Nuoria kuumeilijoita

Camis: Taidan juu kokeilla jonkun muun merkkisiä ovistestejä ens kerralla, jos sitä ens kertaa siis tulee. :) Mulla kans ollu tässä mielessä vähän muita asioita kuin vauva, vaikka sitä siis kanssa hirveesti toivon. Viime kierrossa kun mietin kokoajan että olisko nyt tärpännyt. Kauhee stressihän siitä tuli ja stressaaminenhan ei oo hyvästä. :) Niinhän sitä oon kuullut sanottavan, että joillakin on tärpännyt silloin kun sitä vähiten on odottanut. Tsempit myös sinne! :)
 
Nyt on kyllä pakko vähän listailla oireita.. :D Vaikka niin kovasti yritin olla tutkiskelematta itteeni.

Kp 32/36 siis meneillään.
Maanantaina 7.5. tuntui iha järkyttävä viilto alavatsassa. Siis alkoi ihan yhtäkkiä. Ensin viilsi ja sitten alkoi menkkajomotukset alavatsassa ja -selässä. Tää kipukohtaus kesti ehkä maksimissaan 20 minuuttia. Niitä jomotuksia on tullut nyt parin päivän sisään silloin tällöin. Myöskin sellasta jännää nippailua tai pistelyä on aina välillä vatsassa, ensin tuntui vaan vasemmalla puolella mutta nyt on tuntunut myös oikealla. Myöskin nivusissa tuntunut viiltelyä. Naamaan ilmestyi ihan yhtäkkiä hirveesti finnejä. Väsyttääää. Nyt on myös nokka tukossa mut se nyt mitä ilmeisemmin johtuu siitepölystä.. Jotenkin nyt tässä kierrossa on tuntunut kaikkein eniten siltä, että nyt ois napannut. Semmonen jännä fiilis on..

Omien päätelmieni mukaan ovis olis ollu 29.4. Ja siitä siis viikon ja yhden päivän päästä tuli toi ihmeellinen viiltävä kipu ja menkkajomotukset..
Nyt jos taas selviää etten oo raskaana nii mä en kestä sitä pettymystä, koska nyt on jotenkin niin sellanen olo että ois napannut.
Vihaan tätä odottelua!! :(
 
Tiupu - Kyllä tuo ihanalta kuulostaa<3 Itelläkin ennen edellistä plussaa oli koko ajan sellainen outo tunne, ja jotenkin sen vaan tiesi koko ajan että kaksi viivaa sieltä tulee. :)
Ymmärrän kyllä täysin ristiriitaiset tunteet - vielä ei uskalla iloita, mutta kuitenkin samaan aikaan on varma plussasta. Ei valitettavasti auta kun odotella. :/
Tsemppiä ja voimahaleja sinne hirmuisesti <3<3

Itellä menossa kp 24/30(?) dpo 9 tai 10 ja yk..öö...oisko 29..? :D En pysy laskuissa.
Ja ei kummosempia odotuksia tähän kiertoon.
 
miuku9: Voi että, te ootte kauan yritelleet. :( Paljon paljon tsemppiä myös sinne! <3

Eilen tuntui koko päivän vatsassa oudolta. Illalla ennen nukkumaan menoa pisteli navan seudulta ja vähän alempaa. Ja välillä tuntunut semmosia kunnon vihlasuja.
Testailen vasta sitten jos menkat on reippaasti myöhässä, viime kierrossa menkat oli pari päivää myöhässä ja sit ne alkoi. :(
 
Heippa tänne kaikille! <3

Tiupu - Sullahan kuullostaa lupaavalta, paljon on oireita! :) Toivotaan parasta, pitelen sormet ja varpaat pystyssä että tulisi plussa. <3 Ei se ole kivaa aina vaan pettyä ja pettyä uudelleen, alkaa jo tulla pieni epätoivo etteikö omaa pikkusta tule koskaan, se turhauttaa! :( Sulla alkaa olla todella jännät päivät menossa, toivotaan että täti pysyy kaukana ja poissa! ;) Joo, vaikka kuinka yrittää olla ettei kuullostele itseään oireiden suhteen, niin aina niitä vaan ilmaantuu joko ihan oikeesti tai sitten mieli tekee vaan kepposia kun niin kovasti toivoo! 

miuku9 - Sullakin alkaa jännäilyt ihan muutamien päivien päästä! :)

Täällä oli ja meni ovis, tikuttamalla sain tarkalleen oikeet päivät ja lakanat heilumaan. :) Kahtena päivänä peräkkäin näytti samanlaista viivaa... eli kyllä se ovis on ainakin ollut. Ei oo suurempia tuntemuksia ollu... rinnat on nyt taas todella arat, mutta ne on aina noin viikkoa ennen kuin pitäisi alkaa menkat. Ei ole suuria odotuksia tälle kierrolle - vaikka toivonkin kovasti että olisi tärpännyt! <3
 
Camis: Toivotaan kovasti että teillä olis tärpännyt! <3 Mulla ois eilen pitänyt menkat alkaa (on kyl tosin viel epäsäännölliset..) mutta eivätpä alkaneet. ;) Eikä kyllä sellasia menkkakipuja nyt ole ollutkaan mitä aina on ennen menkkoja. Mahaa välillä nipistelee ja ällötysoloja tulee pitkin päivää. Lupaavalta kuulostaa, mutta en uskalla alkaa vielä iloitsemaan. :/ Huomenna ajattelin testiä tehdä ellei ne menkat sieltä sitten ala..
 
Tiupu - Ai että, kuullostaa ihanalta! <3 Sulla on hyviä merkkejä plussasta kyllä, toivotaan, toivotaan! <3 Pidän todella peukkuja ja jännään sun kanssa, tuu heti kertomaan mitä testi näytti kun oot tehny! :) Odottelen innolla.

Täällä ei muutosta olotilassa oo tapahtunu... viikonloppuna sunnuntaina pitäis täällä alkaa... mutta mitään merkejä plussasta ei oo, ihan normaalilta tuntuu. Rinnat aristaa kun painelee mutta se on niin normaalia joka kierrossa tähän aikaan etten edes laske sitä mitenkään merkiksi raskaudesta! 

Plussatuulia kaikille, toivotaan tälle kierrolle paljon plussia! <3
 
Arrrghh! Kaks negatiivista testiä tehty. :( Eka kp 37/36 ja sitten tänään, eli kp 40/36. Ei merkkejäkään menkoista. Nyt en kyllä enää ymmärrä. :(
 
Heippa! :)

Tiupu - toivottavasti tilanteesi on jo selvinnyt... voihan se olla että ovis on ollu myöhemmin kuin on oletettu ja ei näy vielä testissä. :)

Täällä tänään kp 1, en onneksi ehtinyt vielä testata... pettymys ei ole niin suuri kuin alkaa kuin saada nega testissä. 

Pongasin täältä hyvän päiväkirjan, kannattaa kokeilla näitä kikkoja, itse ainakin meinasin ; http://www.vau.fi/Forum/Henkilokohtaiset-paivakirjat/Kuumeilupaivakirjat/Nia-testaa/1535276T/?page=2#reply-14219107
 
Moikkamoi! :)
Eilen sitten alkoi tulla vähän sellasta rusehtavaa vuotoa, jota mulla yleensä tulee kun menkat on alkamassa. Tänään jatkunut, mutta mitään suurempia menkkakipuja ei ole vaikka yleensä ekat päivät on aika kivuliaat. Ja tässä vaiheessa olis pitänyt alkaa jo ihan kunnon vuoto, yleensä mulla vaan yhden päivän tota rusehtavaa vuotoa. Hmm. Täytyy nyt vaan odotella taas. :/

Voi harmi ettei teillä Camis tärpännyt tälläkään kertaa. :( Se on kyllä totta, että pettymys on suurempi silloin kun testiin tulee nega, kuin että menkat alkaa eikä ole vielä ehtinyt testaamaan.
Onpas mielenkiintoinen tuo linkittämäsi päiväkirja! Me ei kuitenkaan vielä olla kauaa yritetty, mutta jos ei millään meinaa tärpätä niin täytyykin kokeilla tuota. :)
 
Joo, harmittihan se että alkoi, mutta nyt jo hyvillä mielin odottelen tätä uutta kiertoa. :) Meinaan aloittaa huomenna nuo samat pillerit kuin mitä tuo Nia on käyttänyt. Meinaan niiden lisäksi juoda joka päivä greippimehua lasillisen sekä nostaa jalat seinää vasten ja tyyny takapuolen alle joka yhdynnän jälkeen... tikutan myös oviksen toki. :) Siinä alkaa olla koti poppaskonstit, mutta toivotaan että tuottaa tulosta. Alkaa nyt olla jo pieni epätoivo että eikö onnistu ollenkaan kun ollaan yrittäminen jo aloitettu 3/2011. Mutta toivoa vielä onneksi löytyy. :) 

Tsemppiä myös sinne!
 
Heippahei!
Mitäs tänne kuuluu? :)
En olekaan vähään aikaan täällä käynyt kirjottelemassa. Oon nyt päättänyt että en stressaa ja mieti kokoajan raskaaksi tulemista, sillä eräskin tuttuni tuli raskaaksi juuri silloin kun ei enää miettinyt kokoaika asiaa eikä stressannut siitä. :) Joten toivon että myös mun kohdalla tämä auttais. En enää tikuttele ovista enkä käytä laskureita, vaan luotan siihen että kyllä meilläkin vielä tärppää. :)
 
Terve! 

Tällä palstalla ei olekkaan ollut keskustelua pitkään aikaan. Ei kuulu kummia, yritys jatkuu täälläkin. Se on hyvä jos pystyy olemaan ajattelematta asiaa, itse aina ajattelen että tässä kuussa en ajattele mutta, kuinka sitä pystyisikään olla ajattelematta? Sitten kun on vielä tuo toinen puolisko joka haluaa vauvaa ihan yhtälailla ja kuumeilee kovasti, niin jos itse hetkeksi unohtaa niin toinen osaa aina muistuttaa. :D Ovista oon tikutellut mutta nyt meinasin itekkin antaa ovistestien olla laatikossa ja antaa mennä ilman niitä. :)

Tsemppi Tiupu, kyllä mekin vielä vauvat saamme, ajan kanssa. :)
 
21 vuotias kuumeilija tuli joukkoonne, miehellä ikää 27. itellä kans tuntuu ettei omanikäiset ole oikein samoilla linjoilla ajatusten kanssa, monet haluavat vielä bilettää ja bilettää vielä vähän lisää, itellä tuo vaihe alkaa olla ohi, suht nopea vaihe olikin, bilettäminen ei ole ollut koskaan ykkös asia elämässäni, jo täytettyäni 18 alkoi vauvakuume mutta silloin ei ollut rinnalla sopivaa miestä isäksi, nyt tuntuu että tämä mies olisi oikein sopiva ja hyvä isä ja mies on ilmaissutkin halunsa saada lapsi täydentämään tätä perhettä :-) yritystä meillä on ollut takana vasta pari kk joten jotkut voisivat sanoa että voi mennä kauankin ennen kuin tärppää, ajatuskin vuoden tai kahden yrittämisestä ilman tulosta kauhistuttaa jo valmiiksi :-( mutta nyt kuitenkin on ilmassa raskauden merkkejä, miehenikin huomaamia lähinnä mies on huomannut muutokset rinnoissa ( suurentuneet ja nännipihat myös suurentuneen, nännit " nöpöllää" 24/7 )
 
Moikka!
Täälläkin 21 (kohta 22) vuotias kuumeilija! :)
Poden neljättä kertaa elämässäni tosi kovaa vauvakuumetta, mutta koskaan ei ole tullut sellaista ihmistä vastaan, kenen kanssa olisin tahtonut perhettä perustaa. Paitsi nyt. :)
Olen tällähetkellä oppisopimuksella töissä, valmistun ensivuoden touko-kesäkuussa.
Poikaystävä on armeijassa (kohta 20v), sitä odottelen vielä ensvuoden tammikuuhun asti, sitten on yhteenmuutto mahdollista, joten vauvahaaveet saa jäädä varmaan haaveeksi ensvuoteen asti :/

Paitsi nyt tuli sellainen juttu ilmi, että pysäytti kyllä hetkeks. Elikkäs löyty vihdoin ja viimein endometrioosi ja tänään tuli sitten huomattua, että mun koko vatsan seutu on täynnä näitä etäpesäkkeitä tms, odottelen lähetettä parempiin tutkimuksiin... Kuitenkin, lääkäri vaan totes, että jos meinaan muksuja hankkia, nii se olis suotavaa tehä nyt, kun ei tiedä saako myöhemmin sitten ollenkaan. :S

Mutta kun. Jotenki ajatus kuitenkin pelottaa tuolla takaraivossa, että pitäiskö vielä kumminki uskaltaa odottaa hetki, kun ei poikaystävän kanssa olla seurusteltu ku vuoden verran vasta..tosin molemmat haluttais vuoden tai parin sisällä niitä lapsukaisia ja enskuussa tod.näk. mennään kihloihin. Hankalaa pohdintaa edessuntakas! :(

Mutta plussatuulia teille muille!!!! :)))


Ja siis tässä on nyt järki vs. tunteet. :O Mitäs mieltä te muut olette tällaisesta tilanteesta?
Miten uskallan sanoa poikaystävälle, että yritys täytyis alkaa jo pikkuhiljaa...? :/
 
heippa ! :)

itse olen 22 vuotias kahden lapsen äiti ja kolmatta kuumeilen :]

Voi hurja tituleena.  Jos mä olisin sinä/ te; "tekisin" sen/ne lapset nyt. Jos on mahdollisuus ettei välttämättä myöhemmin pysty.  Voimia ja tsemppejä. Ei ollut mukava uutinen kyllä.

Joo eli siis meidän perheeseen kuuluu  7.7.2010  syntynyt poika ja 20.7.2011 syntynyt tyttö. Sekä koira 3v ja toinen koiruus  saadaan kotiin perjantaina...

Meillä niin pienellä ikäerolla nämä kaksi, että päädyttiin nyt toistaiseksi koiravauvaan ja katsotaan kun koira kasvaa suuremmaksi olisiko ajankohtaista...

Hormoni kierukan hommasin , mutta en ole sitä laitattanut vieläkään...
 
tituleena - Voi harmi, endo on ikävä sairaus. :( Itsekkin sitä sairastan. Omalla kohdalla endo oli kivuton enkä tiennyt sen olemassaolosta yhtään. Viime vuonna aloimme yrittämään raskautua 3/11, plussasimme 5/11ja kävimme np ultrassa 6/11 jossa raskaus todettiin tuulimunaksi ja samalla löytyi endo pesäkkeet... Aluksi luultiin kystiksi ja alettiin tutkia, ravasin tutkimuksissa ja ultrissa. Sitten lääkäri alkoi epäillä endoa joten tähystettiin 9/11, kystat ja pesäkkeet pois. Endoa ei voi todeta muutakuin leikkauksella. Itseltä saatiin tähystettyä kaikki pesäkkeet ja kystat pois, pääsivät vähän vuotamaan leikkauksessa mutta ilmeisesti ei ole ainakaan vielä uusiutunut. Jatkoimme raskautumis haavetta ja yritimme joka kuukausi välillä enemmän ja välillä vähemmän ja nyt on taas saatu plussa tikkuun. Nyt odotellaan että päästään varhaisultraan 2 viikonpäästä. <3

Endo ei ole este raskaudelle... joten toivon kaikkea hyvää sinulle! Plussatuulia laitan täältä sulle puhaltamaan sitten kun alatte yrittämään toukan saamista! <3 Tsemppiä!
 
Täälläkin yksi (aika) nuori kuumeilija ilmoittautuu! Olen 23 v ja mies 22 v, meillä on 2v 7kk poika (1/10) ja nyt toiveillaan pikkukakkosta. Viimeisen pillerin napsin reilu viikko sitten - ja nyt jo tuntuu siltä ettei millään malttaisi odottaa plussaamista! Esikoista yrittäessä ehti yksi normaali kierto olla raskautumisen välissä. Toivottavasti nytkin tärppää yhtä nopeasti! (Vaikka yritän olla stressaamatta...)

Oon kyllä sitä mieltä, että nuorena lapsen saamisessa on etuja! Kun aloin esikoista odottamaan, monet kavereistani olivat sitä mieltä, että siihen se elämä loppuu. Mutta asia on kyllä ihan päin vastoin! Molemmat mieheni kanssa voidaan rehellisesti sanoa, että siitä se elämä vasta kunnolla alkoi. :) Tottakai elämä muuttuu, mutta jos asenne on kohdillaan niin ne ikävämmät muutokset (yöheräilyt, imetyksen sitovuus ym.) jäävät kyllä kaikkien super-ihanien asioiden alle. <3

Tsemppiä ja plussatuulia kaikille! Ja erityisesti toivoa niille, joilla yrittäminen on kestänyt kauemminkin!
 
Kai täällä nytkin on muitakin nuoria kuumeilijoita? Olen 21-vuotias ja mies on 24. Yk 3 menossa kp 11 eli ovista odottelen. (Kierto on 30 päivää ja joskus ylikin eli sitä saa vielä vähän aikaa odotellakin.)

Tarinani lyhyesti: Syksyllä tulin vahingossa raskaaksi. Ei oltu miehen kanssa vielä vauvantekoaikeissa, mutta oltiin asiasta iloisia. Ilo päättyi kuitenkin hyvin alussa keskenmenoon. Vauvakuume jäi ja pidettyämme lääkärin ohjeiden mukaan kuukauden taukoa lähdettiin yrittämään.
 
Takaisin
Top