaikaisista selkäkivuista (Hainline 1994, Sturesson ym. 1997). Se on tyypillisesti raskaudenaikainen vaiva, jota esiintyy harvoin muulloin. Kipu häviää synnytyksen jälkeen yleensä muutamassa viikossa, suurimmalla osalla viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Takalantion kipu paikantuu alemmaksi kuin alaselän kipu, ristiluun ja pakaroiden alueelle toiselle tai molemmille puolille, ja säteilee usein reisiin muttei polvia alemmaksi.
Lähde: http://duodecimlehti.fi/web/guest/a...dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth
Takalantion kipu johtuu lantiorenkaan liitosten–erityisesti risti-suoliluunivelien–muutoksista ja on syynä vähintään kolmasosaan raskaudenaikaisista selkäkivuista (Hainline 1994, Sturesson ym. 1997). Se on tyypillisesti raskaudenaikainen vaiva, jota esiintyy harvoin muulloin. Kipu häviää synnytyksen jälkeen yleensä muutamassa viikossa, suurimmalla osalla viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Takalantion kipu paikantuu alemmaksi kuin alaselän kipu, ristiluun ja pakaroiden alueelle toiselle tai molemmille puolille, ja säteilee usein reisiin muttei polvia alemmaksi.
Lähde: http://duodecimlehti.fi/web/guest/a...dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth
Mulla oli viime yö ihan suoraan sanottuna helvettiä! Asentoo ei löydy, selkään sattuu ku se on kierteellä kun on maha-kyljellään. Pyörin ja pyörin. Kääntyessä vihlasee tosi kovaa kohdun kiinnikkeisiin. Tarvisin koko sängyn ja paripeiton itelleni et saisin hyvän asennon ja peitolla mahan ja jalat tuettue.. voi mies parkaa ku meillä on vaan 140cm sänky ja mä rynään sen melkein lattialle... Kun sain tytön koulumatkalle 8 menin takasi sänkyyn ja sain 2h viä nukuttua. Mies mietti että jos se nukkuis sohvalla ens yön kokeeks. Mut en mä halua nukkua eri sängyissä seuraavaa 4kk... :/
:/
Meillä on kyllä se perus 160 levee sänky, mutta meillä on maanantain 2-vee neuvolassa 91,5 senttiseksi (pystyssä) mitattu sängynvaltaaja siellä välissä... Jos käy tuuri niin saa pään seurakseen. Mulla on vaan ollut huonoo säkää viimeaikoina ja olen saanut potkuttavat jalat... Toinen möyrii mahassa ja toinen potkii tai kaivaa varpaitaan mun mahaan. Ei oo aina ihan virkein olo aamulla, mutta noustava on ja lähdettävä töihin. Välillä oon miettinyt, että pyörähdän siitä omasta sängystä pojan sänkyyn nukkumaan itse.
Jos käy tuuri niin saa pään seurakseen. Mulla on vaan ollut huonoo säkää viimeaikoina ja olen saanut potkuttavat jalat... Toinen möyrii mahassa ja toinen potkii tai kaivaa varpaitaan mun mahaan. Ei oo aina ihan virkein olo aamulla, mutta noustava on ja lähdettävä töihin. Välillä oon miettinyt, että pyörähdän siitä omasta sängystä pojan sänkyyn nukkumaan itse. 
P-JET
Näppärä viestien naputtelija
Esikoisen kans ku nukkuma asentoja oli hankala löytääniin imetystyyny oli hyvä apu tohon eteen jalkojen väliin ja joku halausote kai käsillä, en nyt tarkoin muista miten senkans möyrin :D kävi mielessä jo kaivaa se itellekki esille taas ku tää maha on ihan eri kokoluokkaa ku ekasta.. painon kehitys mulla samaa mutta kupu kasvaa paaaaljon isompana viikkoihin nähen..
Tuntuu ihan kauheelta tulla hehkuttaa tänne mitään, niin älkää nirhatko mua. 
Mulla oli sillon viikko sitten vielä ihan hirveen tukalaa oloo mahan kanssa, ei löytynyt hyvää asentoa, maha painoi, hengittäminen oli vaikeaa. Nyt kun päästiin uuteen viikkoon maanantaina, kaikki on (toistaseks) hävinny ihan kokonaan. Ihan kun ei edes olisi raskaana, ainoa mikä poikkeaa normaalista, on ihanat pienet potkut ja myllerrykset mahassa. Ja tietty kasvava maha, mut olin kolme vuotta sitten niin lihana, et maha oli sillon yhtä iso ku nyt.
Eli nyt tuntuu et oon ainoastaan lihonut! Jonkun verran mulla toi äkkiä kertynyt paino rasitti jalkoja vielä alkuviikosta, mut ei enää sekään vaivaa. 
Eilenkin kaupungilla viipotin niin vauhdikkaasti neljä tuntia et muut ei pysyneet perässä. Ja monena päivänä tällä viikolla hilpastu reippaita (tai niin reippaita, kun suurenneen mahan ja toppavaatetuksen kanssa pystyy) lenkkejä koirien kanssa.
Kohta mä sit varmaan kiroonki, et oon tällasia menny kirjottelee, kun kaikki mahdolliset pamahtaa yhtäaikaa päälle sitte. Tukala olo, hengenahdistus, ei hyvä olla mitenkäänpäin, kipeä selkä, kipeät jalat, vaikea kävellä... Mitä vielä?
Mulla oli sillon viikko sitten vielä ihan hirveen tukalaa oloo mahan kanssa, ei löytynyt hyvää asentoa, maha painoi, hengittäminen oli vaikeaa. Nyt kun päästiin uuteen viikkoon maanantaina, kaikki on (toistaseks) hävinny ihan kokonaan. Ihan kun ei edes olisi raskaana, ainoa mikä poikkeaa normaalista, on ihanat pienet potkut ja myllerrykset mahassa. Ja tietty kasvava maha, mut olin kolme vuotta sitten niin lihana, et maha oli sillon yhtä iso ku nyt.
Eli nyt tuntuu et oon ainoastaan lihonut! Jonkun verran mulla toi äkkiä kertynyt paino rasitti jalkoja vielä alkuviikosta, mut ei enää sekään vaivaa. Eilenkin kaupungilla viipotin niin vauhdikkaasti neljä tuntia et muut ei pysyneet perässä. Ja monena päivänä tällä viikolla hilpastu reippaita (tai niin reippaita, kun suurenneen mahan ja toppavaatetuksen kanssa pystyy
) lenkkejä koirien kanssa. Kohta mä sit varmaan kiroonki, et oon tällasia menny kirjottelee, kun kaikki mahdolliset pamahtaa yhtäaikaa päälle sitte.
Tukala olo, hengenahdistus, ei hyvä olla mitenkäänpäin, kipeä selkä, kipeät jalat, vaikea kävellä... Mitä vielä?
Rosmariina, kaikista hyvistä hetkistä saa ja pitää nauttia! Tämähän on ihanaa ja ainutlaatuista aikaa! Vaikeita altä todellakaan aina tunnu! Tuommoisista viesteistä saa voimaa itse kukin. :) tulet itsekin lukemaan tuon hyvän fiiliksen, jos alkaa taas painamaan. :)
Mullakin tää! Välillä joutuu huutaan miehen apuun, että pääsee sohvalta :D Ja todella tuskaista lähtee sen jälkeen liikkeelle. Mutta lähdettävä on! Ainoo mikä auttaa ja saa jumin laukeemaan.
Kiva, että kuuluu jotain hyvääkin. 
Mulla on muuten ollut melko hyvä olo, mutta satunnaiset supistelut ovat taas palanneet ja välillä särkee aika paljon no, hyvin syvältä alapäästä. Ja alavatsaa jomottelee usein myös. Se on jokseenkin alkanut ahdistaa ja mietinkin, että seuraavalla neuvola yms. käynnillä kysyn josko joku tarkastaisi kohdunsuun edes mun mielenrauhan takia. (En nyt muista onko seuraava käynti jonnekin neuvola- vai lääkäriaika.)
Siis onhan tuokin sikäli normaalia, mutta ei nyt ihan tässä vaiheessa ole ennen ollut tätä vaivaa ja edellisessä raskaudessakin oli paikat jo pehmenneet tällaisen "kipukauden" jälkeen. (Vaikkakin myöhäisemmillä viikoilla.) Ei nyt ihan vielä saisi valmistautua lähtöön...
Mulla on muuten ollut melko hyvä olo, mutta satunnaiset supistelut ovat taas palanneet ja välillä särkee aika paljon no, hyvin syvältä alapäästä. Ja alavatsaa jomottelee usein myös. Se on jokseenkin alkanut ahdistaa ja mietinkin, että seuraavalla neuvola yms. käynnillä kysyn josko joku tarkastaisi kohdunsuun edes mun mielenrauhan takia.
(En nyt muista onko seuraava käynti jonnekin neuvola- vai lääkäriaika.) Siis onhan tuokin sikäli normaalia, mutta ei nyt ihan tässä vaiheessa ole ennen ollut tätä vaivaa ja edellisessä raskaudessakin oli paikat jo pehmenneet tällaisen "kipukauden" jälkeen. (Vaikkakin myöhäisemmillä viikoilla.) Ei nyt ihan vielä saisi valmistautua lähtöön...