Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja aBu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Maipa, mulla on kävelykyky menny melkein kokonaan. Alkaa supistelemaan niin pahasti ja paikat kipuilemaan tosi paljon. Ennen 5min kävelymatka vie nykyään vähintään 20min.. eli tuhotonta etanavauhtia täällä vedellään. Mulla auttoi selkäkipuihin vesijuoksu, suosittelen kokeilemaan jos vaan pystyt. Ja ehkä paras apu itselle ollut myös raskausajan jooga. En sitä mitenkääm hirveen paljoa tee mutta hengitysharjoituksia risti istunnassa niin johan alkaa selkä avautua! Sen ihan kuulee ja tuntee kun poksuu nikamat paikoilleen! Siinä kanssa ryhti on parhaimmillaan kun pitää selän suorassa ja mulla se tuottaa aluks kipua mutta lakkaa kun vaan jaksaa hengitellä ja rentoutua. Samalla myös hyvä synnytysvalmennus ;)
 
Mulla tohon alaselkäkipuun on auttanut pallolla hieronta seinää vasten. Sattuu tosi paljon, mutta auttaa.
 
Huh, onpa täällä oireet äitynyt monella ikäviksi. Kun nyt ne vauvat malttais pysyä masuissa, ehkä niitä oireita kuitenki sietää...

Mulla kans selkäkipua ja tyyny jalkojen välissä on nukuttava/maattava. Pitkät jaloillaan olot kiusaa erityisesti. Kyllä kävely onnistuu, mutta kipu menee takareisiin ja tuntuu, että tekee jalat ja selän ihan liikuntakyvyttömiksi, jos siis menee makaamaan. Ja sit närästää.. Mäkin yritän venytellä, mutta närästyksen takia tuntuu et tulee ruoka suuhun, jos yhtään pistää päätä alaspäin tms. No, muuten vauvalla tuntuu olevan kova meno päällä ja sinänsä oireet ei ainakaan huoleta. Helpompaakin vois tietty olla... :)

Fiilikset on välillä aika herkässä ja tuntuu tän raskauden ajoitus noiden isompien lasten suhteen on todella huono. Murkkujen mutinat ja taistelu niiden kanssa saa välillä itelle järjettömän helposti kyyneleet silmiin, toisaalta tuntuu et ite kilahtaa pienistäkin asioista. Onko muilla tunnemylläkkää kuinka?
 
Mä kilahdan välillä myös pienistä ja poden huonoa omaatuntoa. Tyttärellä jonkinasteinen esimurrosikä ja välillä kyllä meinaa tulla itellä itku kun otetaan yhteen. Ja välillä tyttö osaa olla myös extraärsyttävä. Pitäis laskee mielessään kymmeneen. Mutten kerkee laskeen edes ykköseen ku kilahdan. Olen kyllä pyytänyt aina jälkeenpäin anteeksi ja muutenkin käsitellään asiat miksi olen vihainen (siis asia josta kiukustun, ei se että oon vaan hormonihuuruinen mamma joskus :D).
 
Supistukset on ollut riesana jo 14 viikkoa, mutta en ole rajoittanut elämää millään lailla, sillä eivät ole tehneet kohdunkaulalle mitään.. Minulle pahinta on istuminen ja ylipäätään lepääminen makuulla. Aamuisin koskee joka kohtaan, mutta kivut häviää pian liikkeelle lähdön jälkeen. Iltaisin istun kiikussa katsomassa telkkaria, ai luoja sitä häntäluukipua sen jälkeen. Pahinta on kuitenkin ollut sormien suonenveto. Ei tarvitse edes kovasti ottaa esim. jostain kahvasta kiinni, kun alkaa pakottamaan sormia. En ennen edes tiennyt miten kovaa kipua voi suonenveto aiheuttaa!
 
Aamuisin kramppaa jalat kun ne oikaisee ja reisiin on ilmestynyt syyttä mustelmia - enteileekö ne nyt niitä suonikohjuja?
 
Vaivoja alkaa olla jokaisella jos jonkinlaista! Noihin selkä juttuihin vielä, mulla on tosi yliliikkuvat nivelet ja selässä skolioosi (alaselässä). Edellisessä raskaudessa käytin fyssarilta lainattua SI- NIVELen tukivyötä joka oli huippu. Pitää selän napakasti kasassa eikä si nivelkään luiskahdellut niin helposti paikaltaan. Nyt en ole harmikseni päässyt sitä käyttämään koska kaikki paine kohdun kohdalla aiheuttaa kovia suppareita. Nyt siis menty ilman vyötä mutta parin viikon sisällä meen kokeilemaan kinesioteippausta josko saisivat selkää pakettiin. Normaalitilanteessa se SI-nivel manipuloitaisiin paikalleen mutta nyt on keskenmenon riski ja siksi sitä ei vaan voida laittaa paikalleen. Ja se tulisi lähtemään pois paikaltaan kokoajan kun paikat löystyy nyt raskauden myötä.

Tunne-elämä, hmm.. Järkyttävää myllerrystä ollut.. Kuukausi takaperin en tehnyt muuta kun olin itkuherkkä kiukutteleva ja ärhentelevä äiti 2 vuotiaalle ja vaimo aviomiehelle :D nyt onneksi alkaa helpottaa, olen vähän tutkiskellut omaa mieltäni ja löytänyt sieltä ehkä sen rauhallisen ja määrätietoisen äidin takaisin joka olin vielä jokin aika sitten.

Migreeniä (aurallisia) ollut nyt useampi kohtaus 2 vkon aikana ja RM mielessä seuraillut verenpaineita ja käynyt tsekkailee terkkarilla pissaa mutta luulen että ovat vaan stressistä ja selän jumissa olosta.

Valivalivali, no, niinkun hooyo sanoi, vauva liikkuu mikä on positiivista. Uskomattoman nopeasti mennyt raskaus!
 
Mulla oli kans yks aurallinen mutta särytön migreenikohtaus aika aikaisilla viikoilla. Normaalisti ei oo ollu. Yks ennen tätä.
 
Kuulumisia, terkut kättäriltä odotin kuitenkin tähän maanantaihin ja ottivat mut osastolle sit kuitenkin. Kohdunkaula lyhentynyt ja pehmentynyt ja vähän raollaan. Vauva pää alaspäin ja tooosi alhaalla. Sain tänään kortisonit kypsyttää vauvan keuhkoja ja huomenna sama pistos uudelleen. Tekivät jonkun uuden testin mikä mittaa ennenaikaisuuden riskiä, otettiin joku näyte alapäästä ja se oli positiivinen. Olisi pitänyt siis olla mielellään negatiivinen mutta se kulemma kertoo aika hyvin että riski on tosiaan nyt ihan todellinen. Saatan päästä kotiin huomenna makaamaan jos kohdunsuun tilanne ei ole edennyt tästä. Sitten perjantaina uuteen tarkastukseen. Ultrassa vauvalla kaikki hyvin, painoarvio 1135g <3
 
Wou! Ei oo hetkeen tullu luettua, nii täällähän on tapahtunu! Tsemppiä, LottaEmilia! Toivottavasti vauva vielä malttais pysyä masussa.
 
Tsemppiä LottaEmilia! Hyvä, että vauva voi hyvin ja nyt tarkkaillaan :) toivotaan, että pääsisit vielä kotiin makoilemaan, ettei loppuaikaa joutus sairaalassa olemaan.
 
Tsemppiä LottaEmilia! Pidetään peukkuja ettei synnytys vielä useempaan viikkoon käynnistyis ja vauva sais kasvaa ja voimistua masussa.
 
Tsemppiä LottaEmilia! Toivotaan, että pikkuinen pysyisi masussa tarpeeksi pitkään :)
 
No eipä tullut kotiinlähdöstä mitään. Kaula lyhentyny 2 sentistä 1,5senttiin ja vauva vaan alaspäin matkustamassa. Yöllä tuli tosi rajut supistukset jotka sitten tuhoja tekivät. Mut siirretään nyt naistenklinikalle ja siellä saatetaan kokeilla jotain pessaaria mikä tulis vauvan päätä ettei tulis enää alaspäin. Jos se tehoaa sen kans pääsis kotiinkin muutaman päivän seurannan jälkeen.. Ei mua tää makoilu haittaa, mutta 2 vuotiasta ihan kamala ikävä.. :'(
 
Hui ja tsemppiä LottaEmilia! :Heartred
Mitkä viikot sulla oli nyt kasassa? Toivotaan, että piipana malttaisi vielä masussa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top