Nukkuminen (äidin, vauvan ja koko perheen)

Tulisipa meilläkin jo läpi. Tätä ensimmäistä hammasta on tehty jo pian 2,5kk, tosin huonosti nukuttuja öitä on takana"vasta" viikko. Viime yönä meinasi järki lähteä. Varsinkin kun ollaan täällä mökillä ja anoppi nukkui viereisessä huoneessa. Ja vaikka hän kuinka vakuuttaa, ettei häntä haittaa se, että hän herää itkuun niin mitä muuta hän voisi sanoa. Painukaa muualle? Enemmän siitä tulee itselle olo, että nyt äkkiä pitää saada lapsi rauhottumaan. Ja kun meillä ei onnistu ei vieressä nukuttaminen eikä kyljellään syöttäminen (maito tulvii nenästä) mun on siis nopeasti yritettävä kokeilla tutilla rauhoittamista, ymmärrettävä luovuttaa ennen kuin huuto tulee ja saatava lapsi syliin syömään ennen kuin mökissä kajahtaa. Viime yönä se ei onnistunut. Äitillä meinasi tulla itku. Tätäkään en osaa. Se on jännittävää, miten asiat on paljon isompia yöllä. :)
 
Annoin illalla Panadolia, kun kärttyily hampaan kanssa vaan jatkui ja paheni. Tulee vissiin toinen sitten heti perään (eiks se niin yleensä menekin). Reppana ei saa edes syötyä kun sattuu. Alkaa itkeä heti kun näkee ruokakipon lähestyvän. Sitä se oli koko eilisen päivän. Ja voi että millaisella vimmalla iltapuuro lopulta ahmittiin kun se Panadol oli ilmeisesti ehtiny just vaikuttaa. Otti santsiannoksenkin, ja joi vielä 100ml riisivelliä päälle ja sammui kuin saunalyhty. Unta riitti noin 02 asti, sitten alkoi kitisyttää. Puol kuudelta annoin lisää Panadolia, kun yltyi ihan itkuksi. Nukkui ysiin, söi velliä, leikki puoli tuntia ja taas nukkumaan. Niillä unilla edelleen. Pohdin että pitäiskö vaan antaa sitä lääkettä ne sallitut 3x / vrk, kun niin selvästi vaikuttaa syömiseenkin. Onhan se karseeta ajatella mille pienestä tuntuu kun nälättää ja nukuttaa mutta kun sattuu niin että ei saa syötyä eikä nukuttuakaan kunnolla...
 
Mä annoin pahimpana (kuvaillun kaltaisena) aikana 3x päivässä ja alkoi ruoka maittamaan! Mä annoin ja antaisin vieläkin.
 
Johtuukohan nämä meidän ähinäpuhinat öisin hampaista? Kaksi alaetuhammasta puhkesivat viikon välein ilman mitään ongelmia, mutta nyt on alkanut kitistä öisin ( unissaan, ei siis edes herää ) ja äheltää itsensä selältä mahalleen ja takaisin monta kertaa yössä.

Yrittää myös järsiä iltaisin kaikkea mahdollista lakanoista lähtien, eikä millään tahdo nukahtaa. Eilen illallakin heräsi varmaan minuutti sänkyyn laittamisen jälkeen. ( 20:30) Puolisen tuntia kuuntelin lallattelua ja ähinää ( ei itkenyt ollenkaan ) kunnes tyttö nukahti omin päin. Jos olisin ottanut syliin, ei nukkumisesta olisi tullut yhtään mitään.

Valitettavasti neiti on aamuvirkku, eli äiti ylös vaan viideltä aamulla...
 
Vauvoilla voi olla noita ähinäpuhinayö-KAUSIA :wink

Kirjotetetaan tällekin puolelle meidän unikoulukokeilusta. Ekana yönä meni nukkumaan ihan normaalisti klo 19. Sit heräs klo 3.15 ja kun itku yltyi eikä ollutkaan uniöhinä, niin menin rauhoittelemaan. Koitin silitellä omassa sängyssä ja hysteerisimmät itkut rauhoittelin sylissä ja aina laitoin takaisin sänkyyn. Tarkoituksena oli sitten lähteä aina huoneesta, kun rauhoittuu. No itki klo 5 asti eli 1h 45min ja sitten nukahti omaasn sänkyynsä, ite paijasin koko ajan vieressä. Sit nukkuikin klo 8.20 asti.

Tokana eli viime yönä meni nukkumaan klo 19.30 ja itse nukutus oli pitkästä aikaa "haaste", kun päätti itkeä huikeat 10 minuuttia. Ei oo viikkoihin itkenyt vaan nätisti mennyt. Sit heräs klo 6 ja noustiinkin jo ylös- Ei aamulla itkenyt, vaan aika äänekkäästi leikki sängyssään ja vaati välillä ä-ä-ääntelyllä. :)

Eli ihan kiva vaihtelu. Ajatus mulla oli ja on, et rauhoitan ihan miten tahansa, mutten syötä yöllä. Se oli ekana yönä todella vaikeaa, kun ties, et tähän maitopullo, ni nukahtaisi...
 
Meillä nyt itketään öisin vähintään tunnin välein. Kai sekin vaan kausi.. :/
 
Meillä myös tulleet yöitkut kuvioihin. Viime yönä itkettiin puolen tunnin tai tunnin välein. Rauhoittuu joka kerta, kun tutin laittaa takaisin suuhun. Tällaista ollut nyt ehkä nelisen viikkoa. Toivottavasti ohimenevää, sillä äiti ehti kuukausien aikana tottua jo liian hyvälle :wink
 
Meillä ei toi tutti oo koskaan kelvannut, niin pitää jotenkin muuten rauhoitella...eli sylissä tai paijaten. Joskus myös hipelöi seinää tai pupua
 
ääh. Meidän pitäs kans. Mun vakaa aikomus on lopetella yöimetys täi ainakin et se aamuyön syöttö jäis pois. Syö siis puolilta öin ja aamuyöllä. Unille menee 20-21 ja herää 7-8.

ongelmia on et mä en pysy hereillä ja mun pinna ei kestä ja mies on osan öistä pois kotoa ja muuten niin väsynyt et senkin pitää saada nukkua. Joten päätettiin sit vähän siirtää ja toivotaan et poju ite älyää lopettaa ne.
 
Meillä nukutaan nyt tosi hyvin, oikeestaan aina täydet yöunet klo 19-06. Joskus herää jo puolta tuntia aiemmin, joskus taas myöhemmin. Joskus nukuttaessa ottaa liian vähän maitoa ja sit saattaa puoltuntia-tunti nukutuksesta alkaa itkeä ja ottaa sitten loput maidot. :) Mutta ei öisin heräile, joskus tietty älähtää unissaan.
 
Meillä jostain syystä heräillään 4:00-4:20, vaikka yöunille mennään vasta joskus 21:00, unipullon kanssa. Itse kun en osaa nukahtaa niin aikaisin, olen todella, todella väsynyt. Mieskin reissaa työmatkoillaan, niin tuntuu vähän siltä, että päässä ei pysy mikään, kun monta yötä putkeen nukkuu vain maksimissaan 6h.

Toivottavasti tämä on vain jokin ohimenevä vaihe... Koska muuten tämä äiti kävelee pitkin seiniä viimeistään siinä vaiheessa kun herra on 2 viikkoa reissussa.
 
Tuo zombi-olo on niin tuttu. Meillä herätään klo 00, 04 ja 06. Ylös noustaan yleensä klo 8. Itse yritän mennä samaan aikaan pojan kanssa nukkumaan eli noin klo 21. Neuvolasta ei ohjeistettu aloittamaan unikoulua ja mietin vielä aloitanko. Maito on stressin takia vähenemässä, joten siinä mielessä ei ole oikea aika. Ehkä sitten kun saan maidon taas nousemaan kunnolla. Välillä ajatus huudon täyttämistä öistä pelottaa niin paljon, että en uskalla aloittaa unikoulua. Miten jaksan ne yöt kun nämäkin tuntuvat niin raskailta?
 
Sama muakin silloin mietitytti: maidon antaminen oli niin helppo vaimennustapa. Mut kyllä se omia voimia söi se jatkuva ramppaaminen siellä syöttämässä. Mut oon todella tyytyväinen, et koitin edes sitä unikoulua, eihän tää ihan täydellisesti aina mee (herää silloin tällöin itkemään aamuyöstä, mutta ehkä kerran kahessa viikossa vaan?), mut on aiempaa parempi.

Enkä mäkään mee klo 19 nukkumaan, meen sitten yleensä klo 23 (ja pitäs mennä aiemmin). Ihan mahoton aika olis mulle mennä ennen klo 22. Ellei nyt ihan väsähtäs. Mullakin mies viikot poissa, et ittekseen täällä menee tää arki...kaikki syötöt, kylvyt, nukutukset, itkut....
 
Kyllä kans suosittelen kokeilemaan unikoulua, vaikka se kauhistuttaakin. Alkuun tuntui ettei se edes auta, mut kyllä näemmä näillä sitkeimmilläkin sisseillä loppujen lopuks auttaa. Oon nyt viimeiset neljä yötä saanu nukkua 6-7h putkeen, ja kyllä tuntuu niin mahtavalta. Vihdoin tuntuu et jaksaa muutakin kuin tätä arjen pyörittämistä! Meillä siis unikouluiltiin kuukauden päivät, alkuun rankemmin ja sit taas lempeemmin, ja vasta kun jatkettiin taas rankemmin niin alettiin nukkua. Kyllä se tosiaan vaatii kaikkien yösyöttöjen poisjättöä, me ainakin kokeiltiin kaikkea mahdollista, mut vasta yösyöttöjen poisjättö + aikamoinen huudatus toi unet. Sitä itkua kun jaksaa väkisin kuunnella jokusen yön niin kyllä se ihan oikeesti palkitsee! Puoliso jos on apuna niin sitä kannattaa kyllä ehdottomasti hyödyntää. Mies hoitaa pari ekaa yötä, niin sitten kestää jo itekin sitä itkua paremmin mikäli vielä tarvis sillon on. Helposti käy niin, et sopivaa aikaa ei löydy koskaan, sillä ikinä ei tunnu olevan tarpeeks pirteä aloittamaan unikoulua. Joten mun mielipide on se, et heti vaan niin ei ehdi sitä jännittämään ja miettimään! Kyllä sitä jostain aina niitä voimia löytää valvomaan, huomattu on...

Meillä vauva menee tällä hetkellä nukkumaan n.klo 21 ja ite meen joskus 22.30-23.30 välillä, ja ekan kerran täytyy käydä laittamassa tuttia 05-06 välillä. Pari kertaa saa aamulla käydä tuttia laittamassa ja vähän silittelemässä, mut seiskaan-kasiin nukutaan sit kokonaisuudessaan, ja näin kyllä jaksan vaikka hamaan loppuun asti :) Ja tosiaan ekat puoli vuotta heräiltiin 5-10 kertaa joka yö, ekana kolmena kuukautena välillä vielä useammin ja ekoina viikkoina ei nukuttu oikeastaan ollenkaan, joten tiedän kyllä hyvin mitä toi zombina olo on. Uni on niiiiiin tärkeää! Valitettavasti tän ikäiset vauvat vaan harvemmin alkaa enää itsestään nukkua kokonaisia öitä, vaan tarvitsee vanhemman opastusta. Jaksamista ja tsemppiä kaikille, toivottavasti unikoulut tuo avun itse kullekin!

Niin ja sillon kun mä jätin yösyötöt pois kun alotettiin unikoulu, niin tissit oli taas pitkästä aikaa kuin silikonit muutaman yön verran. Eli stressistä huolimatta ainakin muutaman päivän varmaan maitoa tulee paremmin, kun vauva syö harvemmin. Sit tasottuu, ja mulla on nyt tissit ainakin ihan kuin tyhjät lapaset, mut kyl niistä vielä maitoa riittävästi tuntu tulevan.
 
Ihan tosi juttuja, mitä sipuli kirjotti! Unikoulu tarttee vaan yhen päätöksen ja siitä kiinni pitämisen. Mulla se siis oli "kävi miten kävi, mutta maitoa en anna." Ja tosiaan ikinä ei oo tarpeeks virkee aamuyöstä klo 3 pitämään unikoulua. Aina väsyttää...
 
Ja meillä oli nyt sellanen takapakki-yö. Heräs klo 2.45 huutamaan ja huus klo 4 asti. Sen jälkeen älähti vielä klo 4.15 ja 4.30, jonka jälkeen iteki nukahdin ja kivasti herätys klo 7. :Heartred Voin sanoa, ettei yöllä paljon naurattanut, huuto oli kovaa, sylissä ei rauhoittunut, ei omassa sängyssä, ei hytkytys eikä silityskään auttanut. Mut ihan yhtäkkiä kuin taikaiskusta se huuto loppu. No meni siinä yli tunti, mut kuitenkin.
 
Minä tissittelen vielä yöt ja päivät.. On taas syöny soseita niin huonosti että uskon että on yöllä nälkäki eikä vaan tapa. Rauhottuu kyllä tassulla mutta pian taas ähkii ja mönkii tosin ei itke ennenku sängyn pääty haittaa menoa. Itse kerta jaksan hyvin 1-2 kertaa syöttää niin syököön. En kai sillä vauvalle pahaakaan tee. Unikouluillaan sitten alkuvuodesta jos tarvii. Luulen että hampaiden tulo on huonon ruokahalun syynä. Ihan posket pulleena maiskutellut suutansa taas pari päivää. Vikaan mentiin aikoinaan siinä kun ei ikinä oppinu pullolle. Ei tarvinnu.. Nyt ois hyvä antaa vaikka velliä kun osais. Kyllä sitä ois monessa asiassa viisaampi kakkosen kanssa jos semmonen joskus tulis :)
 
Meillä alkaa huomenna unikoulu. Empimiset siirtyivät syrjään, kun pikkumies teki päätöksen äidin puolesta. Hän herätti viime yönä KUUSI kertaa syömään. Vastasyntyneenäkään hän ei koskaan herännyt kuin aivan korkeintaan kolme kertaa yössä ja se oli jo poikkeus. Noin joka toinen yö mentiin silloin yhdellä ja joka toinen yö kahdella herätyksellä. Tassutellaan siis huomisillasta alkaen. Jaa miksikö ei tänään. :) No siksi, että huomenna on vauvauinti. :)

Minäkin jaksaisin kyllä jos herättäisi vain kerran tai ehkä kaksikin kertaa, mutta meillä herätään hyvänäkin yönä se kolme kertaa ja joka toinen yö vähintään herätään neljä kertaa. Äidillä alkaa olla huumori jo vähissä. Isukki kyllä jaksaisi, mutta hän ei useinkaan herää yösyöttöihin (ainakaan kunnolla).
 
Nojoo siinä voisi olla zombimeininki lähellä kun ei itse ehtisi suunnilleen nukahtaa välissä. Täällä poika söi taas soseita ja puuroja vain muutamia maistiaisia tänään. Tissimiehiä..
 
Takaisin
Top