Nyt on elokuu...

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja idaho
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla ihan sama homma oikeassa kyljessä. Kylki on tooodella kipeä ihan koko ajan ja missä tahansa asennossa. Neuvolassa sanoivat vain, että vauva taitaa painaa kylkiluuhun aika pahasti, ei sen kummempaa. 
Jotain pieniä supistuksia on jonkun verran, mutta ei oikeasti mitän kunnollisia, eikä mitään mutakaan mikä viittaisi synnytykeen (viikoja meillä siis 38+1). Olo alkaa olemaan mitä tuskallisin ja vielä olisi jäljellä kuukauden verran odotusta (koitan henkisesti varautua siihen, että lapsi syntyy lasketun ajan jälkeen, jolloin ei ehkä harmita/potuta niin paljon, jos huidellaan jollain 40 + viikoilla). 
Onko kellään alkanut tulemaan valkovuotoa normaalia enemmän? Mulla on tullut nyt viikon verran todella paljon jotain valkovuodon typpistä eritettä kohdusta, ajattelinkin ensin, että on lipatulppa, mutta anoppi sanoi, että kyllä se limatulppa on sitten kunnon klöntti kun irtoaa. Se siitä ajatuksesta, että synnytys saattais olla lähellä :(. No kaipa se sieltä aikanaan ulos tuleepi. Mutta kun sais jo nyt
 
Hello!

Mulla kans oli jossain välis ylävatsa kipeenä ja vihlo kylkiin. lääkärillä ihan kävin niin sanoi vaan et johtuu aivan siitä kun kohtu on sen verran iso niin voi painaa sisuskaluja toisen asentoon mikä taas johtaa kipuun ja kun se kipu sinänsä loppu niin jäi vasemman kyljen puolelle pientä särkyä. koskee tai sit ei koske :) riippuu päivästä!

Täällä rauhottu aika paljon sen viikonloppun jälkeen ei oikeestaan mitään merkkejä et ulos haluaisi! ainut vaan on se kun yrittää työntyä alaspäin :) Selkäkipuakaan en voi valittaa ku mulla on melkein jo pari vuotta ollu selkäkipuja niin ei sit ota selvää onko tavankipua tai muuta kipua.

Mulla ei käy aika pitkäks ollenkaan :D paitsi joskus jos sattuu yksin kotiin jäämään ku mies töissä. mut yritän viel nyt aikapaljon ystäviä nähä ja vanhemmilla aika usein olen(En tykkää yksin olemisesta) ja sit ku yksin on niin sillon siivoilen ja touhuan kaikkea hyödyllistä niin huomaavaan ku aika hurahtaa :D
 
syksyvauva:  Mulla oli usein noita kylkikipuja esikoista odottaessa, nyt kun on huomattavasti pienempi maha oon onneksi välttyny niiltä.  Ovat kyllä tosi inhottavia!

Nortsi:  Mulla on ainakin vuodon määrä miljoonakertaistunut.  Se limatulppa ei välttämättä kuitenkaan ole yksi iso klöntti, sitä voi tulla usean päivän aikana osissakin.  Mutta ihan jo runsas valkovuotokin on tyypillistä raskausaikana.

Täällä on nyt alkanu supistelemaan, ei mitään "oikeita" supistuksia vielä mutta antaapa toivoa siitä että ei taida kuitenkaan onneksi ihan jouluun asti mennä ennen kuin vauva syntyy :D  Edelleen olen povannu synnytystä tiistaille, saas nähdä kuinka käy ;)

Ensi viikolla viimeinen neuvola (jos siis vielä yhtenä kappaleena).  Seuraavalle viikolle olis sitten tod.näk. yliaikakontrolli äitiyspolille, ovat onneksi aikaistaneet sitäkin sitten viime raskauden, jee!

Tänään on ollu kiva päivä kun on ollu muutakin ohjelmaa kuin kotona peukaloiden pyörittäminen ;)  Aamupäivä oltiin pojan kanssa kaverilla kyläilemässä, piipahdettiin kaupassa ja mieskin tuli tänään aikaisin kotiin.  Nukuin vähän päikkäreitä pojan kanssa yhtä aikaa ja lähdin sitten hakemaan huuto.netistä saatua pakettia postista ja koiraa hoidosta siskon luota.  Mies oli sillä välillä ulkoillut pojan kanssa ja olipa poika päässyt naapurin traktorinkin rattiin!  Ainoa miinuspuoli onkin se että nousipa sitten taas poikaan kuume.  Johan siitä on melkein kaksi viikkoa kun viimeksi oli kipeenä :(  Toivottavasti johtuu edelleenkin vain siitä rokotteesta, ainakin tuo on ihan pirteä ja hyväkuntoinen vielä toistaiseksi.

Huomenna se olis sitten laskettu aika!
 
Täällähän käy keskustelu entistä vilkkaampana ;)  Kaikki vissiin synnyttämässä, paitsi minä.

No joo.  Loppu se lapsen hyväkuntoisuus sitten.  Poika kouristeli viime yönä sitten taas.  Siinä sitten neuvottomana taas ihmeteltiin sängyn laidalla joko olis aika antaa rauhottavaa kun toinen on taju pois ja nykii.  Mies soitti sitten hätänumeroon ohjeita kysyäkseen ja lähettivät sieltä piipaa-auton tilannetta katsastamaan.  Eipä siinä, lisälääkitystä peliin ja jahka arki koittaa niin aletaan soittelemaan hoitavalle taholle että missä se meidän lähete jatkotutkimuksiin oikein viipyy!  Ja ihan hyvä olis saada jotain pitkäkestoista kuumelääkettä ettei tartte sydän syrjällään öisin päivystää :(((  Ei noi panadolit sun muut riitä, tarttis jotain ihan oikeeta lääkettä ja ihan mielellään myös syyn noille 2-3vkon välein toistuville kuumeiluille.

Ja laskettu aika tänään tosiaan.  Tuskinpa tarttee tänään lähteä synnyttämään, ei ainakaan yhtään tunnu siltä.  Joskin iltaisin ja öisin kyllä supistelee mutta eipä kovinkaan kipeästi.  Höh.
 
Moon: Koska sinäkään et ollut kirjoitellut vähään aikaan palstalle, olin ihan varma, että  olet päässyt tositoimiin. Mutta ihan ymmärrettävää hiljaiselosi, kun kerroit pojastasi. Toivottavasti hän paranee pian ja pystyt keskittymään myös uuteen tulokkaaseen. 

Täälläkään ei oikeastaan mitään uutta. Tänään on supistellut ja tuntunut vähän enemmän kuin aiemmin, joten ehkä pikkuneiti täältä joskus putkahtaa maailmaan... Huomenna olisi laskettu aika. Elämme jännittäviä aikoja.

Onko kaikki muut synnärillä?!?!
 
Terveisiä synnäriltä. Vietimpä siellä aikani kuluksi yhden vuorokauden. 18:30 aikaan saavuttiin käyrille ja sisätutkimukseen pääsin 19:30 aikaan. Laihoin tuloksin :( Kohdun kaulaa jäljellä 0,5 cm ja auki yhdelle sormelle. Lähettivät meidät sitten lähipuistoon kävelylle pariksi tunniksi. Supistelut jatkuivat ihan mukavasti, mutta tahti ei juuri kiihtynyt, joten klo 23 aikaan ei ollut havaittavissa juurikaan muutoksia.

Siinä sitten mietittiin, mitä tehdään. Lopuksi päätimme, että minä jään osastolle seurattavaksi, ja mies lähtee kotiin. Minä puuskuttelin alle 10 min, joten ei mitään järkeä lähteä kotiin ravaamaan ympäri olohuonetta ja pitämään koko taloa hereillä. Mummokin oli jo hälytetty lapsen vahdiksi, joten olisi sitten kotona valmiina jos miehen tarvitsisi uudelleen lähteä synnärille.

Yö menikin suppareiden merkeissä kipulääkkeistä huolimatta ja aamulla kohdun suu oli lupaavasti jo pari senttiä auki. Mutta sitten supistukset harveinivat hurjasti ja iltapäivällä totesimme tilanteen olevan edelleen sama, joten päätin vapauttaa mummon päivystyksestä ja lähteä kotiin. Aikamoinen pettymys, täytyy myöntää. Supistaa kyllä vieläkin aika-ajoin, mutta melko epäsäännöllisesti.
 
Helmitaulu:  Voi ei, turhauttavaa tommonen!  Toisaalta enteilisi kyllä sitä että ei varmaan ole tositoimet kaukana.  Ja kypsymistä kuitenkin tapahtunut, se on jo jotain se!

Mursku:  Voi kun pääsiskin jo hommiin!  Mutta mä olen tosissaan povannu synnytystä tiistaille, en kyllä pistäis pahitteeksi jos aikasemminkin jo hommiin pääsisi.

Yö meni ihan hyvin nyt pojan kanssa, ikkunat auki makuuhuoneessa ja kaikki peitteet yms. pois.  Kävin puolilta öin herättelemässä poikaa sen verran että sai annettua uuden satsin lääkettä ja sillä pärjäsi taas jotenkuten aamuun.  Nyt taas huipussaan lukemat, taju meinaa poloiselta taas karata.  Sisuunnuin ja tilasin meidän henkilääkäriltä puhelinreseptin naprokseenia lähiapteekkiin.  Saa jo riittää toi Panadolin kanssa läträäminen, ei siitä ole hyötyä kenellekään.  Ja mikä parasta, jos toi oikeesti toimii niin saa sitten paremmin nukkua yöt rauhassa ja päivistäkin tulee mukavampia kun ei tule näitä "katvetunteja" jolloin lääke ei vielä vaikuta tai on lakannut vaikuttamasta eikä vielä saa antaa lisää (kun saisi 6-8h välein vain lääkitä...).

Eilen oli kyllä muuten mukava päivä.  Aamulla sain tosiaan pötkötellä vähän pidempään kun mies hoiti aamutoimet.  Ja sain aamukahvia!  Mä en sitä yksinäni normaalisti keitä, mutta jos mies on viikonloppuisin kotona niin mielelläni juon seuraksi.  Myöhemmin jos juon niin menee yöunet mutta aamuisin kestää sen kupin sentään juoda silloin tällöin :)  Sitten mies kävi kaupassa ja toi mulle karkkia ja herneitä ja teki vielä ruuankin alusta loppuun eilen, ihanaa!  Kyllä tuo osaa olla ihanakin vaikka useammin sitä tulee soimattua <:)
Tänäänkin päätti mies jäädä kotiin töihinmenon sijaan kun ihan säikähti tota pojan kuumeilua, reppanalla kun meinasi aamupuurolla lähteä taju.  Ihan hyvä niin jos sattuu tulemaan äkkilähtö.  Meillä on isovanhemmat=lapsenvahdit ohjeistettu lääkityksen suhteen mutta jos pitäis rientäen lähteä niin pitäis hakea naapurista joku poikaa katsomaan ja sitten menis ikä ja terveys kun selittäisi noita asioita.  Nyt pystyy sitten mies tarvittaessa jäädä odottamaan isovanhempia jos mun pitää jo rientää.  Ja sain taas kahvia :)  Ja eilistä ruokaakin on jäljellä, joten ei tartte tänään sitäkään väkertää :)

Oon nyt muuten hirveellä tarmolla laitellu kotia siistiksi kun ei koskaan tiedä milloin se lähtö oikeesti tulee.  En halua että täällä oottaa kauhea kaaos kun lapsenvahti tulee.  Eikä se ois ihan reilua että ois kaikki vaipat pesussa ja jääkaappi tyhjä jne.  Liinavaatteetkin oon laittanu valmiiksi, sen kun petaa sitten sängyn tarvittaessa.  Nyt taidan mennä huoltamaan eiliset pyykit, täyttämään taskuvaipat valmiiksi jne.
 
Eipä oo tännekkään jaksanu pitkään aikaan kirjotella..Yhtenä kappaleena siis edelleen tänään on viikkoja 38+2, eli onhan tohon laskettuukin vielä hetki aikaa ,mut oon jo ihan kyllästyny tähän venailuun..

Mitään merkkejä synnytyksestä ei ole ollut.. Ainoastaan sitä limatulppaa on tullu, tosin epäilen et se ei ees mitään limatulppaa oon.. Vaan joku oikku valkovuodossa. Tiedä sitte..

Kauheesti on uusia ihmisiä ilmaantunu höpisemään mikä on kyllä tosi kiva... Saa lueskella uusien ihmisten kuulumisia..

No eipä mulla mielessä juuri muuta..
 
Heissan! Täälläkin sitä ollaan vielä yhtenä kappaleena. Virallinen LA oli jo kaksi päivää sitten, vaikka tuo eka versio näytti tätä päivää. Olen NIIN turhautunut, arrggh! Niinkuin varmaan aika moni vielä odottava. :) Jotenkin ajattelin että vauva olisi syntynyt jo viime viikolla (virhe!), kun esikoinenkin tuli etuajassa, mutta eipä ole mitään merkkejä vieläkään...

Tilanne harmittaa mua erityisesti siksi, että mulla on jo 2,5 viikkoa ollut nyt proteiinia virtsassa: ensin yksi + ja nyt kaksi ++. Ja tietysti se huolestuttaa, mutta toisaalta en haluaisi ottaa antibiootteeja jos niihin ei ole vältämättä tarvetta, ja kun ei tiedä että jos se vauva vaikka tulisi nyt jo ulos! Mitään oireita ei edelleenkään ole. Eikä neuvolassa osata muuta kuin puistella päätä: hemmetti, jos ne mittailee noita arvoja niin voisivat edes sitten kertoa mitä pitää tehdä! Nyt mä itse täällä mietin että pitäiskö huolestua ja varmuuden vuoksi ottaa lääkekuuri vai ei. Mä voin itse ihan "hyvin", kun ei oireita ole, mutta jos on pienikin riski että vauva voisi siitä kärsiä niin sitten tietysti haluan asian hoitaa. Onko muilla mitään tietoa/kokemusta asiasta????

Miehet on niin omituisia. Mä olen täällä parin viikon aikana keskittynyt kotihommiin: ostin uuden pesukoneen, esikoiselle kuravaatteita, petauspatjan uuteen vuodesohvaan, pesin vauvantarvikkeita jne, ja nyt mies on sitä mieltä että hän on huolissaan siitä että muutunko mä lopullisesti tällaiseksi kotihengettäreksi, jota ei kodin ulkopuoliset asiat kiinnosta pätkääkään (hän itse seuraa uutisia ja maailmantaloutta suorastaan sairaalloisesti). Siis HALOO! Kuka ne vauvanvaatteet sitten pesisi ja kurahousut ostaisi, jos mä en sitä tee? Olisi onnellinen että mä hoidan. Ja sitäpaitsi hormonit toimii ONNEKSI niin että tässä vaiheessa kodin asiat on just ne jotka kiinnostaa - eihän täältä pääse sitten taas moneen kuukauteen pois. Eli mielenterveydellekin on loistojuttu ettei ulkopuoliset asiat niin jaksa kiinnostaa. Kuulemma imetyshormonit toimii samaan tapaan. :)

Sorry, sen kerran kun pääsen tänne kirjoittamaan niin valitusta vaan tulee. Kiva olla jatkuvasti huonolla tuulella... :/ Meidän kotikone on hajonnut, joten pääse vain näin välillä lainaamaan miehen työkonetta ja verkkoon.

Voikaatten hyvin kaikki mammat - niin odottavat kuin jo onnelliset äidit!!! :)
 
Hei Moon, piti vielä sanoa, että meidän esikoiselle tuli tuosta 1,5-vuotiaan MPR-rokotteesta tosi kovat oireet. Varmaan viikko rokottamisen jälkeen tyttö oli monta päivää 40 asteen kuumeessa ja tietysti siihen tuli kaikki flunssaoireet ja korvatulehdus päälle. Silloin oli tammikuu, ja päätin kyllä että seuraavalle otetaan se rokote flunssakauden ulkopuolella. Siinä sitä sairastettiin varmaan kaksi viikkoa. Muutenkin nostan hattua sinulle, kun selviät (ilmeisen vilkkaan) pikkuisen kanssa kaiken tämä raskaushässäkän lisäksi! Mun 2-v. on viikolla jo päiväkodissa (tosin lyhyitä päiviä) ja muuten mies hoitaa sitä varsin kiltisti. Joten mä saan nauttia näistä "vapaatunneista" ihan riittävästi - osaan kyllä arvostaa niitä, mutta saisi synnytys silti jo käynnistyä....! :)

Ja idaholle lämpimät onnittelut vielä! Sujuuko imetys nyt helpommin kuin esikoisen kanssa?
 

Moon: Voi teidän pikkuista poloista. Onneksi saitte pikaisesti apua tuohon kouristeluun. Itse olisin ollut ihan paniikissa vastaavassa tilanteessa. Minulla itselläni oli kuulemma vauva iässä taipumusta kuumekouristeluihin ja aiheutin monet kauhun hetket äidilleni. Toivottavasti johtuu tuosta MPR-rokotteesta, eikä ole edessä joka nuhakuumeen kanssa.

Täällä meni taas viime yö supisteluja laskiessa. 10 min välein tulivat ja tosi kipeinä. Otin illalla Naistenklinikalta mukaan saamani kipulääkkeet, joista ei kyllä ollut yhtään apua.:(. Muun väen nukkuessa sitten ravasin olohuonetta ympäri ja yritin nukahtaa aina supistusten välissä. Jossain välissä konttasin suihkussakin tunnin verran. 11 tunnin tasaisen kouristelun jälkeen toistui sama kuvio kuin edellisenä päivänä eli väli harveni niin että nyt iltapäivällä supisteli enää puolen tunnin välein. Aamusta jossain vaiheessa nappasin klinikalta annetun nukahtamislääkkeenkin ja nukuin sen voimin useamman tunnin sekavaa unta. Saa nähdä nyt mitä ilta taas tuo tullessaan, loppuvatko supistelut vai kellotanko niitä kolmannenkin yön.

Pahinta on, että kätilön tietojen mukaan tällainen voi hyvinkin jatkua vielä päiväkausia, joissain tapauksissa jopa viikkoja. Siinä tapauksessa mulla kyllä loppuu voimat ennen kuin vauva on ulkona.

 
Huomenta tytöt....

Meni sitten valvoen viime yö.  Ei meinannu tulla uni kun vauva piti ihan julmettua menoa päällä.  Ja sitten kun se vähän rauhoittui niin mies kuorsaili ja kun oli valmiiksi jo turhautunut olo niin johan se meisseli sieltä nousi otsaan ja sen jälkeen ei enää unta saanukaan.  Lopulta sain sitten lähempänä viittä unta kun mies heräsi töihin ja poika taas herätti seittemältä.  Tosissaan toivon nyt ettei ainakaan ennen päikkäreitä tarttis lähteä synnyttämään X)  Ei kyllä tunnu tippaakaan siltä että pitäisi...

Helmitaulu:  Meillä näyttäis valitettavasti noi kuumekouristukset olevan semmonen toistuva harmi.  Ja kun pojalla saattaa ihan normilämmöstä nousta vajaassa tunnissa päälle neljäänkymppiin kuume niin vissiin se rajuuskin sitten niitä aiheuttaa.  Se on kyllä ihan hirveetä katottavaa kun lapsi kouristaa vaikka tietää mistä se johtuu ja ettei tosiaan isompaa hätää ole, mutta sen verran rajua touhua joka tapauksessa!  Ja kun sitten pitää tosiaan arpoa että annetaanko Diapamia, onko kohtaus kestänyt liian kauan jne.  Huh!  Onneksi saatiin nyt sitä pitkäkestoista kuumelääkettä, noi käsikauppalääkkeet kun ei tuo lohtua kuin pariksi tunniksi ja sitten taas nousee kuume tappiin.

Nyt tuntuis poika olevan normaalilämpöinen.  Toivottavasti pysyykin.  Tarkkaillaan tämä päivä vielä ahkerasti. 

Jos sitä menis aamutoimia harrastamaan...  Ihan pakko on aina ekaks päästä kurkkimaan kuulumisia netistä ennen puuron keittoa <:)
 
Huomenia!

Taas pyörähti uusi viikko käyntiin - eikä vauvaa vieläkään näköpiirisä... :( Tosi tosi turhauttavaa ensin pelätä kuukausikaupalla ennenaikasta synnytystä ja nyt mennäänki pitkästi yli lasketun ajan eikä vauva tunnu syntyvän millään... Onneks nyt voi sanoa, että ens viikolla viimestään saadaan tuo pieni rakas maailmaan! Ollaan yritetty käynnistää kotikonstein mm. peittoa heiluttelemalla, saunomalla, raskaalla grilliruualla, siivoamalla. Peitonheiluttelut saa kyllä supistelut melkeen heti alkaan, mutta kipeät supistelut jatkuu vaan muutamia tunteja ja sitte josain vaiheesa lopahtaa. Päätettiin, että ei enää aiheuteta turhia kipuja vaan yritetään malttaa oottaa siihen, että luonto tai lääkärit käynnistää synnytyksen.
 
Josku Mä epäilen, että mulla alkoi synnytys (tai ainakin läheni) kun juoksin, vaikka matka ei ollut pitkä niin syke nousi kunnolla. Sehän on tosin melkein sama kuin aktiivisessa peittojen heiluttelussa. ;)

Täällä odotellaan jo kovasti että mammat rupeaisivat jakaantumaan ja saisin lisää keskusteluseuraa kertomaan vauva-arjesta kokemuksia.

Mursku Oli kivaa nähdä ja toivottavasti nähdään pian kera toisen pienen vauvelin <3

Paljon tsemppiä vielä h-hetkeä odottaville, pian odotus palkitaan!
 

Helmitaulu kirjoitti:

Moon: Voi teidän pikkuista poloista. Onneksi saitte pikaisesti apua tuohon kouristeluun. Itse olisin ollut ihan paniikissa vastaavassa tilanteessa. Minulla itselläni oli kuulemma vauva iässä taipumusta kuumekouristeluihin ja aiheutin monet kauhun hetket äidilleni. Toivottavasti johtuu tuosta MPR-rokotteesta, eikä ole edessä joka nuhakuumeen kanssa.

Täällä meni taas viime yö supisteluja laskiessa. 10 min välein tulivat ja tosi kipeinä. Otin illalla Naistenklinikalta mukaan saamani kipulääkkeet, joista ei kyllä ollut yhtään apua.:(. Muun väen nukkuessa sitten ravasin olohuonetta ympäri ja yritin nukahtaa aina supistusten välissä. Jossain välissä konttasin suihkussakin tunnin verran. 11 tunnin tasaisen kouristelun jälkeen toistui sama kuvio kuin edellisenä päivänä eli väli harveni niin että nyt iltapäivällä supisteli enää puolen tunnin välein. Aamusta jossain vaiheessa nappasin klinikalta annetun nukahtamislääkkeenkin ja nukuin sen voimin useamman tunnin sekavaa unta. Saa nähdä nyt mitä ilta taas tuo tullessaan, loppuvatko supistelut vai kellotanko niitä kolmannenkin yön.

Pahinta on, että kätilön tietojen mukaan tällainen voi hyvinkin jatkua vielä päiväkausia, joissain tapauksissa jopa viikkoja. Siinä tapauksessa mulla kyllä loppuu voimat ennen kuin vauva on ulkona.

täällä kans valvottu viime yö kivuliaitten supistuksien kanssa jotka jatkunu perjantaista asti ku limatulppa irtos ... monta kertaa päivässä tulee mut ei säännöllisesti... vielä ois viikko laskettuun aikaan... ei kyllä kauaa jaksa näitä koko päiväsiä supistuksia kipujen kera...
 
Heippa kaikille!

Tääki möhömaha uskaltautuu kirjottaa tänne. Olen pari kk aktiivisesti lukenu teidän kirjotuksia kuitenkin :)
Itselläni on nyt viikkoja 37+5 ja olen aivan kypsä ollut jo viikosta 30 :) Tiedän, että nyt ollaan niin voiton puolella ettei pitäs valittaa, mutta ku ei vaan jaksa enää :)

Koko raskaus on sujunut hyvin, neuvolassa kaikki arvot on aina ollut hyvät ja pysynyt suht samana. Painoa on vaan tullut ihan käsittämätön määrä, 25kg :( Itkettää ajatuski, etten pääse enää koskaan takas sinne 55kg.. Turvotusta on koko ajan ollut paljon, mutta turha siihen lohduttautua. Ihan rehellisesti täytyy vaan tehdä sitten töitä laihtuakseen, arhg!

Jouduin (tai joidenkin ystävieni mielestä sain) olla Jorvissa lepäämässä yhden yön viime viikolla. En ollut kahteen viikkoon saanut yhtään yötä nukuttua, paitsi yhtenä yönä 3 tuntia, joten lääkärit olivat sitä mieltä, että nyt on unta saatava. Kahden unilääkkeen ja jalkahieronnan ja parin tunnin sairaalahuoneessa pyörimisen jälkeen sain kun sainkin nukutuksi 5 tuntia :) Tietenkin kävin sen aikana 4 kertaa pissalla!
Nyt olen saanut kotona nukuttua viimeiset 3 yötä eli esim jos nukun 6 tuntia, käyn 7 kertaa sen aikana pissalla :D Mutta olo on silti paljon parempi, jee!

Mun uniongelmiin syynä on levottomat jalat. Olen kärsiny niistä jo yli 10 vuotta, mutta nyt loppuraskaudessa se on ihan järjetöntä kipua ja kun niihin ei mikään auta.. kaikkea olen kyllä kokeillut :/ Se on kyllä todella hermoja raastava sairaus/vaiva.

Nyt vaan odotellaan joka päivä ja yö, että josko jotain tapahtuis. Kohdunsuu oli viime viikolla auennut yhden sormen verran ja pieniä supistuksia on joka päivä. Mutta joo, tiedän kyllä, että tätä voi jatkua helposti sen pari viikkoa, mutta toivossa on hyvä elää.. kannattaisi varmaan vaan asennoitua, että yli lasketun ajan menee ja paljon, niin ehkä tää ei olis niin turhauttavaa :)

Tsemppiä kaikille!!!
 
Onpa ollu toimelias päivä!  Meinas mennä kyllä ihan läskiksi kun lähdin sitten selvittämään tota pojan tutkimusten tilaa.  Ajanvaraustäti ei ollu sitten varannu sitä soittoaikaa lääkärille eikä edes sille inttämälleen omahoitajalle.  Omahoitaja näki viljelyn tulokset (negat.) mutta ei mitä lääkäri oli kirjannut...  Siinä sitten vuolaasti itkin puhelimeen ja omalääkärille olis nyt sitten soittoaika keskiviikolle ja just samaan aikaan ku mulla on se viimeinen neuvola jonne en edes tahtoisi mennä...  Saas nähä mitä siitäkin seuraa, jälleen uusi ihminen joka ei tunne taustoja eikä ole poikaa nähnyt.  Just kun alko näkyä valoa tunnelin päässä kun kerrankin joku kuunteli kun tota pojan sairaushistoriaa kerroin.  Kun enhän mä muista mikä se lääkärinkielinen termi sille epäillylle diagnoosille oli...  No katotaan keskiviikkona sitten.

Mutta joo, sisuunnuin sitten ja sen sijaan että olisin nukkunut lamaannuttavat pikkupäikkärit pojan unten aikaan, siivosin kämppää ja paistoin nälkääni muutaman pakastepullan.  Tässä mulla sitten on siisti kämppä, ihan hyvä mieli, hapanimeläpossu hellalla porisemassa ja pyykkikone pyörimässä.  Ei huono saavutus, ei lainkaan!

Nyt tuntuu että mukula olis tullu alaspäin roimasti.  Painetta tuolla jalkovälissä etenkin kävellessä.  Joskos se sieltä JOSKUS tulis ulos.  Toivossa on hyvä elää...

Tervetuloa mukaan kaikki!  Ja älkää nyt jokaikinen menkö jakautumaan ennen mua!
 
Moon, älä pelkää, täällä minäkin yhtenä kappaleena edelleen ilman minkäänlaisia tuntemuksia/supistuksia/kolotuksia/jomotuksia ynm... Sulla sentään on jotain, mutta kun tämä kaveri ei edes tunnu laskeutuvan! Ja huomenna olis se LA. Jotenkin alkaa tuntua siltä, että sinne 28.päivä saakka saan odotella sitä yliaikaiskontrollia ja sitten EHKÄ alkaa jotain tapahtua..
Voiko raskaana ollessa todeta, että tuntuu siltä kun ei olisi raskaana? :D Koska siltä musta lähinnä tuntuu. Toki vauva siellä myllertää minkä mahtuu (aika tiuhaan) ja maha alkaa olla mukavasti tiellä, mutta muuten kaikki on kuin ennekin. Varmaan järkytyn sitten JOS/KUN tunnen ensimmäiset kunnon supistukset, kun ei ole minkäänlaisia tähänasti ollut. Ja synnytyskin on varmasti aivan hirveä - vastapainoa sille, kun raskaus on tähänasti mennyt niin hyvin. Joo, joo ei saisi maalailla piruja seinille. (Niinkuin varmasti moni on todennut, niin öisin tulee kaikkein kamalimpia ajatuksia mieleen, kun valvoo yksin ja miettii asioita.)
Ah, mitä avautumista.. :)

Ihan olen tainnut pudota kärryiltä, että ketkä nyt oikein ovat jo vauvautuneet, kun osa ei tänne ole ehtinyt vielä tänne palstalle saakka kirjoitella.. leluponi ainakin ilmeisesti?  
 
Argh! Yö on menny tosi tuskasesti eikä oo tullu montaa silmäystä nukuttua. Kipeitä supistuksia oli koko illan ja yöllä noin kahteen asti, mutta sen jälkeen ne katos taas tyystin. Onneks en aiemmista kokemuksista viisastuneena alkanu ees haaveileen synnyttään lähtemisestä, vaikka kivut sai välillä pureen hammasta. Puoli kuuen aikaan vessahätä herätti jälleen, mutta kummallista kyllä en saanu lorautettua pyttyyn tipan tippaa. Hmm, pitäisköhän tuosta jo huolestua...

Tänään olis neuvola eikä yhtään kiinnostais mennä. Viikkoja nyt 40+5 ja oon ihan varma, että käynnistykseen menee sitte ens viikolla. Mun kroppa ei näköjään osaa synnyttää, vaikka se on saanu supistuksia aikaan jo huhtikuun alusta asti. Aiemmin ajattelin, että sektioon joutuminen olis tosi suuri pettymys. Nyt tällä hetkellä tuntuu, että ihan sama, kunhan vaan saatais tuo vauva ulos. Raskaana oleminen sinänsä ei tunnu erityisen ikävältä ku oon selvinny suht pienillä vaivoilla. Kärsivällisyyttä vaan koetellaan nyt ihan liikaa enkä jaksa näitä kipeitä supistuksia, jotka ei kuitenkaan saa mitään aikaseks.
 
Huomenta!
Kylläpä nukutti hyvin :)  Kannatti valvoa eilinen!  Ja näin ne päivät kuluu eikä synnytytä pätkän vertaa.  Itseasiassa on just semmonen olo ku olis menkat alkamassa X)  Ollu jo monta päivää.  40+3, viimeksi olin jo synnyttämässä.

Kaipa sitä pitäis keksiä jotain aktiviteettia ettei mene aika madellen.  Jos lähtis ton pojan kanssa taas avoimeen päiväkotiin vaikka.  Ikään kuin ilmoittautuminen sinnekin että täällä ei poksuta koskaan.

Hymähdin tossa tota idahon avausviestiä "Jännin kuukausi ikinä"  Ainakin pisin!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top