Nyt on elokuu...

Kas niin, jatkan iloista yksinpuheluani (naiset, osallistukaa!)

Tänään tuli sitten köllöteltyä yheksään asti sängyssä :)  Miehellä tänään siis vapaampi aikataulu töihin menossa joten touhusi sitten pojan kanssa seittemästä eteenpäin.  Mäkään en enää unenpäästä saanu kiinni mutta oli mukava löhöillä - ja surffata netissä kännykällä ;)  Äärimmäisen rentouttavaa oli kuunnella kun poika teki pahojaan ja MUN ei tarvinnu juosta sen perässä :D

Mä yritän täällä välttää kaikkea toiveajattelua.  Nyt alkanu tosissaan turvottaa, verenpaine oli viime neuvolassa koholla ja painoa tullu raskaalla kädellä, sekä neuvolan edellisessä punnituksessa että etenkin sen jälkeen.  Näitä samoja oireita oli esikoisesta noin viikko, pari ennen synnytystä.  Tekis mieli ajatella että alkaa olla synnytys käsillä mutta eiköhän se ole vaan luonnollista että näillä viikoilla alkaa oireentynkää olemaankin.  En halua herätellä turhia toiveita, muistan vieläkin miten joka ikinen päivä petyin esikoisen kohdalla kun odotin sitä synnytystä jo viikolle 38.  Jos nyt menis päivä kerrallaan <:)

Huomenna se kauan odotettu esikoisen 1,5-vuotisneuvola!  Pitääkin tarkistaa mihin aikaan se on etten missaa sitä vahingossa!

Eilen tuli kokeiltua saunaa ja seksiä, siivous jäi uupumaan.  Ja voitte siis vetää johtopäätökset noiden vippaskonstien toimivuudesta siitä että mä täällä kirjottelen edelleen ;)

Eipä muuten aikaakaan kun päivä on jo lounaassa ja pojan päikkäreissä, jeeeeee!
 
kaikki muut paitsi moon ja minä on vissiin synnyttämässä kun ei mitään kuulu :D
onks sulla moon ollu mitään merkkejä että synnytys olis lähestymässä? meillä on aika samat raskausviikotkin, vaan kaks päivää eroo :) mulla on tänään 38+6.

täällä viime yötä valvotti jo hieman tuntuvat supistukset jota tuli tosi monta tuntia n.20 min-30min välein. supistukset tuntu samoilta kuin harkkasupistukset mutta selkää poltteli samalla. vähän niinkun olis sytkällä polteltu alaselkää. voiskohan nää tästä voimistua :)
ärsyttävää valvoa niitten takia kun tositoimiin ei kuitenkaan päästy. olo on muutenkin kehno niinkuin edellisessä viestissä kerroin. koitan kituuttaa huomiseen neuvolaan. saa nähdä onko proteiinia tullut lisää pissaan tai paineet muuttuneet. päätäkin on särkenyt tänään ja eilen :/
olo on kyllä sen mukainen etten ihmettelis jos raskausmyrkytys kolkuttelis ovella. mitäköhän tässä vaiheessa sille tehtäis.. jokohan käynnisteltäis vai seurattaisko vaan tilannetta?
 
Eipä täälläkään ole minkäänlaisia tuntemuksia synnytykseen liittyen.. Tosiaan perjantaina neuvolassa alapaine oli 90 hujakoilla, ja terppari totesikin, että saattaa enteillä lähellä olevaa synnytystä tai sitten johtui siitä, että olin nukkunut kaksi edellistä yötä huonosti.. Mutta tosiaan, en ole havainnut minkäänlaisia supistuksia. (Hmm..tai no jos ihan tarkkoja ollaan, niin ehkä kolme päivää sitten tunsin hetkellisesti menkkamaista juilimista alavatsassa, mutta se meni ohi oikeastaan ennenkuin kunnolla alkoikaan)
Neuvolatäti merkkasi korttiin ylös 28.päivän eli jos siihen mennessä ei ole mitään tapahtunut, niin aamulla klo 9.45 pitää suunnata "isolle kirkolle" ilmeisesti jonkunlaiseen yliaikaiskontrolliin? Laskettupäivähän on siis 16.päivä.. Meiltä siis n. 50 kilometrin matka Jyväskylän keskussairaalaan, missä tapahtuvat kaikki raskausajan ultrauksista synnytykseen. Paikkakunnallamme toimii siis nykyään ainoastaan neuvola. Ennen täällä on voinut jopa synnyttääkkin. Mutta niinkuin nykyään jokapaikassa - kaikessa säästetään.

Mitään sen kummempia kuulumisia ei tällä suunnalla ole. Muuttotavaroita pitäisi purkaa, mutta mielenkiintoa ei ole, ei sitten tippaakaan. Vauvan nurkkauksen ja hänen vaattensa olen saanut kyllä laitettua. Kaikki muu onkin sitten ihan levällään! Huoh!
 
Eipä ole täälläkään jakautumista tapahtunut...
Mutta nyt on pari tuntia koskenut selkään. On kyllä outoa, että olen onnellinen siitä, että sattuu! Ehkä tämä joskus syntyy... Minulla ei tosin ole mitään havaintoa limatulpasta eikä mitään muutakaan synnytykseen viittaavaa ole tapahtunut. Äsken yksi tuttava sanoi, että joillakin supistukset tuntuvat vain selässä, joten kuuluisinkohan heihin?
Onko teillä muilla "pian ehkä synnyttävillä" vatsa sekoillut? Mulla on ollut ihan sekaisin pari päivää.
Edellinen neuvola oli maanantaina ja seuraavan kerran olisi ensi viikon keskiviikkona. Tuntuu, että viimeiset 5 kertaa ovat olleet ihan samanlaisia neuvolassa, mitään uutta ei tapahdu ja kaikki arvot kulkee samaa rataa.
Eihän sillä oikeasti ole väliä, syntyykö se vauva nyt tai viikon päästä, mutta minusta elämä tällä hetkellä on älyttömän tylsää! Minnekään ei viitsi lähteä, jos kuitenkin jotain tapahtuu. Mitään ei jaksa tehdä, kun vatsa on aina tiellä. Ja tutut jaksaa lähetellä viestejä, että jokohan jotain olisi tapahtunut... Booooooriiing!!!
Olisiko kellään mitään hyviä ajantappovinkkejä? Monet ovat sanoneet, että nyt pitää nauttia ja tehdä kivoja juttuja, kun vielä voi. Minulla ei tule mitään muuta kivaa mieleen, kun älytön herkkujen mättäminen ja siitäkin tulee loppujen lopuksi vain paha olo.
Jaksamista ja hermoja kaikille odottajille! Samassa veneessä ollaan!
 
Jospa sitä jotain tännekin puolelle raaputtelis. On nyt tullu laiteltua vaan tonne fb:n puolelle ku se on jotenkin helpompaa...

Täällä tänään ollu muutamia kipeitä supistuksia ja kauppareissulla alapäätä vihlo aivan järkyttävästi, hyvä että pystyssä pysyin. Kai siellä jotain tapahtuu sitten :)
Eilen oltiin ystäväpariskunnan häissä ja sain pitkästä aikaa nukuttua tosi hyvin yön ja heräsin pissallekin vasta joskus kuuden aikoihin, luksusta!! Tänäänkin oon saanu päikkärit otettua ja nyt olo on oikeestaan tosi hyvä :)

Nyt meillä ei ookkaan enää mitään suunnitelmia ennen vauvan tuloa. Kaikki tarvittava on hommattu ja miehen isä ostaa meille yösyöttöjä varten huomenna IKEAn reissullansa yölampun. Täällä kaikki mitä oon kahtellu on ollu aivan liian kirkkaita.

Nyt sais sitten rakkauten hetelmämme tulla :)
 
Hello!

Kah jospa sitä itekin kirjottelis pitkästä aikaa tänne!!

Eli kasassa edelleen :/ no onhan tuo viel reilu 2 viikkooo la:han. Itsekin kaiken suanu suhkot valmiiksi joten ei tarvitse niitäkään enää miettiä.. Ainut vaan et vanna puuttuu mut äiti lupautui hankkimaan sen :) eli ei sitäkään tarvitse miettiä.. Nyt vaan yrittää touhuta kaikkee muuta(Eli vierailla, siivota, koiran kanssa lenkeilyä, jne...)et sais vaan ajan kulkemaan vähän nopeammin..

Olo tila viikonloppuna: no tän viikonlopun ollu vähän mitä sattuu pahon voinut(liekkö oksennustautia) supistellu vähän miten sattuu. välillä harjotus välillä kivuliaita mut ei säänöllisiä. myös menkkamaista kipuilua ollut. Välillä tuntunu et nyt pitäs lähtee mut ei sit kumminkan tarvii ku loppuu ku seinään.. ja jonkun ajan päästä alkaa uudelleen. Mut iltaa kohen yleensä pahentuu. Myös suolisto on ruvennut paremmin toimimaan ja väsyttää vaan entistä enemmän.. Jospa tämä tästä! Limatulpasta viellä sen verran en ole varma onko se tullut mutta tossa viikko sitten oli jotain vähän tahmeampaa jälkeä(ja tuli vähitellen)

Tällähetkellä vihloo ja pieniä supistuksia ja kuumottaa ihan ku saunassa istus. tavallaan väsyny olo. mut toisaaltaan ei..

Jospa lopettas tän romanin kirjottamisen ja poistuisi koiraa ulkona käyttämään ilta pisulla..
 
Täällä ei oikeestaan oo mitään varsinaisia merkkejä synnytyksestä.  Muutamia supistuksia tullu mutta ei semmosia oikeen tuntusia, ihan lieviä harkkareita vaan.  Eniten sattuu kun toi muksu tunkee itteään alaspäin ja painaa jotain hermoja tuolla nivusissa samalla.  Sillon meinaa lähteä jalat alta ja pahimmillaan pääsee huuto.  Kerran piti ruokakaupassa ihan huolella nojailla kärryyn ja puhallella kun just tommoselle päälle sattu pienokainen heittäytymään.  Tänään ollu aika paljon samanlaista ilmassa mutta nyt oon onneks ollu kotona melkein koko päivän.

Meidän koira lähti tänään mun siskolle hoitoon.  Ei niinkään että olis ollu sen tarpeessa, mutta kun asuttiin siskon kanssa kimppakämppää 7 vuotta ja koira oli siellä mukana niin sisko sitä aina välillä kaipaa seurakseen :)  Tokihan se helpottaa myös mun arkea (koira ei suostu aamulla heräämään miehen kanssa ulos...) mutta tarkotus olisi saada koira kotiin ennen vauvan syntymää ettei sille tule syrjäytetty olo.  Toisaalta se on siellä siskolla hemmoteltavana, luvassa kiireettömiä pitkiä lenkkejä ja ylimääräisiä herkkupaloja, leikkiä jne. 

Ai luoja että toi muksu änkee!  Sais luvan mun puolesta vaikka syntyä huomenna iltapäivästä sen neuvolan jälkeen :)  Toisaalta oon veikannu että se syntyis 16.pvä.  Saas nyt nähdä.  Kunhan ei syyskuulle menis!
 
Katos, katos, minä täällä taas :)

Menipä siinä sitten aamu ja aamupäivä neuvolassa.  On se luojan lykky ettei mun ole tarvinnu vielä kertaakaan ottaa tota poikaa omaan neuvolaan, siitä ei näköjään tosiaankaan tulis yhtään mitään...  Ei se pysy hetkeäkään paikallaan, ja sylissä ja rattaissa tulee ihan jumalaton raivokohtaus.  Paras olisi jos saisi vaan juosta...  Ja tietenkin jos neuvolassa ei olisi ketään muita ihmisiä niin eivät osuisi tielle tai kilpailisi samoista leluista...  90,3cm 13,8kg pojan strategiset mitat.  Sitten käytiin lääkärillä joka noista kuumeiluista laittoi sitten lähetteen labraan ja käski varaamaan soittoajan itselleen, vissiin tulee sitten lähetettä jatkotutkimuksiin.  Ennen labraa käytiin vielä rokotettavana.  Labrassa meni ihan jees mutta potilastoimistoon oli joku täti suurinpiirtein muuttanut asumaan ja jaaritteli päälle vartin sen ajanvaraustädin kanssa...  Kiva siinä sitten odottaa raivoavan lapsen kanssa ja ite ihan romuna kun on joutunu mahan kanssa juoksemaan sen muksun perässä jo reilun tunnin...  Sitten tälle ajanvaraustädille ei menny jakeluun että tarttis sen soittoajan tälle neuvolalääkärille eikä meidän omahoitajalle ihan eri terveysasemalla.  Eli luultavasti sitten tyssää ne jatkotutkimukset tähän kun ei sille lääkärille sitä aikaa saatu.  ARGH.  Ja niin tosiaan, se terkkari joka otti pojasta mitat kysyi multa että koskas laskettu aika on.  Ja kun vastasin että lauantaina se rupes siinä oikein ihmettelemään "Ja NOIN PIENI maha!  En ois kyllä arvannu että lähellä on!"  Joo kiitos...

Meni sitten lähemmäs pari tuntia tossa koko touhussa.  Pakko oli pistäytyä kaupassa hakemassa lohtua vitutukseen :)  Onneksi sentään sai suoraa antaa pojalle lounaan ja pistää sen päikkäreille heti perään.  Nyt jalat ylös, turvottaa ja juilii alavatsaa ja -selkää ihan sikana!
 
Huomenna se sitten alkaa aamu yhdeksältä; synnytyksen käynnistys.
Mulla on maha aivan kuralla, varmaan jännittämisestä. Apua..
 
tsemppiä suahili90 käynnistykseen!! :)

tän päivänen neuvolareissu vaihtui sairaalareissuksi. mulla epäillään raskausmyrkytystä. paineet vähän koholla, proteiinia tullut lisää pissaan ja painoa alle viikossa 2kg!! eli turvotusta on. osastolle olis joutunut tarkkailuun, pääsin sillä ehdolla kotiin etten tee mitään. lepäilen vaan. ja heti takasin jos olo huononee. tässä tulee kyllä nyt vainoharhaseks että mitkä on oikeita oireita ja mitkä ei >:/

koko vuorokauden pissat pitää kerätä ja toimittaa ylihuomenna labraan ja mennä taas kokeisiin. huh huh. voihan tän loppu odotuksen näinkin viettää :/ aika tuntuu vaan sata kertaa pisemmältä ku ei muuta voi tehä ku käydä vessassa ja makoilla. ihan ku se aika muutenkaan tässä loppuvaiheessa menis nopeesti :/ nyt vaan hartaasti toivon että synnytys käynnistyis vaikka jo ensi yönä!!
 
No hui, täällähän tapahtuu hurjia!

Tuhannesti tsemppiä Suahili90 käynnistykseen!  Toivottavasti sujuu nopeasti ja hyvin!

savanna90:  Aika hurjalta kuulostaa!  Toivottavasti sitten tosiaan käynnistyis itestään se synnytys.  On se hyvä että oikeesti seurataan tilannetta niin se pysyy kuitenkin hallussa :)
 
Moon, muakin on ärsyttänyt aivan tavattomasti tuo vauva mahan koon arvostelu!
Itsellä oli johonkin viikoille 30. täysin olematon maha, eli ei kukaan edes huomannut raskautta varsinkin kun tätä omaa massaakin on jonkin verran. Sitä sitten työkaverit kommentoi tyyliin  "en minä ees huomannu että oot niinkin pitkällä, kun ei sulla pyöreää mahaa ole", sitä sitten ajatteli itse että kiitosta nyt vaan. Sitten kun se maha yhtäkkiä pulpahtikin esiin isona ja pyöreänä, niin alkoi päivittelyt siitä että onko tulossa kaksoset, vai mitä. Itse en ole lukeutunut missään vaiheessa niihin odottajiin, jotka nauttisivat mahan saamasta huomiosta. Koen sen kiusallisena ja ärsyynnyn siitä, että mahaa kommentoidaan. Kaippa tämäkin sitten on joku itsetunto ongelma.

savanna90
, eikös raskausmyrkytys tapauksissakin lähdetä yleensä käynnistämään synnytystä? Suomessa ymmärtääkseni raskausmyrkytykseen liittyvät komplikaatiot on aivan minimaalisen pieni riski, joten älä murehdi ja huoli. Lepäile nyt ja koita olla stressaamatta.

Miten kaikilla tuntuu jo kivuliaita supistuksia? Mulla ei ole tuntunut mitään! Tai sitten mä en yksinkertaisesti tunnista niitä... Kai niitä LUULISI tuntuvan, kun lääkäri totesi alapää tarkastuksessa että kohdunkaulaa jäljellä 1cm ja kohdun suu auki kahdelle sormelle. Epäilen limatulpankin irronneen viime keskiviikkona ja silti, ei tunnu yhtään mitään.
 
Noh, huomenna mulla alkaa lopun alku häämöttää tämän raskauden suhteen. Onneksi.
Huolettaa tosin, miten kauan se käynnistys kestää. Lääkäri sanoi, voi olla että lapsonen syntyy heti ekalla yrittämällä, jo huomenna tai voi olla, että yritetään käynnistystä vielä 3-4 päivänkin ajan. Mä olen kärsimätön ja pelkkä ajatuskin, että pitäs makoilla sairaalassa neljäkin päivää synnytystä odotellen, on tuskaa!
Pitänee peuhata miehestä puhti pois illalla, jos se vaikka edes auttaisi synnytystä. ;D
 
Tsemppiä Suahilille käynnistykseen!!

Savannah ei muutako hyviä elokuvia kahtelemaan ja joku hyvä kirja ja syömistä. Kyllä se aika siinä kuluu. Mulla kans viimevkolla oli pissakeräys ja labrat ku raskausmyrkytystä epäiltiin ja torstaina ois taas uudestaa. Kotona on pitäny verenpainetta mitata. Tänää on noita matoja ollu silmissä ja jonkun verran ylämahakipua, mutta RR ok joten en oo kovin huolissaa. Huomenna neuvola, saa nähä mitä ne siellä sanoo..

Tänään tullu kipeitäkin supistuksia :) Hiljaa hyvä tulee...
 
sun_: paljon sulla on ollu proteiinia pissassa? "kiva" että on muitakin joilla on epäilty. en oo kauheen huolissani vauvasta kun viikkoja on kuitenkin näin hyvin. ihan eri asia jos olis tullut joskus 30 viikon paikkeilla :s

suahili90: joo yleensä käynnistellään, lääkäri puhu mulle että ens viikolla käynnistetään (mulla LA maanantaina) jos ei sitä ennen ala syntymään. ja tietty jos tilanne pahenee. tällä hetkellä kohdunsuun tilanne on jo aika lupaava, kanavaa 1,5cm, pehmee ja sormelle auki (tasan viikko sitten tilanne oli 2cm, puolikiinteä ja vain ulkosuu auki sormelle joten edistystä oli viikossa tapahtunu aika hyvin :)) joten kuulemma hänen mukaansa synnytys ei muutenkaan kauheen kaukana ole :) ja varmasti olis käynnistelty heti jos esim verenpaineet olis ollu taivaissa. mulla on kuitenkin suht normaalit paineet vielä. alapaineet heittelee 85-90 paikkeilla. Me jäädään tänne jännittään sun puolesta! tuu sitten ilmotteleen heti kun pääset kumpi tuli ja minkäkokoinen vaavi sieltä sitten loppujen lopuksi putkahti :)
 
No mie oon varma et mulla menee yliaikaiseks eli varmasti jää syyskuun puolelle. Tai eihän sitä koskaan tiedä. Mukava kuula et jotkut suanu jo omansa :) <3

Se ois keskiviikkona neuvola sua taas kuula onko mitään uutta. painosta voi valittaa. Voi olla et tuas laskenu ku ei oikein oo tullu syötyyn tämän pahanolon takia. tai sit se on tuas nousu parillakilolla.

Tänään ollu vähän outo tuntemus mahanpohjassa mut johtuneen kaverin touhuista :)
Pari supistusta tullu (tais olla viel kivuliaita kaikki). Johtuneen varmaan naurunpaljoudesta.
Ja muutenkin kiva päivä ollu. Kiitos kavereitten<3

Niistä supistuksista olen kuulut et joilaan ei ole etes missään vaiheessa kivuliaita et on vaan sellasii harjotus suppareiten tyylisii ja toisilla vasta synnyttämässä tulee ne kivut niihin.. Jokainen raskaushan on erinlainen :D Mullekin on ruvennu ahistus käymään ku moni tästä mahasta puhuu. Kuulema on viel pystyssä ja täysin poika maha. (laskeutunu aika paljon ja kahessa ultrassa tyttöä povannu)

Onko teillä miten tota raskausarpea tullu??
Itselläni aika pahasti tullu ja jotkut niistä auvennukin :( pahan näkönen on :(
Vaikka kuinka on rasvannu ja puhistellu et ei tulis mitään niin silti vaan tuntuu et pahenee :(
 
Moikkelis mammulit =)

Ajattelinpa minäkin tulla moikkaamaan kun en pahemmin oo kirjoitellut...elikkäs listalta löydyn ja kerran pari olen itsestäni antanut kuulua(laiska)...nyt on sitten laskettu aika tänään käsillä ja ajattelin kirjoittaa kun ei kerran taaskaan nukuta...

kaikki meni hyvin raskausviikoille 23...yhtäkkiä eräänä yönä alkoi hirvittävä kipu vasemmalla lapaluun alla.kärvistelin kivuissani kuuteen asti aamulla ja pakko oli lähteä ensiapuun,sen verran pukkas jo kylmää hikeä...no siellä sanoivat että tuki ja liikuntaelinvamma ja sain pari kipupiikkiä ja passituksen kotiin että kyllä se olo siitä...siis kävin oikeen seinäjoen sairaalassa,kun täällä meillä on vaan tuo pikkuinen TK.no kiva,kivut alko seuraavana päivänä puolilta päivin.kipaisin omaan TK:hon ja kaksi kandia väitteli kivuista 30min.ratkaisu oli,että virtsakiviä ja ultraan seinäjoelle.ihmettelivät etteivät olleet tajunneet ultrata jo siellä.no ultraanpa mentiin ja vasemman puolen munuaisallas oli laajentunut.siellä iski tämä kolmas hirvittävä kipuaalto.yllättävää että tuo kipu laski lapaluusta selkää pitkin ja ehti reidelle kolmannella kerralla.makasin huoneessa puolikuolleena kun lääkäri tuli sanomaan että pistetään stentti heti illalla viimeisenä operaationa.stentti,eli putki munuaisesta virtsarakkoon,jonka avulla saadaan munuaisallas tyhjenemään ja olo helpottaa.pakko oli lupautua ronkittavaksi kun toinen vaihtoehto olisi ollut yhtä munuaista köyhempi.ei muuta kun odottelemaan leikkaukseen.no enhän mä sinne illalla päässy kun oli tullu kiireellinen leikkaus,lähdin vielä kotiin yöksi kipulääkkeiden sekavana.aamulla takas ja menipä siinä sitten kivasti 24 tuntia syömättä ja juomatta(elimistö kuivui täysin ja meinasin kuolla janoon,tarkoitus oli että olisin ollut 4 tuntia syömättä/juomatta,mutta leikkausjono vaan kasvoi ja aikaa meni)...tippaan tietysti ja spinaali selkään.koko projekti oli valmis viidessä minuutissa ja mua kärrättiin heräämöön.nukuin vartin verran ja pyysin päästä huoneeseen.siellä uinahdin toisen vartin ja soitin kellolla hoitajan irrottamaan katetrin.vastentahtoisesti hoitaja irrotteli katetria ja epäili etten pääse vielä kävelemään itse.kun katetri oli pois,nousin ylös ja sanoin että nyt se lääkäri tänne,minä lähden kotiin.kovasti estelivät mutta eipä siinä mikään auttanut kun kirurgi oli sanonut että kunhan ylös nousee niin menköö.tosi kipee oon ollu siitä lähtien.kuukausi virtsarakon tulehduksia,veristä kirvelevää virtsaa ja antibiootteja.vielä kun on tuo 1,5v tuossa hoidettavana ja minusta ei oo kun vessassa istumaan.jotenkin mentiin kuitenkin sen verran voiton puolelle että tuossa rv37 helpotti elämä ja pääsin taas kävelemään(eikä ollu iki-kusihätää)ja elämä voitti.nyt tässä sitten enää silloin tällöin paperiin tarttuu pyyhkiessä verihituja ja aamuisin tulee verta vähän enempi.ainoot asennot missä voi nukkua on vasen tai oikea kylki,muut ei onnistu.ei sitten mitenkään ja yöllä herään tunnin välein vessaan.kivut katosivat mutta vaivaa on kyllä ollut siitä hemmetin stentistä.luin jälkeenpäin että suuri sikiö voi painaa tuon munuaisjohtimen kiinni ja se voi aiheuttaa nää oireet,voi myös olla että siellä on kivi.no,se selviää synnytyksen jälkeen kun stentti poistetaan ja munuaisputki kuvataan.että sitä odotellessa ja kovasti toivon että tuo virtsaputki ym.palautuu vielä normaaliksi.on tosi kurjaa jos koko loppu elämän pitää kärsiävajavaisesti toimivasta virtsaputkesta ja hypätä vessassa...no kyllä se palautuu...että semmosta tänne...ihan senkin takia tästä kirjoitin että jollekkin voi tulla vastaan samat oireet jossain vaiheessa elämää ja tiedättepä sitten mikä odottaa.nuo selkäkivut oli synnytyskipuihin verrattuna 100 kertaiset,eli se synnytys ei tosiaankaan ole se kivuliain asia maailmassa.palaillaan jossain vaiheessa.nyt on aika kömpiä koppaan kun biootitkin on otettu...mammaillaan taas...

T:PIPSKU,AINO ja ilkeä masuasukki,joka ei tunnu tahtovan syntyä...
 
Ehkäpä minäkin uskaltaudun vihdoin joukkoon näin yön pimeinä tunteina unta odotellessa. Pitkään olen jo seuraillut kirjoituksia palstalla, mutta ujous tms. estänyt osallistumastaemoticon  .
Miehellä loppui kesäloma sunnuntaihin ja nurinkuriseksi livahtaneen unirytmin korjaaminen ei näköjään onnistu multa niin helposti kuin tuolta nyt jo onnellisesti kuorsaavalta puolisolta.

Täällä laskettu aika meni jo viime torstaina. Sukulaisten ja ystävien kyselyt asiantilasta alkoivat viikonloppuna :) Limatulppaa on irtoillut pariin otteeseen, mutta toistaiseksi sen kummempia tulosvaroituksia ei ole ilmaantunut. Mikäli tilanne pysyy samana, niin ensiviikolla pitäisi olla yhteyksissä naisten klinikalle yliaikaisuuskontrollista.

Suahili90: Minäkin olen kaipaillut edes niitä ensimmäisiä supisteluja, kun ei ole edes harjoitellut koko raskauden aikana. Tai sitten en ole vain tunnistanut niitä, jos sellaisia on tullut. Ja kun tuota pehmikettä on kertynyt itselle myös ihan mukavasti niin tunnustele nyt sen läpi onko vatsan pinta kovettunut :). Onnea käynnistykseen.

Onnea matkaan myös Savanna90:lle ja kärsivällisyyttä lepoiluun.

Pipsku: Rankat viikot sulla olleet kestettävänä. Tuntuvat omat pikku kolotukset melko mitättömiltä tuon rinnalla.
 
Huomenta!
Siellä alkaa kohta Suahililla jännät paikat!  Pidetään peukkuja!

Tervetuloa mukaan Helmitaulu!  Ja tervetuloa takaisin Pipsku!   Todella inhottavalta kuulostaa noi munuaisvaivat :(((  Toivottavasti helpottaa raskauden jälkeen!

Täällä valmistaudutaan selättämään tämä päivä.  Yön sain nukkua melko hyvin putkeen joskin tuli sitten vähän ennen kuutta shokkiherätys kun poika alkoi huutaa kuin isommassakin hädässä.  Liekö sitten jotain MPR-rokotuksen jälkitilaa, on ollu vähän itkuherkkä tänään muutenkin.

Täälläkin tuntui eilen tosissaan sitten niitä vähän kivuliaampia supistuksia pari tuntia, ilmeisesti kaikesta siitä rasituksesta johtuvia.  Ei mullakaan esikoisesta ollu mitään tuntemuksia, välillä maha pingotti ja siis vasta synnytyksen jälkeen tunnistin ne harjoitussupistuksiksi.  Jos oon oikein käsittänyt niin noi supistukset on uudelleensynnyttäjillä yleisempiä kuin ensisynnyttäjillä.  Ja muutenkin, vaikka ei niitä harkkareita tule niin ei se tarkoita että synnytys olisi kaukana :)

Niin joo, edelleen tervetuloa myös facebook-ryhmään kaikki halukkaat!

Kohta lähetään pojan kanssa avoimeen päiväkotiin.
 
Huoh, ku väsyttää. Ja mitään ei jaksais tehä.

Pikaseen raaputtelen tänne. Yritän lukea kaikki kirjotukset josain vaiheessa, mut nyt ei energia riitä. Eikä aika.

Täällä siis synnytys alkoi 40+0 ja tyttö ulkona 40+1. Mutta siitä sitten paremmalla ajalla tonne synnytysketjuun.

Kotiuduttiin muutama päivä sitten ja olin totaalisesti unohtanu, millaista on olla pienen vauvan kanssa, ku ei oo mitään rytmejä. Täällä siis nukutaan päivät ja valvotaan yöt. Taino saan nukkua mutta nukuttaminen vie aikaa.. Just kysyin mieheltä, että miten tommosta pientä ees nukutetaan, ku ei sille voi lukea iltasatua..:D Ja hyssytellä vaan..

Paljon tsemppiä kaikille joilla synnytys vielä eessä..:)
 
Takaisin
Top