Itsellä nukkuminen meni huonoksi jo lokakuussa. Sinnittelin töissä jouluun asti, mutta kun kroppa oli väsynyt alkoi tulla kovia supistuksia ja mut määrättiin sitten lepoon. Yritin vielä tammikuussa tehdä töitä, mutta kolmen päivän jälkeen totesivat töissä ja lääkärissä, että nyt on parempi vain jäädä pois. Oli todella surkea olo, kun piti kuukautta ennen äippälomaa aloittaa sairasloma... mutta nyt kun olen ollut kotona muutaman viikon ja olen täälläkin aivan zombie, olen tajunnut, ettei töissäolemisessa olisi ollut mitään järkeä. Varmaan riippuu siitäkin, millaista työtä tekee. Itse olen opettaja, eikä seisomatyö (-> supistuksia) ja valvotut yöt (opetus vähemmän johdonmukaista + pinna kireällä) todellakaan olisi olleet hyväksi enää. Valvon vieläkin, eikä mulla ole minkäänlaista vuorokausirytmiä jäljellä. Yritin pakottaa itseni nousemaan ja touhuamaan päivisin niin, että uni tulisi, mutta ei se unettomuus parantunut yhtään. Äippäpolilla tarjottiin jo unilääkkeitäkin, kun verenpaine on koholla (varmaan valvomisesta), mutta yritän vielä selvitä ilman....