Tänään töissä huippasi ja kotona olen jo kaksi kertaa juossut vessaan, kun olen ollut varma, että kohta laatta lentää. Ei sitten kuitenkaan, mutta ei mitään toivoa, että voisin ruokaa laittaa. Ajatuskin kanasta, jonka otin pakastimesta sulamaan, etoo. Itse asiassa kana monina muinakin päivinä on ällöttänyt. Enemmän tekee mieli punaista lihaa, vaikka normaalisti on toisin päin. (onneksi kerrottiin anopille perjantaina - se kutsui meidät sunnuntaina syömään, ja olisi varmaan pahastunut, jollei olisi tiennyt raskaudesta, kun vain nyrpin tarjolla ollutta kanaa). Mies saa itse paistaa kanansa, mä en nyt pysty. Itselle tein kaurapuuroa - se ei haise, ei ällötä. Jos se rauhoittaisi vatsaa, kun tänään on myös ollut kamalanhajuisten ilmavaivojen päivä.
Kasvojen ihokin on kärsinyt, se on jotenkin harmaa mun mielestä ja joistain kohdista ihan kuiva, vaikka olen rasvannut.
Paleltaa myös ihan hillittömästi. Nyt on muutenkin joku kylmä rintama täällä, eikä täällä päin tietenkään mitään lämmitystä käytetä. Mutta ei mulla normaalisti näin kylmä talvisinkaan täällä ole.
Että ei voi kyllä tässä vaiheessa mitenkään sanoa "hehkuvansa" tän raskauden ansiosta. Ehkä sekin aika sitten joskus toisella kolmannella koittaa.
